Keskustelu:Avoin päätöksentekokäytäntö

Avoin päätöksentekokäytäntö -tietoruutu

Tämä tietoruutu on kahden sivun kuvaus avoimesta päätöksentekokäytännöstä. Se on alunperin kirjoitettu Ympäristöterveyden oppikirjaan 2018.

Tieto voitelee ympäristöterveyden päätöksentekoa

Ympäristöterveyden ilmiöt ja haittojen torjunta ovat usein monimutkaisia ja edellyttävät hallinnolliset sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja hyvää tietämystä tilanteesta ja tarvittavista toimista. Vaikka tiedon määrä ja siirtonopeus ovat lisääntyneet, ongelmina ovat edelleen tiedon pirstoutuminen, organisaatioiden kankeus sekä vanhentuneet, yhteistyötä vaikeuttavat käytännöt.

Avoin päätöksentekokäytäntö on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa auttamaan näissä haasteissa. Siinä lähdetään ajatuksesta, että tietoa ja asiantuntijuutta on monenlaista ja monessa paikassa, ja tämän tiedon yhteenvetäminen on välttämätöntä päätösten onnistumiselle. Avoimet toimintatavat, avoin data ja kansalaisten kuuleminen on yhteiskunnassa muutenkin tunnistettu tärkeiksi ja demokratiaa edistäviksi asioiksi. Lisäksi niiden on todettu edistävän tehokasta työskentelyä, kun aikaa ei haaskaannu tiedon etsimiseen vaan voidaan keskittyä tiedon hyödyntämiseen ja ymmärtämiseen.

Tietovirrat avoimessa päätöksenteossa. Eräs keskeinen idea on pyrkiä siihen, että kaikki tieto on kaikkien käytettävissä ja kommentoitavissa koko ajan (kaksisuuntaiset nuolet ovat vuorovaikutuksen merkkinä). Tämä vähentää tarvetta luottaa yksittäisiin, henkilökohtaisiin tietolähteisiin (katkoviivat). Tieto jalostetaan alkuperäisdatasta ja tieteellisistä artikkeleista arvioinneiksi ja tietokiteiksi, jotka ovat helpommin sovellettavia ja saavutettavia tietolähteitä kuin erilaisten maksu- ja palomuurien takana oleva tutkimustieto. Myös lobbaus tulee läpinäkyväksi, kun sidosryhmien argumentit julkaistaan osana päätösvalmistelua henkilökohtaisten päättäjätapaamisten sijasta.

Avoin päätöksentekokäytäntö on valikoitu kokoelma toimintamalleja ja tietotyökaluja, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksiä toimeenpantaessa ja seurattaessa. Tämä parantaa kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden asiasta kiinnostuneiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Menetelmässä on neljä osaa.

• Päätöksenteossa tavoitellaan jaettua ymmärrystä päättäjien ja muiden toimijoiden kesken, siten että päätökseen liittyvät erilaiset näkemykset, tavoitteet, perustelut ja syyt erimielisyyksiin ymmärretään ja kuvataan. Tärkeää on julkistaa päätöksen tarkoitus ja tavoitteet sekä toteuttaa koko päätös (päätösvalmistelu, päättäminen, toimeenpano ja vaikutusten seuranta) läpinäkyvästi.
• Päätösvalmistelussa asiantuntijat ja päättäjät sekä muut asianosaiset toimivat suorassa ja kiinteässä vuorovaikutuksessa tiedon tuottamisessa ja käyttämisessä. Erityisesti tarkoituksena on tuottaa toimenpiteiden valinnassa auttava avoin arviointi, jossa kuvataan päätöstä ja sen eri vaihtoehtojen vaikutuksia ympäristöterveyteen ja muihin asioihin (talous, tasa-arvo, ympäristö,...).
• Koko päätösprosessin ajan toimintaa seurataan ja ohjataan suhteessa julkilausuttuihin tavoitteisiin. Toimintaa suunnataan ja korjataan jatkuvasti tämän perusteella.
• Tämä toimintamalli edellyttää yhteiskehittämistä (co-creation) perinteisten hallinnollisen osaamisen, asiantuntijuuden ja kansalaisvaikuttamisen lisäksi.

Päättäjän, asiantuntijan, kansalaisen tai muun päätösprosessiin osallistuvan ihmisen tai organisaation rooli on tuoda omat tietonsa ja näkemyksensä julki. Toimintamalli auttaa vastaamaan kysymykseen: "Mitä meidän yhteisönä pitäisi oppia siitä, mitä sinulla on kerrottavana?"

Tiedonkulkua ja tiedon jalostamista korostava menetelmä tarvitsee tuekseen myös erilaisia tietotyökaluja. Niistä tietokide on merkittävin. Tietokide tarkoittaa avoimesti saatavilla olevaa nettisivua, johon on koottu tiettyyn tutkimuskysymykseen liittyvät asiat rakenteisessa muodossa. Tyypillisesti kysymys on johonkin päätöksen osa-alueeseen kuuluva olennainen asia, esimerkiksi päästöjen tai terveysriskin suuruus suunnitellun toiminnan seurauksena. Tietokiteet poikkeavat tavallisesta nettisivusta monella tavalla. Ne on tarkoitettu pitkäaikaiseen tiedon säilytykseen sillä ajatuksella, että samasta linkistä löytyy vastaus samaan kysymykseen vuosienkin päästä. Kuitenkin sisältö on jatkuvasti alttiina kritiikille, keskustelulle ja uusien tietojen päivitykselle. Sivun muokkaaminen on siis sallittu kenelle tahansa, joka noudattaa tiettyjä sääntöjä (katso alla). Tietokiteen perusrakenne on aina sama, eli kysymys (tutkimuskysymys johon haetaan vastausta), vastaus (paras vastaus tai vastaukset nykytiedon valossa) ja perustelut (kaikki se tieto, data, analyysit, mallit ja keskustelu, joka vaaditaan vakuuttamaan kriittinen lukija vastauksen oikeellisuudesta).

Tietokiteitä voi toteuttaa monilla eri verkkotyökaluilla, mutta eniten niitä on käytetty wiki-ympäristössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämässä Opasnet-verkkotyötilassa. Sinne on vuodesta 2006 alkaen kerätty tietoa erityisesti ympäristöterveyteen liittyen. Tietokiteissä olevan datan ja laskentakoodien avulla voidaan rakentaa laajojakin avoimen arvioinnin malleja, joita voi ajaa suoraan nettisivulta. Niiden osia voidaan käyttää myös uusissa samankaltaisissa malleissa.

