Ero sivun ”Keskustelu:Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti” versioiden välillä
p (→Toteutus) |
|||
| Rivi 95: | Rivi 95: | ||
* sitouttaa YMTOn asiantuntijat mukaan kuntapilottien toteutukseen jo päätösvalmistelun suunnitteluvaiheessa, | * sitouttaa YMTOn asiantuntijat mukaan kuntapilottien toteutukseen jo päätösvalmistelun suunnitteluvaiheessa, | ||
* antaa YMTOn asiantuntijoille valmiudet toimia fasilitaattoreina (tietojen ja ihmisten yhteen vetämisen taitajina) tulevissa pilottien terveysvaikutusarvioinneissa. | * antaa YMTOn asiantuntijoille valmiudet toimia fasilitaattoreina (tietojen ja ihmisten yhteen vetämisen taitajina) tulevissa pilottien terveysvaikutusarvioinneissa. | ||
====Koulutuksen aihe: Talousveden riskit ja niiden arviointi==== | |||
Talousveden laadun ja terveysvaikutusten seuranta kuuluu myös kunties ympäristö- ja terveysviranomaisille. Talousveden laadun valvonta keskittyy tällä hetkellä lopputuotteen laadun monitorointiin, mikä on aina liian myöhäistä haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemiseksi. Kuntatasolla ei ole tällä hetkellä talousveden laadun seurantaan tarjolla työkaluja, joilla voitaisiin ennakoida mahdollisten erikoistilanteiden aiheuttamia terveysvaikutuksia, tai suunnitella tulevia vesisektorin investointeja terveysvaikutuksia silmällä pitäen. | |||
Maailman terveysjärjestö WHO on lanseerannut vesiturvallisuuden parantamisen työkaluksi talousveden turvallisuussuunnitelma (Water Safety Plan, WSP) -konseptin, jossa pelkän lopputuotteen monitoroinnin sijasta tarkastellaan koko veden tuotanto- ja jakeluketjua veden laatua uhkaavien tekijöiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi (QMRA) on jo liitetty osaksi WSP:tä eräissä maissa, kuten Alankomaissa. Vesiturvallisuutta uhkaavien tekijöiden entistä parempi tunnistaminen QMRA-prosessia hyödyntäen voidaan jatkossa nähdä mahdollisuutena vesivälitteisten terveysriskien ennaltaehkäisemiseksi myös vesilaitoksilla Suomessa. | |||
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lainsäädäntöä juomaveden tuotantoketjun kokonaisvaltaiseen riskinarviointiin. Riskinarvioinnin ja riskien hallinnan tarkoituksena on kartoittaa koko talousveden tuotantoketjua aina raakavedestä käyttäjän hanaan uhkaavat tai vaarantavat tekijät ja kohdistaa toimenpiteet tällaisten tekijöiden poistamiseen tai minimoimiseen. Veden laadun seuranta voidaan siten kohdistaa kunkin laitoksen toiminnan kannalta olennaisiin tekijöihin ja riskikohteisiin ja valita seurattavat muuttujat riskinarvioinnin perusteella. Erityistä huomiota kiinnitetään talousveden laadulle asetettuihin terveysperusteisiin vaatimuksiin. Prosessi on jatkuvatoiminen ja edellyttää muuttuviin tilanteisiin reagointia. Juomavesilainsäädännön uudistamisen eräänä lähtökohtana on vesilaitosten riskinarvioinnin ja riskien hallinnan sisällyttäminen tulevaan direktiiviin. | |||
Vesiopas (www.fi.opasnet.org/vesiopas) on verkkopohjainen työkalu juomaveden mikrobiologiseen riskinarviointiin. Työkalu auttaa vesilaitoksia arvioimaan vedenjakeluun liittyviä terveysriskejä nopeasti ja muodostamaan nopean tilannekuvan juomaveden laatua uhkaavista tekijöistä. Vesiopas perustuu matemaattiseen riskinarviointimalliin ja kvantitatiiviseen mikrobiologiseen riskinarviointi (QMRA) –menetelmään. Vesilaitosten henkilökohta, tutkijat sekä kunnalliset ja valtakunnalliset ympäristö- ja terveysviranomaiset voivat hyödyntää Vesiopasta talousvedenlaadun tarkkailussa sekä ennakoivassa riskinarvioinnissa. Lisäksi Vesiopasta voidaan hyödyntää tulevan WSP:n yhteydessä, kun halutaan laskea riskin todennäköisyyksiä erilaisille kontaminaatio- tai vikatilanteille vesilaitoksella. | |||
