Radon juomavedessä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Radon

Esiintyminen ja alkuperä

Alueilla, joilla maaperässä on uraania, on pohjavedessä myös radonia, Suomessa erityisesti Salpausselän vyöhykkeellä. Radon on hajuton, väritön ja mauton kaasu. Veden radonpitoisuutta ei voi kuitenkaan ennustaa veden uraanipitoisuuden perusteella vaan se on tarvittaessa määritettävä erikseen.

Radon on yksi uraanin hajoamisen lyhytikäinen välituote. Radonin hajoamisen puoliintumisaika oan 3.8 päivää. Radonia esiintyy erityisesti porakaivovesissä, mutta myös muissa kaivoissa. Radonin enimmäispitoisuusraja vesilaitosten jakamalle talousvedelle on 300Bq/l (becquerel/litra).

Radonin esiintymisestä Suomessa (läänikohtaiset kartat), pitoisuuksista huoneilmassa ja vedessä, altistumisesta, terveysvaikutuksista, radonmäärityksistä ja radoninpoistosta vedestä on lisätietoja Säteilyturvakeskuksen (STUK) kotisivuilla. Koska radon on kaasu, se pääsee ilman mukana maaperästä huoneilmaan. Vedessä oleva radon haihtuu helposti huoneilmaan vettä lämmitettäessä. Juomaveden radonille altistutaan siten sekä hengitysteitse että juodussa vedessä.

Juomaveden radonin terveysriskit

Radonin suurin terveysriski on syöpä. Radonin ns. alfa-säteily aiheuttaa syöpää. Juomaveden radon altistaa säteilylle lähinnä ruoansulatuskanavaa ja virtsateitä. Suomessa 2000-luvulla tehdyt väestötutkimukset kuitenkin osoittavat, että porakaivoveden radoniin ei liity mahasyövän, munuaisten ja virtsarakon syövän eikä leukemian riskiä.

Hengitetty radon aiheuttaa keuhkosyöpää. On arveltu, että huoneilman radon aiheuttaa Suomessa enintään 200 keuhkosyöpää vuodessa. Juomavedestä haihtuneen radonin osuus näistä on epäselvä.

Säteilyturvakeskus (STUK) on suositellut, että radonia tulisi poistaa vedestä, jos sen pitoisuus kaivovedestä ylittää 1000 bq/l. STUK tekee radonmäärityksiä vedestä maksullisena toimintana.

Päivitetty 12.6.2006

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>