Opasnetissä on esimerkiksi silakan ja muiden kalojen dioksiini-, furaani-, PCB- ja pitoisuuksia erityisesti Itämerestä (EU-kalat2-hankkeen data ja siihen liittyviä malleja ja analyyseja, http://en.opasnet.org/w/EU-kalat). Siellä on myös vaikutusarvioinneissa tarvittavia annosvasteita kuten metyylielohopean vaikutus lasten älykkyyteen (http://en.opasnet.org/w/ERF_of_methylmercury) ja menetelmiä, kuten sairauksien syyosuuksien arviointi (http://en.opasnet.org/w/Attributable_risk) tai terveysvaikutusten arviointimalli (http://en.opasnet.org/w/HIA). Tällaisista pienemmistä osista rakennetaan kokonaisia arviointimalleja, kuten Helsingin energiapäätös voimaloiden rakentamisesta ja sulkemisesta 2015 (http://fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos) tai hyöty-riskiarvio Itämeren silakan ja lohen terveysvaikutuksista (http://en.opasnet.org/w/Goherr_assessment).

Koska avoin osallistuminen sallitaan, käyttäjät joutuvat noudattamaan sääntöjä, jotka varmistavat järjestäytyneen työskentelyn. Kaikilta edellytetään kohteliasta käyttäytymistä muita kohtaan. Sivulle kirjoitetaan vain asiaankuuluvaa sisältöä. Väitteet ja päätelmät perustellaan vedoten tutkimuksiin, havaintoaineistoihin ja rationaaliseen päättelyyn. Mielipiteet ja arvot ovat sallittuja, mutta ne erotetaan selkeästi tosiasiaväitteistä.

Tähänastisen kokemuksen perusteella avoin arviointi ja avoin päätöksentekokäytäntö toimivat siten kuin pitääkin. Yleiset pelot epäasiallisesta osallistumisesta ovat olleet turhia. Sen sijaan asiantuntijoiden ja päättäjien osallistuminen avoimeen työskentelyyn on ollut yllättävänkin heikkoa, eikä menetelmä ole vielä levinnyt laajaan käyttöön. Nykyiset meritoitumis- ja julkaisukäytännöt itse asiassa toimivat avoimia käytäntöjä vastaan.

Avoin päätöksentekokäytäntö Tiedeasiantuntija-lehdessä

Tämä teksti on ylläoleva tietoruutu muokattuna Tiedeasiantuntija-lehden numeroon 2-3/2018 teemalla T(ietot)yön tulevaisuus.

Tieto voitelee yhteiskunnallista päätöksentekoa

Yhteiskunnalliset ilmiöt ja erilaisten ongelmien torjunta ovat usein monimutkaisia ja edellyttävät hallinnolliset sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja hyvää tietämystä tilanteesta ja tarvittavista toimista. Vaikka tiedon määrä ja siirtonopeus ovat lisääntyneet, ongelmina ovat edelleen tiedon pirstoutuminen, organisaatioiden kankeus sekä vanhentuneet, yhteistyötä vaikeuttavat käytännöt.

Suomessa tämä on tunnistettu, ja niinpä viime vuosina onkin syntynyt lukuisia hankkeita tilanteen parantamiseen. Näitä ovat mm. kokeilukulttuurin edistäminen (valtioneuvoston kanslia), avoin data ja tutkimus (opetus- ja kulttuuriministeriö), avoimen yhteiskunnan edistäminen (Open Knowledge Finland ry), kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen (Avoin Ministeriö ry) ja dialogiloikka (Sitra). Toiminta on siis aktiivista niin päättäjien, virkamiesten, tutkijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa.

Avoin päätöksentekokäytäntö on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa auttamaan erityisesti yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjan parantamisessa. Siinä lähdetään ajatuksesta, että tietoa ja asiantuntijuutta on monenlaista ja monessa paikassa, ja tämän tiedon yhteenvetäminen on välttämätöntä päätösten onnistumiselle. Avoimet toimintatavat, avoin data ja kansalaisten kuuleminen on tunnistettu tärkeiksi, demokratiaa edistäviksi asioiksi, ja ne ovatkin olleet menetelmänkehityksen ohjenuorana. Niillä myös tavoitellaan tehokasta työskentelyä, kun aikaa ei haaskaannu tiedon etsimiseen vaan voidaan keskittyä tiedon hyödyntämiseen ja ymmärtämiseen.

Tietovirrat avoimessa päätöksenteossa. Eräs keskeinen idea on pyrkiä siihen, että kaikki tieto on kaikkien käytettävissä ja kommentoitavissa koko ajan (kaksisuuntaiset nuolet ovat vuorovaikutuksen merkkinä). Tämä vähentää tarvetta luottaa yksittäisiin, henkilökohtaisiin tietolähteisiin (katkoviivat). Tieto jalostetaan alkuperäisdatasta ja tieteellisistä artikkeleista arvioinneiksi ja tietokiteiksi, jotka ovat helpommin sovellettavia ja saavutettavia tietolähteitä kuin erilaisten maksu- ja palomuurien takana olevat tutkimusjulkaisut. Myös lobbaus tulee läpinäkyväksi, kun sidosryhmien argumentit julkaistaan osana päätösvalmistelua henkilökohtaisten päättäjätapaamisten sijasta.

Avoin päätöksentekokäytäntö on valikoitu kokoelma toimintamalleja ja tietotyökaluja, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksiä toimeenpantaessa ja seurattaessa. Tämä parantaa kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden asiasta kiinnostuneiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Menetelmässä on neljä osaa.

• Päätöksenteossa tavoitellaan jaettua ymmärrystä päättäjien ja muiden toimijoiden kesken, siten että päätökseen liittyvät erilaiset näkemykset, tavoitteet, perustelut ja syyt erimielisyyksiin ymmärretään ja kuvataan. Tärkeää on julkistaa päätöksen tarkoitus ja tavoitteet sekä toteuttaa koko päätös (päätösvalmistelu, päättäminen, toimeenpano ja vaikutusten seuranta) läpinäkyvästi.
• Päätösvalmistelussa asiantuntijat ja päättäjät sekä muut asianosaiset toimivat suorassa ja kiinteässä vuorovaikutuksessa tiedon tuottamisessa ja käyttämisessä. Erityisesti tarkoituksena on tuottaa toimenpiteiden valinnassa auttava avoin arviointi, jossa kuvataan päätöstä ja sen eri vaihtoehtojen vaikutuksia tärkeisiin asioihin (terveys, talous, tasa-arvo, ympäristö,...).
• Koko päätösprosessin ajan toimintaa seurataan ja ohjataan suhteessa julkilausuttuihin tavoitteisiin. Toimintaa suunnataan ja korjataan jatkuvasti tämän perusteella.
• Tämä toimintamalli edellyttää yhteiskehittämistä (co-creation) perinteisten hallinnollisen osaamisen, asiantuntijuuden ja kansalaisvaikuttamisen lisäksi.

