Fluoridi juomavedessä

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2180
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2180}}

Alkuperä ja pitoisuudet juomavedessä

Erityisesti Kaakkois-Suomen rapakivialueilla (Kymenlaaksossa) maaperässä on runsaasti fluoridia ja pohjaveden fluoridipitoisuus on epätavallisen korkea. Pohjavedessä on tavallisesti fluoridia alle 0.1 mg/l, mutta tuolla alueella juomaveden ohjearvo 1.5 mg/l ylittyy useissa kaivoissa. Korkeimmat pitoisuudet voivat olla useita milligrammoja/l. Fluoridin poistosta vedestä on kerrottu Suomen Ympäristökeskuksen kotisivuilla (www.ymparisto.fi).

Koska fluoridilla on hampaiden reikiintymistä estävä vaikutus, juomavettä on fluorattu useissa maissa (Kanada, USA, Englanti, Chile, Saksa). Kuopiossa juomavettä fluorattiin 1959-1992 (pitoisuus 1.0-1.3 mg/l).

Juomaveden fluoridin terveysvaikutukset ja -riskit

Fluoridilla on sekä edullisia että haitallisia vaikutuksia terveyteen riippuen sen pitoisuudesta vedessä.

Fluoridin saanti ja käyttäytyminen elimistössä

Fluoridia saadaan useista lähteistä, ravinnosta keskimäärin 0.6 mg/päivä. Fluoripitoisesta hammastahnasta aikuiset saavat noin 0.1 mg/päivä ja lapset 0.3 mg. Lapsille on suositeltu fluoritabletteja takaamaan riittävä fluoridin saanti (päivän annos 0.25-0.5 mg/päivä).

Fluoridi imeytyy hyvin ruuansulatuskanavasta (n. 90 %). Suurin osa imeytyneestä fluoridista sitoutuu luuhun. Loppu erittyy munuaisten kautta nopeasti virtsaan. Fluoridi sitoutuu luuhun kalsiumfluoroapatiittina, joka on kestävämpi kompleksi kuin kalsiumhydriksiapatiitti. Luu on tällöin kovempaa mutta myös ilmeisesti alttiimpaa murtumaan.

Fluoridin edulliset terveysvaikutukset

Fluoridin on kiistattomasti osoitettu estävän hammaskariesta eli hampaiden reikiintymistä. Paras teho saavutetaan, kun fluoridia on riittävästi saatavilla lasten pysyvien hampaiden puhjetessa. Jatkuva fluoridin saanti myös myöhemmällä iällä estää karieksen syntymistä. Luuhun kohdistuvan vaikutuksen lisäksi fluoridilla ilmeisesti on myös edullinen mikrobiologinen reikiintymistä estävä vaikutus. Hammaskariesta estävä vaikutus saadaan aikaan juomaveden fluoridipitoisuudella 0.7-1.2 mg/l.

Fluoridin haitat

Fluoridin haitat syntyvät fluoridin voimakkaasta hakuisuudesta luuhun, yleensä suuremmilla fluoridipitoisuuksilla kuin edulliset vaikutukset. Liika fluoridi aiheuttaa kiillelaikkuisuutta hampaissa. Kysymyksessä on ensi sijassa esteettinen värivirhe, mutta kiille on ilmeisesti myös huonolaatuisempaa. Kiillelaikkuisuuden syntymiseen tarvitaan selvästi veden fluoridin ohjearvot ylittävä pitoisuus.

Jatkuvan runsaan fluoridin saannin epäillään edistävän luunmurtumia. Väestötason tutkimuksissa on saatu asiasta vaihtelevia tuloksia. Suomessa todettiin v. 1999 (Kurttio P. ym), että lonkkamurtuman riski lisääntyy 50-65 -vuotiailla naisilla (noin kaksinkertaiseksi kun veden fluoridipitoisuus > 1.5 mg/l). Tätä vanhemmalla iällä eikä miehillä vastaavaa riskin lisääntymistä havaittu. Fluoridi todennäköisesti muuttaa luuta herkemmin murtuvaksi.

Fluoridi ei aiheuta syöpää eikä sillä tiettävästi ole muita haitallisia vaikutuksia pitoisuuksilla, joille altistutaan juomaveden kautta.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>