Perheenyhdistämisen edellytykset

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5624
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5624}}

Pääviesti
Kysymys: Perheenyhdistämisen edellytykset: Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa ja Euroopassa on hanke, jossa pyritään selvittämään vaikutuksia, joita perheenyhdistämisen kiristämisellä olisi. Vastaus: Vastauksia haetaan syys-lokakuun aikana 2016 mm. avoimen arvioinnin keinoin tällä Opasnetin sivulla.

• Arviointisivu Google Docsissa
• Hankkeen tiedot
• EU:n Perheenyhdistämisdirektiivi [1]
• Migrin ohjeen perheenyhdistämisestä [2]
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta 43/2015. Annettu 7.4.2016. [3]
• Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 505/2016 29.6.2016 [4]
• Finlexin tiedote: Perheenyhdistämisen tiukennukset voimaan 1. heinäkuuta – säännökset eivät sisällä kiinteitä euromääräisiä toimeentulorajoja. 1.7.2016 [5]

Kysymys

Tässä hankkeessa selvitetään muiden EU-direktiivissä 2003/86/EY mainittujen perheenyhdistämisen valinnaisten lisäedellytysten käytettävyyttä perheenjäsenten oleskelulupahakemusten hyväksymisen kriteereinä.

Hankkeessa tarkastellaan perheenyhdistämiskriteereiden tiukentamista erityisesti kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenten osalta.

• Saavutetaanko lisäedellytysten käyttöönotolla toivottuja tavoitteita eli vetovoimatekijöiden vähentämistä?
• Olisiko lisäedellytysten käyttöönotolla haittavaikutuksia?
• Mitä vaikutuksia olisi, jos toimeentuloedellytys otettaisiin käyttöön Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisten perheenjäsenten oleskeluluvan edellytyksenä?

Tarkastelun painopiste on

• taloudellisissa,
• hallinnollisissa ja
• yhteiskunnallisissa vaikutuksissa sekä
• vaikutuksissa yksilöihin muun muassa kototutumiseen liittyen.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Arviointi on osa perheenyhdistämistä selvittävää [VN-TEAS-hanketta, joka tuottaa vastauksia suoraan valtioneuvoston käyttöön.

Osallistujat

• Oxford Research Oy koordinoi hanketta ja tätä arviointia. Yhteyshenkilöt:
  • Juho-Matti Paavola
  • Arttu Vainio
• Jouni Tuomisto moderoi arviointia Opasnetissä.
• Tämä on avoin arviointi. Kuka tahansa saa osallistua.
• Arvioinnin tuloksista järjestetään myös seminaari 12.10.2016.

Rajaus

• Arvioinnissa rajaudutaan Suomen tilanteeseen ja olosuhteisiin. Toisaalta muista maista otetaan myös oppia, ja tästä syystä osana hanketta tarkastellaan myös Ruotsin, Norjan, Tanskan, Saksan ja Hollannin tilannetta ja ratkaisuja.
• Tarkastelussa kiinnostaa erityisesti nykyhetki ja lähitulevaisuus.
• Taloudelliset, hallinnolliset, yhteiskunnalliset ja yksilöön kohdistuvat vaikutukset ovat etusijalla.

Vaihtoehdot

Tarkasteltavana ovat seuraavat päätösvaihtoehdot: ----#: . Olisi myös syytä lyhyesti kuvata, mitä päätöksiä on jo tehty vuoden 2015 jälkeen tässä asiassa. Onko tarkasteltavana mahdollisuus, että palataan vuotta 2015 edeltävään käytäntöön? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 19.51 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

• Toimitaan kuten ennen vuotta 2015 ilman lisäedellytysten käyttöönottoa.
• Otetaan käyttöön tiukemmat lisäedellytykset, jotka ovat...----#: . Tähän lyhyt listaus harkittavista lisäedellytyksistä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. syyskuuta 2016 kello 19.51 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
  • Osana kuvattua kokonaisuutta toimeentuloedellytys otetaan käyttöön myös Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisten oleskeluluvan edellytyksenä.
  • Osana kuvattua kokonaisuutta toimeentuloedellytystä ei oteta käyttöön Suomen ja Pohjoismaiden kantalaisten osalta.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta kesältä 2016

[6]