Päättäjän, asiantuntijan, kansalaisen tai muun päätösprosessiin osallistuvan ihmisen tai organisaation rooli on tuoda omat tietonsa ja näkemyksensä julki. Toimintamalli auttaa vastaamaan kysymykseen: "Mitä meidän yhteisönä pitäisi oppia siitä, mitä sinulla on kerrottavana?"

Tiedonkulkua ja tiedon jalostamista korostava menetelmä tarvitsee tuekseen myös erilaisia tietotyökaluja. Niistä tietokide on merkittävin. Tietokide tarkoittaa avoimesti saatavilla olevaa nettisivua, johon on koottu tiettyyn tutkimuskysymykseen liittyvät asiat rakenteisessa muodossa. Tyypillisesti kysymys on johonkin päätöksen osa-alueeseen kuuluva olennainen asia, esimerkiksi päästöjen tai terveysriskin suuruus suunnitellun toiminnan seurauksena. Tietokiteet poikkeavat tavallisesta nettisivusta monella tavalla. Ne on tarkoitettu pitkäaikaiseen tiedon säilytykseen sillä ajatuksella, että samasta linkistä löytyy vastaus samaan kysymykseen vuosienkin päästä. Kuitenkin sisältö on jatkuvasti alttiina kritiikille, keskustelulle ja uusien tietojen päivitykselle. Sivun muokkaaminen on siis sallittu kenelle tahansa, joka noudattaa tiettyjä sääntöjä (katso alla). Tietokiteen perusrakenne on aina sama, eli kysymys (tutkimuskysymys johon haetaan vastausta), vastaus (paras vastaus tai vastaukset nykytiedon valossa) ja perustelut (kaikki se tieto, data, analyysit, mallit ja keskustelu, joka vaaditaan vakuuttamaan kriittinen lukija vastauksen oikeellisuudesta).

Tietokiteitä voi toteuttaa monilla eri verkkotyökaluilla, mutta eniten niitä on käytetty wiki-ympäristössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämässä Opasnet-verkkotyötilassa. Sinne on vuodesta 2006 alkaen kerätty tietoa erityisesti ympäristöterveyteen liittyen. Tietokiteissä olevan datan ja laskentakoodien avulla voidaan rakentaa laajojakin avoimen arvioinnin malleja, joita voi ajaa suoraan nettisivulta. Niiden osia voidaan käyttää myös uusissa samankaltaisissa malleissa.

Opasnetissä on esimerkiksi silakan ja muiden kalojen dioksiini-, furaani-, PCB- ja muita pitoisuuksia erityisesti Itämerestä (EU-kalat2-hankkeen data ja siihen liittyviä malleja ja analyyseja, http://en.opasnet.org/w/EU-kalat). Siellä on myös vaikutusarvioinneissa tarvittavia annosvasteita kuten metyylielohopean vaikutus lasten älykkyyteen (http://en.opasnet.org/w/ERF_of_methylmercury) ja menetelmiä, kuten sairauksien syyosuuksien arviointi (http://en.opasnet.org/w/Attributable_risk) tai terveysvaikutusten arviointimalli (http://en.opasnet.org/w/HIA). Tällaisista pienemmistä osista rakennetaan kokonaisia arviointimalleja, kuten Helsingin energiapäätös voimaloiden rakentamisesta ja sulkemisesta 2015 (http://fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos) tai hyöty-riskiarvio Itämeren silakan ja lohen terveysvaikutuksista (http://en.opasnet.org/w/Goherr_assessment).

Koska avoin osallistuminen sallitaan, käyttäjät joutuvat noudattamaan sääntöjä, jotka varmistavat järjestäytyneen työskentelyn. Kaikilta edellytetään kohteliasta käyttäytymistä muita kohtaan. Sivulle kirjoitetaan vain asiaankuuluvaa sisältöä. Väitteet ja päätelmät perustellaan vedoten tutkimuksiin, havaintoaineistoihin ja rationaaliseen päättelyyn. Mielipiteet ja arvot ovat sallittuja, mutta ne erotetaan selkeästi tosiasiaväitteistä.

Tähänastisen kokemuksen perusteella avoin arviointi ja avoin päätöksentekokäytäntö ovat menetelmänä toimivia. Yleiset pelot epäasiallisesta osallistumisesta ovat olleet turhia. Sen sijaan asiantuntijoiden ja päättäjien osallistuminen avoimeen työskentelyyn on ollut yllättävänkin heikkoa, eikä menetelmä ole vielä levinnyt laajaan käyttöön. Nykyiset tieteen meritoitumis- ja julkaisukäytännöt itse asiassa toimivat avoimia käytäntöjä vastaan ja estävät parempien toimintamallien yleistymistä.

Jouni Tuomisto, johtava tutkija

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

VNK-haun 8.5.2015 hakukuulutus

Hakukuulutuksessa keväällä 2015 (Tietopohjan kokonaiskuva (5.1)) tietotarve kuvattiin seuraavalla tavalla:

Teemassa etsitään ratkaisuja tiedon hyödyntämiseen kokonaisvaltaisesti päätöksenteossa sekä sen edellyttämiin yhtenäisiin, vaikuttaviin ja kustannustehokkaisiin toimintatapoihin ja prosesseihin. Julkisen sektorin tuottamien ja hankkimien tietoaineistojen ja massadatan nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen myös tehostaisi hallintoa ja nostaisi tuottavuutta, mahdollistaisi kansalaisten osallistumisen ja demokraattisen päätöksenteon sekä parantaisi elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tietojohtaminen sekä uudenlaisten prosessien, menettelytapojen ja teknologioiden käyttöönotto edellyttää kuitenkin uudenlaista osaamista.

Nykyisellään tietorakenteet ovat huonosti keskenään yhteensopivia. Samaa tietoa joudutaan raportoimaan useaan paikkaan ja siirtämään käsin järjestelmästä toiseen, tietoja on käytännössä mahdotonta yhdistellä keskenään, mikä estää valtioneuvostotason kokonaiskuvan muodostamisen. Tiedon tuotannossa tulee edistää uusien teknologioiden, kuten tietomallintamisen käyttöönottoa sekä ottaa yritykset, kansalaiset, tutkimustoimijat ja kolmas sektori mukaan tiedon tuotantoon.

