Kaivovesi

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2178
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2178}}

Kaivovesi on pohjavettä

Kaivovesi on pohjavettä, kuten lähdevesikin. Kaivovesien laatu vaihtelee paikallisesti. Kaivosta otettaessa pohjavesi on yleensä kirkasta ja vaikuttaa käyttökelpoiselta. Kaivovedessä voi esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä tai pohjaveden likaantumisesta johtuvia veden haittoja. Porakaivot ovat osoittautuneet erityisen ongelmalliseksi alueilla, joilla kallioperä sisältää epätavallisia määriä luonnon mineraaleja. Koska reikä porataan kallioon, siitä liukenee veteen helposti haitallisia määriä mineraaleja ja alkuaineita.

Juomavedessä voi olla mikrobiologisia tai kemiallisia epäpuhtauksia

Juomavesi on yksi elämän perusedellytyksistä. Sitä tarvitaan päivittäin. Juomaveteen liittyy kaksi täysin erityyppistä riskiä: ensinnäkin haitallisten mikrobien aiheuttama terveysriski ja toiseksi kemiallisten epäpuhtauksien aiheuttama riski.

Haitalliset mikrobit aiheuttavat epidemioita, harvemmin kuolemaan johtavina Suomessa. Haitallinen vaikutus yleensä loppuu kun altistus pystytään poistamaan.

Juomavedessä on kemiallisia epäpuhtauksia useimmiten pieniä määriä. Niiden todellista terveysvaikutusta on useimmiten vaikea arvioida. Hyvin harvoin pitoisuudet ovat niin korkeita, että ne aiheuttavat varsinaisen myrkytyksen tai välittömiä oireita. Terveysriski piilee pitkäaikaisvaikutuksissa. Koska altistuminen epäpuhtauksille voi olla jatkuvaa, jopa elinikäistä, pienilläkin määrillä epäpuhtauksia saattaa olla terveysvaikutuksia.

Ehkä haitallisin kemiallisten epäpuhtauksien aiheuttama terveysriski on syöpävaara. Syöpävaaraa aiheuttaviin epäpuhtauksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kuitenkin, on mahdotonta todistaa, että jokin yksittäinen syöpä olisi juomaveden epäpuhtauden aiheuttama. Syöpäriskin lisääntyminen näkyy vain väestötasolla.

Veden kemialliset riskit

Veden kemiallisilla riskeillä tarkoitetaan juomavedessä olevien kemiallisten epäpuhtauksien aiheuttamia terveysriskejä.

Veden kemialliset riskit liittyvät ensisijaisesti pohjaveteen, erityisesti kaivoveteen. Vesilaitosten jakaman veden koostumusta ja laatua seurataan säännöllisesti ja vesi tarvittaessa puhdistetaan epäpuhtauksista tai veden käyttö lopetetaan, ellei se täytä laatuvaatimuksia. Yksityiskaivojen veden laatu ei ole samanlaisessa tarkkailussa. Laaduntarkkailu ja veden käyttö on kaivon käyttäjän vastuulla.

Kemialliset aineet voivat olla maa- ja kallioperästä veteen liukenevia luonnon aineita (arseeni, uraani, radon, fluoridi), veteen esimerkiksi valumavesien mukana pääseviä aineita (nitraatit) tai maaperän saastuttaneita aineita, jotka kulkeutuvat pohjaveteen (esimerkiksi kloorifenoli, trikloorietyleeni, bensiini). Ongelma on usein kaivokohtainen.

Vesilaitoksen jakamaan vesijohtoveteen liittyy erilaiset kemialliset riskit. Niitä aiheuttavat veden desinfioinnin yhteydessä syntyvät epäpuhtaudet, desinfioinnin sivutuotteet.

Vedessä olevat epäpuhtaudet aiheuttavat ongelmia nimenomaan juotuna. Aineet pääsevät ruoansulatuskanavasta parhaiten elimistöön. Riskejä arvioitaessa on huomioitava, että altistuksen suuruus riippuu juodun veden määrästä.

Useimmiten haitalliseksi tunnetut veden epäpuhtaudet imeytyvät ihon läpi suhteellisen huonosti eikä ihokontakti (pesuvesi) aiheuta samanlaista riskiä. Hyvin "saastunutta" vettä ei kannata kuitenkaan käyttää edes pesuvetenä, joskin WC:n huuhteluun se käy.

Katso myös

• Yleisempää tietoa pohjavedestä ja sen laadusta on Suomen Ympäristökeskuksen kotisivuilla
• ja kaivovedestä.

Eräistä kemiallisista epäpuhtauksista löytyy lisätietoa allaolevista linkeistä.

• Arseeni
• Fluoridi
• Radon
• Uraani

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>