Ero sivun ”Postilaki” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
(julkaisumalline lisätty)
Rivi 47: Rivi 47:


==Katso myös==
==Katso myös==
==Avainsanat==


==Viitteet==
==Viitteet==
Rivi 55: Rivi 57:


{{mfiles}}
{{mfiles}}
{{julkaisu
| kirjoittajat  = Jouni T. Tuomisto
| selite        = Ehdotus parannuksesta
| julkaisuvuosi = 2010
}}
[[Luokka:THL:n julkaisuja vuonna 2010]]

Versio 17. marraskuuta 2010 kello 07.52



Postilaki tarkastelee kysymystä, millainen postilaki pitäisi Suomessa olla. Sivu perustuu sähköpostiin, joka lähetettiin kansanedustaja Antti Rantakankaalle ja viestintäministeri Suvi Lindénille 28.10.2010.

Kysymys

Hyvät Antti ja Suvi!

Viittaan tämänpäiväseen postilain luonnosta koskevaan Helsingin Sanomien uutiseen (HS 28.10.2010), jossa teidänkin nimenne mainittiin. Siksipä toivon, että teitä kiinnostaa tämä pohdintani.

Uutisen tiedoista päätellen lakiehdotuksessa on paha valuvika. Ymmärtääkseni lailla pitäisi olla ainakin tämmöiset tavoitteet:

  1. Laki takaa tasapuolisen kilpailutilanteen usealle toimijalle postitoimialalla Suomessa.
  2. Laki ei johda tilanteeseen, jossa valtio joutuu tahtomattaan maksumieheksi tilanteessa, jossa toimijoiden etu on kaataa kustannuksia valtiolle.

Uutisen perusteella lakiluonnos on ristiriidassa kummankin tavoitteen kanssa. Niinpä ehdotan uudenlaista lähestymistapaa.

Kysymys siis kuuluu: Millainen on postilaki, joka täyttää nuo kaksi ehtoa?

Perustelut

Ehdotus perustuu intuitioon ja yleiseen ymmärrykseen peliteoriasta.

Tulos

Lakiin pitäisi kirjata seuraavat pelisäännöt:

  1. Postinkuljetus avataan kilpailulle siten, että toiminta vaatii toimiluvan mutta lupa myönnetään ehdot täyttävälle toimijalle.
  2. Toimiluvan ehtona on, että toimija sitoutuu varmistamaan, että sille jätetty posti menee perille määränpäähän kotimaassa (en ota kantaa ulkomaille menevään postiin tässä yhteydessä).
  3. Valtio (esim. LVM) määrittelee sen, mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan "määränpäällä" eli onko jokainen asunto määränpää, vai voidaanko edellyttää että vastaanottaja hakee postin jostain ja kuinka kaukaa. Määränpään määritelmä on jokaiselle toimijalle sama. Voidaan asettaa myös muita vaatimuksia kuin määränpäiden tiheys.
  4. Postimaksun suuruuden toimija saa määrätä itse, mutta suuruus ei saa riippua määränpäästä, eli postimaksu tietyntyyppiselle lähetykselle tietyn toimijan toimittamana on koko maahan sama.
  5. Toimija ei saa kieltäytyä tarjotusta toimeksiannosta, jos se on toimijan omien toimitusehtojen mukainen.
  6. Vapaasti saa kilpailla sellaisilla tekijöillä, joille ei ole kohdassa 3 erikseen määritelty vaatimustasoa.
  7. Jos toimija ei halua rakentaa jakeluverkostoa kannattamattomalle alueelle, se ostakoon palvelut toiselta toimijalta markkinahintaan (muista kohta 5). Toteutustapa ei ole yhteiskunnan intresseissä vaan palvelutaso.
  8. Jos toimijan palvelutaso ei täytä postilain asettamia vaatimuksia, toimilupa perutaan.
  9. Kilpailuvirasto huolehtii siitä, että kilpailusääntöjä noudatetaan ja että asiakkaat ovat tietoisia varsinkin kohdista 2, 4 ja 5.
  10. Valtio ei tue järjestelmää taloudellisesti mitenkään.

Väitän, että ehdottamani järjestelmä toteuttaa nuo alussa mainitsemani kaksi tavoitetta, toisin kuin nykyinen lakiehdotus.

Ajatustani saa vapaasti käyttää. Viittaaminen alkuperäislähteeseen on suotavaa.

Erityisesti minua kiinnostaisi kuulla perustelut, jos ehdotustani ei oteta huomioon lakivalmistelussa. Asiaa voi kommentoida vastaamalla tähän viestiin tai netissä http://fi.opasnet.org/fi/Postilaki

sähköisin viestintäterveisin,

Jouni

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Jouni T. Tuomisto: Postilaki. Ehdotus parannuksesta. Opasnet 2010. Viitattu 24.11.2024.