Selvityksellä haetaan ratkaisuja älykkääseen, asiakaslähtöisyyttä ja tiedon käytettävyyttä edistävään tiedon tuotantoon, tietoaineistojen tallentamiseen ja jakamiseen. Teemassa arvioidaan myös yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia (mm. kustannus-hyötylaskelmin).

Millaisilla välineillä ja toimintatavoilla tuetaan kokonaisvaltaista tiedolla johtamista ja tutkimusaineistojen parempaa hyödyntämistä päätöksenteossa?

Julkisesti rahoitettavan tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminnan (TEAS) painopisteistä, toiminnasta ja tuloksista puuttuu kokonaiskuva, jota tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa edellyttää. Selvitystoiminnalla haetaan ratkaisuja, jotka tarjoavat päätöksentekijöille tiiviin, informatiivisen ja hyödyllisen näkymän siihen, millaista tiedontuotantoa on meneillään ja olemassa, yrityksille näkymän siihen, millaisia aineistoja on hyödynnettävissä ja tutkijalle näkymän siihen, millaista TEAS-toimintaa rahoitetaan. Tietonäkymässä pyritään visuaalisuuteen ja hyödynnettävyyteen.

Erityisen olennaisia ovat valtioneuvoston ja ministeriöiden rahoittama selvitys- ja tutkimustoiminta ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimus, joilla tuetaan tilannekuvaa ja tulevaisuuden ennakointia. Myös Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittama tutkimustoiminta synnyttää jatkuvasti uutta tietopohjaa ja aineistoja.

Hallitusohjelman seurannan tueksi haetaan toimivampia ratkaisuja eri tiedon muotojen kokoamiseksi ja seuraamiseksi (mm. valtioneuvoston ohjausjärjestelmää kehittävä OHRA-hanke huomioi tulevaisuuskuvan ja tilannekuvan, toimintavaihtoehdot ja vaikutusarvioinnit, tavoitteiden toteutumisen seurantatiedon ja valtionhallintoa itseään koskevan tiedon liittyen tavoitteisiin, toimintaan, resursseihin ja kyvykkyyksiin).

Hankkeessa etsitään vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

• Miten tietoaineistoihin liittyvillä teknisillä ja toiminnallisilla ratkaisuilla parannetaan valtioneuvoston päätösten laatua ja vaikuttavuutta ja miten digitalisaatio parantaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa?
• Millaisia laajoja tietoaineistoja kokoavia, yhteenvetäviä ja hyödyntäviä välineitä ja toimintamalleja on käytettävissä valtionhallinnon päätöksenteon ja hallituksen johtamisen tueksi? Millaisia hyödynnettävyyttä parantavia visuaalisia ja teknisiä ratkaisuja nämä sisältävät?
• Miten tietoa valtioneuvoston ja ministeriöiden TEAS-toiminnasta kootaan, seurataan, muokataan ja visualisoidaan siten, että se on entistä helpommin hyödynnettävissä? (mukaanlukien sekä toiminnan ja seurannan organisointi ja prosessit, joilla selvitys- ja analyysitietoa ja sen luomia aineistoja hyödynnetään, mutta myös tarvittavat tekniset ratkaisut, kuten "Hankegalleria" (ks. www.hankegalleria.fi) tai muu julkisesti rahoitettua tiedontuotantoa seuraava ja visualisoiva ratkaisu).
• Miten digitalisaatio parantaa päätöksentekoa?

VNK-haku 8.5.2015 Tietopohjan kokonaiskuva (5.1)

Metatiedot asiakirjasta Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätököksenteossa (YHTÄKÖYTTÄ) ohje

Nimi: Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätököksenteossa (YHTÄKÖYTTÄ) Tehtäväryhmä: 6.00.01.08 Tehtäväryhmän nimi: Rahoitushakemus Rekisteröinti: Vastuualue: YMAL Vastuuhenkilö: Jouni Tuomisto Luotu: 3.5.2015 Säilytysaika: 15 v Säilytysmuoto: Sähköinen Julkisuus: Julkinen Suojeluluokka: 2 (tutkimuksellisista, juridisista tai taloudellisista syistä suojeltavat asiakirjat) Lisätiedot: Pysyvä linkki: [6] Hyväksyntä: Ei ole

Tässä on pohja hakemukselle lähetettäväksi Valtioneuvoston kanslian hakuun 8.5. Linkkejä ja muuta tietoa aiheesta löytyy englanniksi sivulta op_en:Talk:Strategic Research Council#Practicalities related to the VNK call 8th May 2015. Tekstistä on arkistoitu versio, jossa oli keksitty uudet tutkimuskysymykset.

Hakemus lähti 8.5.2015 klo 14.55 mukanaan nämä liitteet: Yhtäköyttä-hakemus.

Hakemus/tarjous vuodelle 2015-2016

Dnro VNK/414/48/2015

1 HAETTAVA MÄÄRÄRAHA

• Painopistealue: Parempi päätöksenteon tietopohjan kokonaiskuva
• Teema: Millaisia välineitä ja toimintamalleja tarvitaan julkisen sektorin kokonaisvaltaiseen tiedolla johtamiseen? (1 välineet ja toimintatavat)

2 HANKKEEN NIMI

• Hankkeen nimi: Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksessa ja päätöksenteossa (YHTÄKÖYTTÄ)
• Hankkeen avainsanat: päätöksenteko, päätöksentekojärjestelmät, tutkimustoiminta, vaikutukset, arviointi, tieto, tietokannat

3 HANKKEEN TOTEUTTAJAT

• Organisaation nimi (tutkimuslaitos, yliopisto, muu hakijataho): Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka: Mannerheimintie 166, PL 30, 00271 Helsinki
• Hankkeen vastuullinen johtaja: Jouni Tuomisto
• Puhelinnumero Sähköpostiosoite: +358295246305 jouni.tuomisto(at)thl.fi
• Yhteyshenkilö (jos eri kuin hankkeen vastuullinen johtaja) Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Muut hankkeen toteuttajatahot, jotka hakevat VN-TEAS-määrärahaa (organisaatio ja yhteyshenkilö)

• Open Knowledge Finland ry, toiminnanjohtaja Teemu Ropponen
• Oxford Research, vanhempi analyytikko Jussi Nissilä

Muut yhteistyötahot, jotka eivät hae VN-TEAS-määrärahaa

• Helsingin yliopiston Academy of Finland Center of Excellence in the Philosophy of Social Science (TINT; Samuli Pöyhönen)
• Helsinki Instutute for Information Technology (HIIT; Kai Kuikkaniemi, Matti Nelimarkka)

4 HANKKEEN HINTA JA AIKATAULU

Hinta (+ alv) (tarkempi erittely kohdassa 7): 150000 € (sis. 1427 € alv)

Hanke alkaa 8/2015. Hanke päättyy 12/2016.

