Ero sivun ”Valtion strateginen tutkimusrahoitus” versioiden välillä
p (→Perustelut) |
|||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Hallinnon selkeyden ja vastuullisuuden tukemiseksi on syytä pyrkiä siihen, että päätökset rahoituksesta ja toiminnan suuntaamisesta ovat toisiinsa kytkettyjä. Esteeksi laajojen ja yhteiskunnallisesti merkittävien ohjelmien käynnistämiselle on osoittautunut rahoituksen järjestäminen.<ref name="valt"/> | Hallinnon selkeyden ja vastuullisuuden tukemiseksi on syytä pyrkiä siihen, että päätökset rahoituksesta ja toiminnan suuntaamisesta ovat toisiinsa kytkettyjä. Esteeksi laajojen ja yhteiskunnallisesti merkittävien ohjelmien käynnistämiselle on osoittautunut rahoituksen järjestäminen.<ref name="valt"/> | ||
Asiantuntijaryhmä katsoo, että tulee perustaa strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline, johon kootaan yhteiskuntapolitiikkaa sekä yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus. | |||
Uudistuksen yhteydessä osa nykyisistä tutkimuslaitosten varoista siirretään haettavaksi ja jaettavaksi kaikille tutkimusta tekeville hakijoille avoimen tutkimusrahoituksen välityksellä. Valtion suoraa talousarviorahoitusta tulee leikata kaikilta valtion tutkimuslaitoksilta (noin 50 % tutkimustoimintaan suoraan osoitetusta rahoituksesta). Tämä ei koske yliopistoihin sijoitettavia tutkimuslaitoksia. Lisäksi rahoitusta kootaan Suomen Akatemialta (ohjelmaperusteinen rahoitus) ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesiltä (osa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille suunnatusta rahoituksesta). | |||
Strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen muodostaa maahan kolmannen kilpaillun rahoituksen pilarin. Uudistuksen jälkeen kilpailtua tilausperusteista tutkimustoimintaa ohjaa ja rahoittaa kolme rahoitusvälinettä: | |||
# tieteellinen (perus)tutkimus, | |||
# strateginen politiikkatutkimus, | |||
# innovaatiotoiminta. | |||
Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustamisella kanavoidaan nykyinen tutkimusrahoitus järjestelmällisemmin yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja koskevaan tutkimustyöhön (relevanssi). Tämä tarkoittaa nykyisten määrärahojen aikaisempaa koordinoidumpaa ja määrätietoisempaa kohdistamista tutkimukseen.<ref name="valt"/> | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
Versio 30. syyskuuta 2012 kello 09.35
| Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Millaisia vaikutuksia olisi strategisen tutkimusrahoituksen perustamisella ja tutkimuslaitosten perusrahoituksen radikaalilla pienentämisellä?
Vastaus
Perustelut
Valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa vahvistetaan kokoamalla valtioneuvoston käytettäväksi rahoitusta valtion tutkimuslaitoksista asteittain vuosina 2014–2016 siten, että valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tietotarpeiden tutkimukseen on käytettävissä 30 miljoonaa euroa sitomattomia tutkimusvaroja.
Määrärahat ovat valtioneuvoston yhteisessä käytössä ja niitä osoitetaan yhteisiin hankkeisiin, horisontaalisiin hankkeisiin ja ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin päätöksentekoa tukeviin tutkimushankkeisiin.[1]
Hallinnon selkeyden ja vastuullisuuden tukemiseksi on syytä pyrkiä siihen, että päätökset rahoituksesta ja toiminnan suuntaamisesta ovat toisiinsa kytkettyjä. Esteeksi laajojen ja yhteiskunnallisesti merkittävien ohjelmien käynnistämiselle on osoittautunut rahoituksen järjestäminen.[1]
Asiantuntijaryhmä katsoo, että tulee perustaa strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusväline, johon kootaan yhteiskuntapolitiikkaa sekä yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus.
Uudistuksen yhteydessä osa nykyisistä tutkimuslaitosten varoista siirretään haettavaksi ja jaettavaksi kaikille tutkimusta tekeville hakijoille avoimen tutkimusrahoituksen välityksellä. Valtion suoraa talousarviorahoitusta tulee leikata kaikilta valtion tutkimuslaitoksilta (noin 50 % tutkimustoimintaan suoraan osoitetusta rahoituksesta). Tämä ei koske yliopistoihin sijoitettavia tutkimuslaitoksia. Lisäksi rahoitusta kootaan Suomen Akatemialta (ohjelmaperusteinen rahoitus) ja Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesiltä (osa yliopistoille ja tutkimuslaitoksille suunnatusta rahoituksesta).
Strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen muodostaa maahan kolmannen kilpaillun rahoituksen pilarin. Uudistuksen jälkeen kilpailtua tilausperusteista tutkimustoimintaa ohjaa ja rahoittaa kolme rahoitusvälinettä:
- tieteellinen (perus)tutkimus,
- strateginen politiikkatutkimus,
- innovaatiotoiminta.
Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustamisella kanavoidaan nykyinen tutkimusrahoitus järjestelmällisemmin yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja koskevaan tutkimustyöhön (relevanssi). Tämä tarkoittaa nykyisten määrärahojen aikaisempaa koordinoidumpaa ja määrätietoisempaa kohdistamista tutkimukseen.[1]