Ehdotuksen tavoitteet

• Varmistaa, että perheenyhdistämisen perheistä ei tule lisäkustannuksia valtiolle, vaan perhe pystyy elättämään Suomessa itsensä.
• Kannustaa perheenkokoajan pikaista kotiutumista, kun on pakko saada hyvä työ ja kantaa vastuu perheen toimeentulosta. Tämä helpottaisi myös perheenjäsenten yhteiskuntaan asettumista. Rohkaistaan maahanmuuttajien työllistymistä.
• Yhdenmukaistaa lainsäädäntöä poistamalla poikkeuksia.
• Varmistaa, että oikeus perheenyhdistämiseen ei sellaisenaan olisi juuri Suomeen maahanmuuttohalukkuutta lisäävä tekijä.

Keskeiset ehdotukset

• Laajennetaan toimeentuloedellytys koskemaan kaikkia, joiden kohdalla sen soveltamiselle ei ole kansainvälisistä velvoitteista johtuvaa estettä.
  • Kansainvälistä suojelua saavien perheenjäsenet.
  • Turvapaikan saaneiden ja kiintiöpakolaisten perheenjäseniä, jos hakemusta ei jätetty 3 kk kuluessa siitä kun turvapaikka on saatu.
  • Myös kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan muulle omaiselle myönnettävän oleskeluluvan edellytyksenä olisi aina turvattu toimeentulo paitsi tietyin edellytyksin tilanteissa, joissa oleskelulupa myönnetään yksin tulleen alaikäisen lapsen ulkomailla olevalle alaikäiselle sisarukselle.
• Kiintiöpakolaisten osalta täsmennetään sitä ajankohtaa, jonka perusteella määritellään, milloin kyseessä olisi perheenyhdistäminen ja milloin perheenmuodostaminen. Erottelulla olisi merkitystä tilanteissa, joissa perheenyhdistämistä kolmen kuukauden määräajassa haettaessa tulisi toimeentuloedellytys sovellettavaksi sillä perusteella, että kyseessä on perheenmuodostamistilanne.

Suuntaa antavat euromäärät hakijan toimeentulon turvaamiseksi Suomessa

Henkilö	€/kk	€/vuosi
1. aikuinen	1 000	12 000
2. samaan talouteen kuuluva aikuinen	700	8 400
1. alaikäinen perheenjäsen	500	6 000
2. alaikäinen perheenjäsen	400	4 800
3. alaikäinen perheenjäsen	300	3 600
4. alaikäinen perheenjäsen	200	2 400
5. alaikäinen perheenjäsen	100	1 200
6. alaikäisestä perheenjäsenestä eteenpäin	0	0

Ennen 1.3.2013 jätetyt hakemukset

Henkilö	€/kk	€/vuosi
1. aikuinen	900	10 800
2. samaan talouteen kuuluva aikuinen	630	7 560
alaikäinen perheenjäsen	450	5 400
opiskelijan täysi-ikäinen perheenjäsen	630	7 560
opiskelijan alaikäinen perheenjäsen	450	5 400