Tiivistelmä

Tausta: Tiedolla johtaminen ja päätöstuen tarve (evidence-based decision making) ovat viime vuosina nousseet tärkeiksi politiikkaa ja tutkimuskenttää ohjaaviksi tavoitteiksi. Toisaalta tekniikka on helpottanut tiedolla johtamista ja parempaa päätöstukea, ja toisaalta monimutkaistuva maailma on lisännyt niiden tarvetta. Tiedolla johtaminen on yhä keskeisempi osa valtionhallinnon toimintaa. Tärkeitä esimerkkejä ovat ministeriöiden älystrategiat, tulevaisuuskatsaukset, Avoin hallinto -hanke ja vaikutusarvioinnit poliittisten päätösten valmistelussa. Myös uusia työkaluja on syntynyt, kuten Avoin Ministeriö, D-Cent, DemocracyOs, avoin data ja Opasnet. Kaikista näistä konsortiollamme on osaamista ja kokemusta.

Tavoitteet: Hanke pyrkii selvittämään, millaisilla välineillä ja toimintatavoilla valtioneuvosto voi tukea kokonaisvaltaista tiedolla johtamista ja tutkimusaineistojen parempaa hyödyntämistä päätöksenteossa. Tavoitteena on soveltaa uusimpia koeteltuja avoimia toimintamalleja kokonaiskuvan muodostamiseksi valtionhallinnon TEAS-toiminnasta sekä toiminnan puitteissa tuotettujen tietoaineistojen hyödyntämiseksi.

Tarkastelemme sekä kysymystä "Miten tietoaineistoja tulisi käsitellä?" että "Miten varmistetaan, että tietoaineistojen käsittely on tehokasta?" Tavoitteena on nykytietämykseen perustuva tarvekartoitus ja sisäänajosuunnitelma.

Menetelmät: Aiempi työ johon hanke perustuu: THL on kehittänyt useita menetelmiä sekä Opasnet- ja Innokylä-verkkotyötilat parantamaan päätöksenteon tukea, tiedolla johtamista ja parantamaan ja jalkauttamaan toimintamalleja. Konsortio hyödyntää osaamistaan myös avoimesta päätöksentekokäytännöstä ja avoimesta tietotyöstä.

Työpaketissa 1 tehdään kirjallisuuskatsaus ja nykyratkaisujen kartoitus ja esittely. Tarkastelemme tieteellistä kirjallisuuden lisäksi on erilaisia hankkeita, joissa on kehitetty toimintamalleja ja työkaluja parempaan ja avoimempaan päätöksentekoon. Tarkastelun kohteena ovat niin työn tekemisen (kysymykset 1-2) kuin johtamisenkin (kysymykset 2-3) toimintamallit ja työkalut.

Työpaketissa 2 tehdään tarvekartoitus ja kokeillaan ratkaisuja. Tässä työpaketissa kartoitetaan valtionhallinnon tarpeita liittyen päätösvalmistelun toimintamalleihin ja työkaluihin sekä tutkimus- ja selvitystoiminnan kokonaiskuvan muodostamiseen. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä toisaalta valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden, toisaalta tutkimus- ja selvitystoimintaan osallistuvien hankkeiden sekä muiden sidosryhmien kuten kansalaisjärjestöjen kanssa. Työssä kuvataan hyviä menetelmiä ja osaa kokeillaan käytännössä.

Työpaketissa 3 tehdään sisäänajosuunnitelma tunnistettujen toimintamallien ja työkalujen sisäänajamiseksi perustuen muihin työpaketteihin. Myös koulutuksen tarvetta arvioidaan tässä yhteydessä. Huomio on nimenomaan valtionhallinnon päätöstuen kehittämisessä mutta myös tutkimuslaitoksissa.

Työpaketti 4 koordinoi hanketta ja hoitaa viestinnän sidosryhmiin.

Aikataulu. Hanke alkaa elokuussa 2015 ja päättyy joulukuussa 2016. Hankkeen aikana on seuraavat virstanpylväät:

• Lokakuun lopussa 2015 tuotetaan ensimmäinen versio nykytilakatsauksesta (TP1) kommentoitavaksi.
• Joulukuussa 2015 tuotetaan ensimmäinen versio tarvekartoituksesta (TP2) kommentoitavaksi.
• Helmikuussa 2016 tuotetaan ensimmäinen versio sisäänajosuunnitelmasta (TP3).
• Käynnistetään joitakin ketteriä kokeiluja kevään ja kesän 2016 aikana.
• Projektin loppuraportti valmistuu joulukuussa 2016.

Hankkeen toteuttajat ja työnjako: Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Mukana ovat pohjoismainen tutkimus- ja konsultointiyhtiö Oxford Research sekä kansainväliseen Open Knowledge -verkostoon kuuluva avoimuutta edistävä kansalaisjärjestö Open Knowledge Finland. Varsinaisten partnerien lisäksi hanke pitää tiivistä yhteyttä olemassaolevien yhteyksien kautta päätöksentekijöihin, asiantuntijoihin ja muihin sidosryhmiin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta juuri tämä konsortio on hyvässä asemassa, koska meillä on kokemusta uusista toimintamalleista ja työkaluista päätöksenteon tukemisessa sekä erittäin laajat yhteistyöverkostot. Työssä tarkastelemme erityisesti yleispäteviä toimintamalleja, jotta niitä voi levittää hallinnon tai tieteenalojen rajoista riippumatta uusille käyttäjille. Tämä on erityisen tärkeää, kun painitaan ns. viheliäisten ongelmien eli hankalien, useille toimintasektoreille ulottuvien ongelmien kimpussa.

Hankkeesta viestiminen: Hankkeessa on virkamiesten ja sidosryhmien tarvekartoitusta ja kokeiluja, joissa viestintä tapahtuu käytännön työn ja kontaktien kautta. Jokainen työpaketti myös tuottaa oman tuotoksensa (raportti), jonka sisältöä jaetaan ja mainostetaan viestimissä sekä hankeorganisaatioiden omien verkkosivujen ja kanavien kautta. Organisaatioiden omia viestintäkanavia käytetään aktiivisesti.

Yhteystiedot: koordinaattori Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, PL 95, 70701 Kuopio. Sähköposti jouni.tuomisto(at)thl.fi, puh 0295246305.