Tekaisun osamenetelmien koulutuksen yhteydessä kuntapilotteihin kytkettäisiin mukaan kunnan vesihuolto, jolloin Vesioppaan avulla olisi mahdollista tehdä kuntakohtainen riskinarviointi vesilaitokselle, joka voitaisiin hyödyntää tulevan talousveden turvallisuussuunnitelman WSP:n yhteydessä. | |||
====Toteutus==== | ====Toteutus==== | ||
Versio 27. helmikuuta 2013 kello 21.22
Kunnallisalan kehittämissäätiön hakemus 2/2013 -- Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 13.27 (EET)
| Metatiedot asiakirjasta Avoimen päätösvalmistelun koulutus ja toimivuusarviointi ohje |
|---|
|
Hakemuslomake
- Hakijan nimi/ Hakijayhteisö/ Yhteyshenkilö: Jouni Tuomisto
- Toimi ja työpaikka: johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto
- Oppiarvo (ja jatko-opiskelupaikka): LT, dosentti
- Osoite: THL, PL 95
- Puhelin: 0295246305
- Postitoimipaikka: 70701 Kuopio
- Sähköposti: jouni.tuomisto[at]thl.fi
- Tutkimuksen nimi: Avoimen päätösvalmistelun koulutus ja toimivuusarviointi
Mitä hakee (vain yksi vaihtoehdoista):
- Tutkimushanke
- Väitöstyö __ 1 vuotinen __ 2 vuotinen __ 3 vuotinen. Lisäksi tutkimuskuluihin ___________ €
- Post doc -työ
- Lisensiaatti työ
- Pro gradu- työ
Aihepiiri:
- Hallinto ja johtaminen
- Demokratia
- Talous
- Terveystoimi
- Sosiaalitoimi
- Sivistystoimi
- Elinkeinot ja aluekehitys
- Yhdyskunta ja ympäristö
- Muu
- Haettavan rahoituksen/ apurahan kokonaismäärä
49000 €
- Muualta saadut ja haetut apurahat/ Muu rahoitus
Tätä hanketta tukevaan kehitystyöhön 60000 € Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM)
- Tutkimuksen nimi
Avoimen päätösvalmistelun koulutus
- Tutkimuksen tavoite
Tavoitteena on
- kouluttaa kunta-alan toimijoita (virkamiehiä, luottamusmiehiä ja asiantuntijoita) avoimen päätösvalmistelun menetelmien käyttäjiksi,
- muokata Päätösanalyysi ja riskinhallinta -yliopistokurssin sisältö vastaamaan suomalaisen kuntapäätöksenteon tarpeita,
- testata koulutuksen toimivuutta kuntapilottien avulla, joissa koulutetut tekevät päätösvalmistelua kuntatasolla soveltaen oppimiaan taitoja.
- Tutkimuksen merkitys kuntien kannalta
Hanke panee käytäntöön niitä menetelmiä, joita on kehitetty aiemmissa tutkimus- ja kehityshankkeissa päätösanalyysin ja päätösvalmistelun tuen osalta. Näitä ovat mm. EU-hankkeet Intarese ja Heimtsa (yhdennetty ympäristöterveyden vaikutusarviointi, 2005-2011) ja STM:n rahoittama Tekaisu (terveysvaikutusten arviointi osaksi kaikkea päätöksentekoa, 2012-2014).
- Työsuunnitelma (aikataulu, kustannuserittely ja rahoitussuunnitelma)
- Hakemuksen liitteet (toimitetaan hakemuksen mukana sähköpostilla pdf -muodossa)
- Ansiolista heande:User:Jouni
- Arvosanat (aiemmista opinnäytetöistä) (ei relevantti)
- Tutkimussuunnitelma
- Suositus opinnäytetyön ohjaajalta (ainoastaan väitös-, lisensiaatin ja pro gradu –töissä) (ei relevantti)
Mikäli liitteitä puuttuu, emme käsittele hakemusta.
Tutkimussuunnitelma
Pohjana käytetty hakemusta THL:n lisämäärärahaksi.
TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on kolmevuotinen, Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke (2012-2014), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja (erityisesti avointa dataa ja avoimia arviointeja) käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa. Tekaisu on osa tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuurityötä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisjärjestelmä, jossa päähuomio on toiminnan ja sitä tukevan tiedon ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa hankkeen tavoitteen. Samanlainen tavoite on myös Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa, jossa Ympäristöterveys on yksi kolmesta painopisteestä. Myös THL:n strategiassa vaikuttavuus ja tieteellisen tiedon käytettävyys on nostettu täskeiksi tavoitteiksi. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä ja suojelevia vaikutuksia yhteiskunnassa.
Tekaisu-hanke on nyt siinä vaiheessa, että kehitettyjä arviointimenetelmiä ja työkaluja aletaan soveltaa ja testata käytäntöön kuntapiloteissa. Nämä ovat kuntien kanssa toteutettavia, kuntien omaa päätöksentekoa tukevia arviointihankkeita. Kuntapilottivaiheessa jokin kunnan oma päätösvalmisteluprosessi otetaan kehitystyön kohteeksi, ja yhdessä THL:n kanssa suunnitellaan, miten siinä sovelletaan Tekaisu-ajattelua. Tämä vaatii THL:n puolelta sekä Tekaisu-ajattelun että päätökseen liittyvien tärkeimpien ympäristöterveyskysymysten asiantuntijuutta. Tällä hetkellä YMTOn asiantuntijoilla ei ole riittävää Tekaisu-ajattelun ja sitä tukevien työkalujen osaamista.
Tämän lisämäärärahan tavoitteena on siis
- järjestää YMTOn sisäistä koulutusta ja perehdyttää asiantuntijat Tekaisu-ajatteluun ja menetelmiin,
- sitouttaa YMTOn asiantuntijat mukaan kuntapilottien toteutukseen jo päätösvalmistelun suunnitteluvaiheessa,
- antaa YMTOn asiantuntijoille valmiudet toimia fasilitaattoreina (tietojen ja ihmisten yhteen vetämisen taitajina) tulevissa pilottien terveysvaikutusarvioinneissa.
Koulutuksen aihe: Talousveden riskit ja niiden arviointi
Talousveden laadun ja terveysvaikutusten seuranta kuuluu myös kunties ympäristö- ja terveysviranomaisille. Talousveden laadun valvonta keskittyy tällä hetkellä lopputuotteen laadun monitorointiin, mikä on aina liian myöhäistä haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemiseksi. Kuntatasolla ei ole tällä hetkellä talousveden laadun seurantaan tarjolla työkaluja, joilla voitaisiin ennakoida mahdollisten erikoistilanteiden aiheuttamia terveysvaikutuksia, tai suunnitella tulevia vesisektorin investointeja terveysvaikutuksia silmällä pitäen.
Maailman terveysjärjestö WHO on lanseerannut vesiturvallisuuden parantamisen työkaluksi talousveden turvallisuussuunnitelma (Water Safety Plan, WSP) -konseptin, jossa pelkän lopputuotteen monitoroinnin sijasta tarkastellaan koko veden tuotanto- ja jakeluketjua veden laatua uhkaavien tekijöiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi (QMRA) on jo liitetty osaksi WSP:tä eräissä maissa, kuten Alankomaissa. Vesiturvallisuutta uhkaavien tekijöiden entistä parempi tunnistaminen QMRA-prosessia hyödyntäen voidaan jatkossa nähdä mahdollisuutena vesivälitteisten terveysriskien ennaltaehkäisemiseksi myös vesilaitoksilla Suomessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lainsäädäntöä juomaveden tuotantoketjun kokonaisvaltaiseen riskinarviointiin. Riskinarvioinnin ja riskien hallinnan tarkoituksena on kartoittaa koko talousveden tuotantoketjua aina raakavedestä käyttäjän hanaan uhkaavat tai vaarantavat tekijät ja kohdistaa toimenpiteet tällaisten tekijöiden poistamiseen tai minimoimiseen. Veden laadun seuranta voidaan siten kohdistaa kunkin laitoksen toiminnan kannalta olennaisiin tekijöihin ja riskikohteisiin ja valita seurattavat muuttujat riskinarvioinnin perusteella. Erityistä huomiota kiinnitetään talousveden laadulle asetettuihin terveysperusteisiin vaatimuksiin. Prosessi on jatkuvatoiminen ja edellyttää muuttuviin tilanteisiin reagointia. Juomavesilainsäädännön uudistamisen eräänä lähtökohtana on vesilaitosten riskinarvioinnin ja riskien hallinnan sisällyttäminen tulevaan direktiiviin.