Vaihtoehtoiset ratkaisumallit

• Asumisaikavaatimus: Perheenyhdistäjän tulisi asua laillisesti maassa jokin aika, korkeintaan kaksi vuotta, ennen kuin voi hakea perheenyhdistämistä. Ei voi kohdistaa pakolaisiin, joten eriarvoistaa suojeluasemissa olevia ihmisiä. Tälle ei myöskään tarvetta toimeentuloedellytyksen ollessa voimassa, koska miksi hidastaa perheenyhdistämistä, jos perheen toimentulo on turvattu.
• Kotoutumisedellytys: Kotoutamistoimenpiteistä tuleisi perheenyhdistämisen ehto. Pakolaisten tai pakolaisten perheenjäsenten osalta kotouttamistoimenpiteitä voidaan soveltaa kuitenkin vasta, kun heille on myönnetty oikeus perheenyhdistämiseen, ei siis edellytyksenä oleskeluluvan saamiselle. Ainoastaan toissijaista tai tilapäistä suojelua saavien osalta kotouttamistoimia olisi mahdollista soveltaa edellytyksenä oleskeluluvan saamiselle. Toimet voisi kohdistaa joko perheenkokoajaan tai perheenjäseniiin, mutta sen kohdistaminen perheenjäseniin olisi käytännössä vaikeaa. Tälle ei koeta tarvetta toimeentuloedellytyksen ollessa voimassa, koska sen täyttääkseen täytyy käytännössä olla kotoitunut.
• Asuntoedellytys: Perheenkokoajallaotulisi olla asunto, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella ja joka täyttää asianomaisessa jäsenvaltiossa voimassa olevat yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Auttaisi sekä perheenkokoajan että perheen kotutumisessa. Hankaloittaisi oleslekulupaprosessia hallinnon puolelta. Monimutkaisuus tulisi siitä, milloin perheenkokoajalla täytyisi olla koko perheelle sopiva asunto, sillä ennen perheenyhdistämistä hän ei sitä tarvitse (tai välttämättä saa), mutta muutoksia lupaprosessiin perhettä ei voisi saada ennen kuin se on. Tilanne olisi ratkaistavissa esimerkiksi kaksivaiheisella lupaprosessilla, jossa oleskelulupa myönnettäisiin alun perin ehdollisena.
• Sairausvakuutusedellytys: Sairausvakuutusta koskevan edellytyksen käyttöönotto olisi käytännössä merkityksetön, koska oleskeluluvan saaneella turvapaikanhakijalla on samanlainen oikeus Kansaneläkelaitoksen hoitamiin etuuksiin kuten sairausvakuutusetuuksiin, kuin muillakin Suomessa vakinaisesti asuvilla henkilöillä.
• Vähimmäisikää koskeva vaatimus: Pakkoavioliittojen estämiseksi perheenkokoajalle ja aviopuolisolle voisi määrätä vähimmäisiän, korkeintaan 21 vuotta. Perheenyhdistäjän lapsien ei tietenkään tarvitse täyttää vähimmäisikää. Myös nuorempien perheenyhdistämishakemukset tulisi kuitenkin käsitellä yksilöllisesti. Jos lapsia on, kokonaisuudessa tulee huomioida heidän etunsa.
• Toimeentuloedellytyksen soveltaminen, kun perheenkokoajana on yksin saapunut alaikäinen turvapaikanhakija: Toimeentuloedellytyksen puuttuminen alaikäisen yksin saapuneen lapsen ollessa perheenkokoaja saattaisi näyttäytyä maahanmuuttohalukkuutta lisäävänä vetotekijänä ja altistaa lapsia hyväksikäytettäväksi lähettämällä heidät yksin hakemaan turvapaikkaa. Tämän johdosta ehdotetaan, että toimeentuloedellytyksestä poikkeamisen mahdollisuus arvioidaan 39 §:n sisältämän lapsen edun tai poikkeuksellisen painavan syyn nojalla yksittäistapauksessa. Tapauksia, joissa yksin saapuneen alaikäisen osalta tulisi arvioida turvatun toimeentulon soveltamista, ei käytännössä juurikaan ole, koska alaikäisiä lapsia ei käytännössä saavu maahan yksin muuten kuin turvapaikanhakijoina ja he ovat voimassaolevan lain mukaan vapautettuja toimeentuloedellytyksen soveltamisesta, jos kyseessä on niin sanottu vanha perhe. {{comment|# |Tämä nimenomainen hallituksen ehdotus uudeksi laiksi kuitenkin sisälyttää turvapaikanhakijat toimeentuloedellytyksen alle?|--Heta (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 12.40 (UTC)}

Aikataulu

Arviointi toteutetaan syys-lokakuun aikana 2016.

Vastaus

Tulokset

Arviointimallin keskeiset tulokset.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella.

Perustelut

Arvioinnin taustamateriaalia

• Lähdeluetteloa
• Hakukuulutus
• Tutkimussuunnitelma

Datavisualisaatiot

Mitä visut kuvaavat, mihin materiaaliin perustuvat? Linkit visuihin

Maaraportit

• Ruotsi
• Norja
• Tanska
• Saksa
• Alankomaat

Katso myös

Perheenyhdistämisen edellytykset (arviointi)
Perheenyhdistämisen edellytysten vaihtoehdot Perheenyhdistämisen muuttamisen vaikutukset
Perheenyhdistämisen edellytykset eri maissa: Alankomaat · Norja · Ruotsi · Saksa · Tanska
Hankkeen tiedot EU:n Perheenyhdistämisdirektiivi [7] Migrin ohjeen perheenyhdistämisestä [8]

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.