Tausta

Tiedolla johtaminen ja päätöstuen tarve (evidence-based decision making) ovat viime vuosina nousseet tärkeiksi politiikkaa ja tutkimuskenttää ohjaaviksi tavoitteiksi. Tästä kertovat myös sektoritutkimuslaitosten uudelleenjärjestelyt ja rahoituskäytäntöjen muuttaminen. On muitakin muutoksia, jotka toisaalta ovat tehneet mahdolliseksi tiedolla johtamisen ja paremman päätöstuen ja toisaalta lisänneet niiden tarvetta monimutkaistuvassa maailmassa. Näiden lyhyt esittely on paikallaan tämän hakemuksen viitekehyksen ymmärtämiseksi.

Tiedolla johtaminen on yhä keskeisempi osa valtionhallinnon toimintaa. Tietoa käytetään hyväksi niin hallinnon sisäisessä ohjauksessa ja koordinoinnissa että ulkoisessa, yhteiskunnan eri sidosryhmien ja toimijoiden toimintaa ohjaavassa toiminnassa. Valtioneuvoston ministeriöiden älystrategiat ovat esimerkki tavoista hyödyntää valtionhallinnon avainasemaa tiedon tuotannossa ja koordinoinnissa, korostaen valtionhallinnon roolia eri sidosryhmien oman toiminnan mahdollistajana. Konsortiostamme löytyy myös älystrategiatyön asiantuntemusta. Älystrategioiden fokuksessa on ollut yhteisen tietopohjan rakentaminen ja tiedon laajamittainen hyödyntäminen, joita tässäkin hankkeessa edistetään.

Päätöksenteko tarvitsee tuekseen yhteisen tietopohjan ja ennakkoon tehtäviä vaikutusarviointeja, kuten OHRA-ryhmäkin on raportissaan todennut. Vaikutusarviointien tarvetta on viime aikoina korostettu muutenkin, esimerkiksi Valtion taloudellisessa tutkimuslaitoksessa. Perinteiset vaikutusarvioinnit ovat kuitenkin kehittyneet yksittäisen päätöksentekijän tilanteisiin, joissa tarkastellaan tyypillisesti vain muutamia tekijöitä kerrallaan. Vaihtoehtoisesti monimutkaisia asioita tyydytään tarkastelemaan yleisellä tasolla kuvaillen. Olemme olleet mukana tarkastelemassa hyöty-riskinarvioinnin nykytilaa ja kehitystarpeita. Tässä työssä totesimme, että vaikutusarviointityö on siirtymässä kohti a) arvioinnin ja päätöksenteon sekä sidosryhmien näkemysten parempaa yhdistämistä, b) täsmällisten poliittisten tarpeiden huomiointia arviointien rajauksessa, c) monenlaisten hyötyjen ja riskien yhteistarkastelua, ja d) tieteellisen tiedon ja arvojen sisällyttämistä. Hyvän päätöstuen on syytä huomioida näitä tekijöitä.

On tärkeää huomata, että yksittäisen päätöksen tarvitsema päätöstuki kytkeytyy läheisesti tarpeeseen seurata ja ohjata päätöksentekoa koko valtionhallinnon tasolla. Jos yhtä päätöstä varten kerätään tietoja yhteiseen tietopohjaan, se voidaan ja se pitää toteuttaa niin, että kaikki muut päätösprosessit pystyvät hyödyntämään saman tiedon helposti. Jos tästä tietopohjasta todella kehittyy yhteinen työtila, asioita voi kehittää parantamalla työtilaa ja sen sisältöä, ja tapauskohtaisen ohjaamisen tarve vähenee. Samoin työ tehostuu sitä enemmän, mitä laajempaan käyttöön yhteinen työtila ja toimintamallit leviävät. Niinpä yksittäistä päätösprosessia ja valtionhallinnon kehittämistä kannattaa tarkastella yhdessä.

Avointa dataa tulee entistä enemmän ja nopeammin tarjolle. Samoin massadata (Big Data) eli isot aineistot ja aikasarjat tarjoavat mahdollisuuksia tutkia aiheita, joita ei dataa kerättäessä edes ajateltu. Tämä toisaalta helpottaa arviointien tekoa ja näytön saamista päätösten tueksi mutta toisaalta edellyttää parempaa kykyä löytää, seuloa ja jalostaa tietoa hyödylliseen muotoon päättäjälle. Tarvitaan siis yhteenvetämisen taitoa, mutta sen käytännöt eivät ole vielä riittävän kehittyneitä mahdollisuuksiin ja tarpeisiin verrattuna. Tähän on kehitettävä uusia toimintamalleja ja työkaluja.

Avoin hallinto on viime vuosina 65 maahan levinnyt liike, jonka tavoitteena on kehittää ja avata hallinnon prosesseja. Sen priimusmoottorina ovat toimineet erityisesti Yhdysvallat ja Iso-Britannia, mutta myös Suomessa tähän suuntaan on alettu edetä. Useita muitakin avointa yhteiskuntaa edistäviä hankkeita on, esimerkiksi D-Cent (hajautetut kansalaisosallistumisen työkalut, dcentproject.eu), Avoin ministeriö (kansalaisaloitteet, avoinministerio.fi), Appgree (ratkaisunhakusovellus, appgree.com), Agora Voting (turvallinen sähköinen äänestäminen, agoravoting.com), DemocracyOS (päätöksenteko virtuaalikokouksissa, democracyos.org). Teknisiä ja sosiaalisia ratkaisuja päätöksenteon kysymyksiin alkaa siis olla, ja konsortiomme pitää sisällään avoimen hallinnon syväasiantuntijoita. Haasteena on kokonaiskuvan saaminen ja hyödyllisten toimintamallien ja työkalujen valikoiminen valtioneuvoston käyttöön. Juuri sitä tässä hankkeessa tehdään.

Tavoitteet

Hanke pyrkii selvittämään, millaisilla välineillä ja toimintatavoilla valtioneuvosto voi tukea kokonaisvaltaista tiedolla johtamista ja tutkimusaineistojen parempaa hyödyntämistä päätöksenteossa. Tavoitteena on soveltaa uusimpia koeteltuja avoimia toimintamalleja kokonaiskuvan muodostamiseksi valtionhallinnon TEAS-toiminnasta sekä toiminnan puitteissa tuotettujen tietoaineistojen hyödyntämiseksi.