Vesiopas (www.fi.opasnet.org/vesiopas) on verkkopohjainen työkalu juomaveden mikrobiologiseen riskinarviointiin. Työkalu auttaa vesilaitoksia arvioimaan vedenjakeluun liittyviä terveysriskejä nopeasti ja muodostamaan nopean tilannekuvan juomaveden laatua uhkaavista tekijöistä. Vesiopas perustuu matemaattiseen riskinarviointimalliin ja kvantitatiiviseen mikrobiologiseen riskinarviointi (QMRA) –menetelmään. Vesilaitosten henkilökohta, tutkijat sekä kunnalliset ja valtakunnalliset ympäristö- ja terveysviranomaiset voivat hyödyntää Vesiopasta talousvedenlaadun tarkkailussa sekä ennakoivassa riskinarvioinnissa. Lisäksi Vesiopasta voidaan hyödyntää tulevan WSP:n yhteydessä, kun halutaan laskea riskin todennäköisyyksiä erilaisille kontaminaatio- tai vikatilanteille vesilaitoksella.
Tekaisun osamenetelmien koulutuksen yhteydessä kuntapilotteihin kytkettäisiin mukaan kunnan vesihuolto, jolloin Vesioppaan avulla olisi mahdollista tehdä kuntakohtainen riskinarviointi vesilaitokselle, joka voitaisiin hyödyntää tulevan talousveden turvallisuussuunnitelman WSP:n yhteydessä.
Toteutus
Lisämäärärahan käyttö perustuu parastaikaa Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevaan Decision analysis and risk management (DARM) -kurssiin (http://en.opasnet.org/w/Darm), jossa opetetaan Tekaisu-ajattelun keskeisiä osia. Kymmenen YMTOn tutkijaa tai Tekaisu-hankkeen kuntapilotin edustajaa otetaan mukaan vastaavansisältöiseen koulutukseen, jossa tehdään käytännön vaikutusarvioinnin harjoituksia heidän omalta asiantuntijuusalueeltaan. Darm-kurssi on laajuudeltaan 6 opintopistettä eli vastaa noin kuukauden täysipäiväistä työtä.
Koulutus hyödyntää osallistujien omia työtehtäviä ja tuottaa niihin suoraa lisäarvoa. Kuitenkin Tekaisu-ajattelun soveltaminen vaatii perehtymistä ja uusien menetelmien opiskelua, ja käytäntö on osoittanut, ettei tällainen lisätyö juuri mahdu tutkijan tai virkamiehen arkirutiineihin. Siksi opetus on järjestettävä niin, että osallistujat saavat riittävästi lisäresurssia pystyäkseen irrottautumaan arkirutiineistaan.
Alustavat aiheet, joita Tekaisun osamenetelmien kautta koulutuksessa edistetään, ovat
- talousveden riskit ja niiden arviointi.
Osallistujia otetaan mukaan kaikista YMTOn yksiköistä ja Tekaisun alkavista kuntapiloteista, jotta tietämys saadaan levitettyä mahdollisimman tehokkaasti koko osastoon ja kaikille osaamisalueille.
- Tutkimuksellinen osuus
Rahoitusta haetaan pääasiassa koulutuksen toteuttamiseen. Kuitenkin koulutusta järjestetään, jotta käytännöt pääsvalmistelussa paranisivat kunta-alalla. Koulutus kytketäänkin tiukasti kehitteillä oleviin Tekaisu-hankkeen kuntapilotteihin, joissa kehitetään päätösvalmistelun käytäntöjä todellisten päätöstilanteiden yhteydessä. Koulutuksen yhteyteen kytketään tutkimuksellinen osuus, joka tarkastelee tätä tutkimuskysymystä:
- Miten koulutus on auttanut koulutettavia tarkastelemaan ja kehittämään päätösvalmistelua kunnissa? Koulutuksen evaluoinnissa käytetään Tekaisu-menetelmän mukaisia seurannan ja ohjauksen välineitä ja kriteereitä.
- Kustannukset
- 10 tutkijan osallistuminen à 1 htkk henkilösivukuluineen 10 * 4000 € = 40000 €
- opetusassistentti koulutuksen järjestelyihin 2 htkk * 4000 € = 8000 €
- järjestly-, tila- ja materiaalikulut 1000 €
- YHTEENSÄ 49000 €
Koulutuksen vastuuhenkilönä toimii johtava tutkija Jouni Tuomisto.