Hakukuulutuksessa määritellään seuraavat tutkimuskysymykset:

• Tutkimuskysymys 1: Miten tietoaineistoihin liittyvillä teknisillä ja toiminnallisilla ratkaisuilla parannetaan valtioneuvoston päätösten laatua ja vaikuttavuutta ja miten digitalisaatio parantaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa?
• Tutkimuskysymys 2: Millaisia laajoja tietoaineistoja kokoavia, yhteenvetäviä ja hyödyntäviä välineitä ja toimintamalleja on käytettävissä valtionhallinnon päätöksenteon ja hallituksen johtamisen tueksi? Millaisia hyödynnettävyyttä parantavia visuaalisia ja teknisiä ratkaisuja nämä sisältävät?
• Tutkimuskysymys 3: Miten tietoa valtioneuvoston ja ministeriöiden TEAS-toiminnasta kootaan, seurataan, muokataan ja visualisoidaan siten, että se on entistä helpommin hyödynnettävissä? (Ml. sekä toiminnan ja seurannan organisointi ja prosessit, joilla selvitys- ja analyysitietoa ja sen luomia aineistoja hyödynnetään, mutta myös tarvittavat tekniset ratkaisut, kuten ”Hankegalleria” (ks. www.hankegalleria.fi) tai muu julkisesti rahoitettua tiedontuotantoa seuraava ja visualisoiva ratkaisu).
• Tutkimuskysymys 4: Miten digitalisaatio parantaa päätöksentekoa?

Kysymyksissä 1 ja 2 päähuomio on tietoaineistoissa ja niiden käsittelyssä (Miten tietoaineistoja tulisi käsitellä?). Tämä onkin olennaista näyttöön perustuvassa päätöksenteossa. Tärkeää on myös tiedon jalostaminen päätöksentekoa palveleviksi vaikutusarvioinneiksi OHRAn suositusten mukaisesti. Työssä on siis syytä tarkastella tietoaineistoja yleisesti, tietoaineistojen hyödyntämistä tukevia ratkaisuja ja myös niiden käyttöä vaikutusarviointien pohjana.

Kysymyksessä 3 ja osittain kysymyksessä 2 keskitytään päätösvalmistelutyön seurantaan ja ohjaukseen sekä näiden kehittämiseen (Miten varmistetaan, että tietoaineistojen käsittely on tehokasta?). Tämä työnohjauksen näkökulma kytkeytyy tiiviisti kysymysten 1 ja 2 tarkasteluun: tietoaineistojen lisäksi tarkastellaan niitä työprosesseja, joiden avulla tietoaineistoja tuotetaan eri toimijoiden toimesta ja jalostetaan päätöksenteon tueksi.

Kysymys 4 vetää yhteen muut kysymykset ja korostaa digitalisaation merkitystä tiedon jalostamisessa ja välittämisessä. Koska huomio on erityisesti valtakunnallisessa päätöksenteossa, on hankkeessakin syytä keskittyä siihen. Kuitenkin digitalisaatio on laajempi käsite, ja siksi kehitettävillä toimintamalleilla on eduksi olla laajempaakin käytettävyyttä esimerkiksi kuntien toiminnassa tai yksityisellä sektorilla.

Menetelmät

Aiempi työ johon hanke perustuu

Aluksi lienee hyvä täsmentää keskeisiä käsitteitä. Toimintamalli on vakioitu ja kirjallisesti kuvattu ohje jonkin työn suorittamiseen. Päätöksenteosta puhuttaessa kyseessä on lähes aina tietotyö, ja siksi tässä hankkeessa keskitytään tietotyöhön. Käytäntö tarkoittaa sitä työn suorittamisen tapaa, joka on vakiintunut käyttöön. Työkalu tarkoittaa tietokoneohjelmaa, verkkosivustoa, lomaketta tai jotain muuta teknistä apuvälinettä työn tekemiseen. Päätösvalmistelu on kaikkea sitä tietotyötä, jolla kerätään ja jalostetaan tietoa varsinaisen päätöksen tekemisen tueksi. Tavoitteena tietenkin on, että toimintamallit oikeasti ohjaavat tekemään työn hyvin ja tehokkaasti; että käytännöt vastaavat toimintamalleja; ja että työkalut tukevat toimintamallin mukaista työtä. Ongelmia kuitenkin esiintyy kaikissa näissä kolmessa asiassa. Seuraavaksi esittelemme muutamia jo käytössämme olevia ratkaisuja näiden ongelmien vähentämiseen.

Innokylä

THL on kehittänyt Innokylä-verkkotyötilan ja virtuaaliyhteisön parantamaan sosiaali- ja terveysalan toimintamalleja ja jalkauttamaan niitä käytännöiksi kentällä (innokyla.fi). Tämä toiminta on mahdollista laajentaa muillekin toimialoille tietotyötä kehittämään. Tässä hankkeessa hyödynnämme Innokylän periaatteita ja työkaluja.

Avoin päätöksentekokäytäntö

THL:ssä on usean vuoden ajan tutkittu ja kehitetty toimintamalleja ja työkaluja tutkimustiedon paremmaksi tuottamiseksi päätöksentekoon ja toisaalta päätöksenteon kehittämiseksi paremmin tietoa hyödyntäväksi. Tätä kehitettyä kokonaisuutta kutsutaan avoimeksi päätöksentekokäytännöksi, ja se sisältää mm. avoimet vaikutusarvioinnit. Sen olennaisia piirteitä ovat tietotyön tuloksellisuutta edistävät toimintaperiaatteet (esim. avoimuus ja kritiikki), työn seurannan ja ohjauksen käytännöt sekä työtä tukevat verkkotyökalut (erityisesti Opasnet-verkkotyötila fi.opasnet.org).

Avoin arviointi

Avoin arviointi on vaikutusarviointi, joka toteutetaan avoimesti verkossa noudattaen tutkimustyön periaatteisiin perustuvia osallistumissääntöjä. Yksi säännöitä, kohteellisuus, tarkoittaa sitä, että jokaisella yksittäisellä aiheella on oma kohteensa (käytännössä verkkosivu yhteisessä työtilassa), jonne sitä asiaa koskevat tiedot kerätään ja jossa sitä yhdessä jäsennetään. Jokainen aihe ja myös sen osa-aiheet muotoillaan tutkimuskysymyksiksi, ja kohteen tärkein tehtävä on tuottaa näihin kysymyksiin vastaus. Tavoitteena on tuottaa täsmällinen, kritiikinkestävä, perusteltu ja mielellään määrällinen kuvaus siitä, mitä vastauksesta tiedetään ja miten se kytkeytyy muihin aiheisiin. Epävarmuudet kuvataan todennäköisyyksinä. Avoimen arvioinnin tarkoitus on ennakoida, mitä suunnitellut toimenpiteet vaikuttaisivat tarkasteltaviin, yhteiskunnallisesti tärkeisiin asioihin (esimerkiksi terveys, kustannukset, taloudellinen kilpailukyky, ympäristön tila).

Avoin tietotyö

Konsortion osapuolet, erityisesti Open Knowledge Finland, hyödyntävät ja kehittävät omassa toiminnassaan avoimia toimintatapoja, kuten avoimen tietotyön periaatteita, joilla mahdollistetaan työprosessien ja tuotosten läpinäkyvyys sekä nopea ja ketterä yhteistyö. Hankekonsortio hyödyntää näitä periaatteita hankkeen toteuttamisessa, mikä käytännössä tarkoittaa hankkeeseen liittyvien suunnitelmien, materiaalien ja tuotosten avointa ja yhteistyön mahdollistavaa käsittelyä verkkopohjaisilla työkaluilla. Tavoitteena on kehittää hankkeen aikana niitä toimintamalleja, joilla VNK-rahoitteiset tutkimus- ja selvityshankkeet voivat käydä avointa keskustelua hankkeen tavoitteista ja tuloksista eri sidosryhmien välillä jo hankkeen toteutuksen aikana. Hankkeen kokemusten ja esimerkin kautta toimintamalleja voidaan levittää myös muihin VNK-rahoitteisiin tutkimus- ja selvityshankkeisiin.

Hankkeessa tehtävä työ

Työpaketti 1. Kirjallisuuskatsaus ja nykyratkaisujen kartoitus ja esittely (kysymykset 1-3)

Aiemmin olemme tehneet kirjallisuuskatsauksia päätöksenteon tukemisesta ympäristöterveyden aihepiiriin liittyen. Myös muut ovat tehneet katsauksia asiantuntijoiden roolista päätöksenteon tukena. Tieteellisen kirjallisuuden lisäksi on erilaisia hankkeita, joissa on kehitetty toimintamalleja ja työkaluja parempaan ja avoimempaan päätöksentekoon. Näitä ovat mm. EU-hanke D-Cent (dcentproject.eu), New Yorkin yliopiston the GovLab (thegovlab.org) ja monikansallinen Open Government Partnership (opengovpartnership.org), jossa Suomikin on mukana, sekä Britanniassa toimiva ESRC:n ja Nestan koodinoima Alliance for Useful Evidence.

Työssä tarkastellaan tieteellisen kirjallisuuden, yhteiskunnallisten kehittämishankkeiden ja työkalujen nykytilaa nimenomaan siltä osin, kuin ne palvelevat käytännön päätöstukea ja valtioneuvoston työtä Suomessa. Tarkastelun kohteena ovat niin työn tekemisen (kysymykset 1-2) kuin johtamisenkin (kysymykset 2-3) toimintamallit ja työkalut. Kartoituksen onnistumista tukee se, että osallistujilla on ennestään vankka osaaminen tämän alan kirjallisuudesta ja myös käytännön tietotyöstä päätösvalmistelussa. Tuloksena on esittely tärkeimmistä vaihtoehtoisista toimintamalleista ja työkaluista.

Työpaketti 2. Tarvekartoitus ja ratkaisujen kokeilut (kysymykset 1-3)

Tässä työpaketissa kartoitetaan valtionhallinnon tarpeita liittyen päätösvalmistelun toimintamalleihin ja työkaluihin sekä tutkimus- ja selvitystoiminnan kokonaiskuvan muodostamiseen. Lisäksi selvitetään työpaketissa 1 tunnistettujen toimintamallien ja työkalujen soveltuvuutta ja jatkokehitystarpeita näihin tarpeisiin. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä toisaalta valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden, toisaalta tutkimus- ja selvitystoimintaan osallistuvien hankkeiden sekä muiden sidosryhmien kuten kansalaisjärjestöjen kanssa.

Tavoitteena on suunnitella ja kuvata menetelmiä, jotka perustuvat sekä kirjallisuudesta löytyviin tietoihin että tarvekartoituksen tunnistamiin näkökohtiin. Osana tätä suunnittelua voidaan toteuttaa myös toimintamallien tai työkalujen ketteriä kokeiluja sekä tutkimus- ja selvityshankkeiden tuottamien tietojen hyödyntämistä käytännössä. Uskomme, että ainakin jotkin ratkaisut ovat riittävän kypsiä kokeiltaviksi tämän hankkeen aikana.

Työpaketti 3. Sisäänajosuunnitelma (kysymys 4)

Kirjallisuuskatsaukseen (työpaketti 1) ja tarvekartoitukseen sekä mahdollisiin ketteriin kokeiluihin (työpaketti 2) perustuen tuotetaan tarkennettu suunnitelma siitä, miten hyväksi havaitut toimintamallit ja työkalut voitaisiin ottaa käyttöön ja millä aikataululla. Myös koulutuksen tarvetta arvioidaan tässä yhteydessä. Huomio on nimenomaan valtionhallinnon päätöstuen kehittämisessä, mutta tämän onnistumiseksi toimintamalleja lienee muutettava niin hallinnossa kuin tutkimuslaitoksissakin. Tämän kulttuurinmuutoksen askelmerkkejä hahmotellaan tässä sisäänajosuunnitelmassa.

Suunnitelmassa tarkastellaan myös eri toimijoiden roolia ja intressejä; tavoitteena on löytää win-win-ratkaisuja, joissa esimerkiksi yhtäaikaisesti parannetaan sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia, parannetaan päätösvaihtoehtojen laatua vähentämällä sisäisiä ristiriitaisuuksia ja sujuvoitetaan poliittista prosessia. Yhtenä keskeisenä kysymyksenä on, mistä ja miten rakennetaan se toimintakyky eli operatiivisen kapasiteetti, jota uusien toimintamallien sisäänajoon ja toteuttamiseen tarvitaan.

Työpaketti 4. Koordinaatio ja viestintä

Koordinaattori (THL) hoitaa konsortion työn organisoinnin ja raportoinnin. Kaikki partnerit osallistuvat kaikkiin työpaketteihin kuitenkin siten, että THL vastaa kirjallisuuskatsauksesta ja Oxford Research tarvekartoituksesta. Open Knowledge Finlandin rooli on erityisen tärkeä tarvekartoituksen kokeilutoiminnan toteuttamisessa sekä sisäänajosuunnitelmassa. Sisäänajosuunnitelmasta vastaa THL.

Oxford Research vastaa viestinnästä ulospäin viestintä- ja vaikuttamissuunnitelman mukaisesti. Kuitenkin jokainen partneri jakaa hankkeen viestejä omien kanaviensa kautta ja kerää palautetta omilta yhteistyökumppaneiltaan esimerkiksi tarvekartoituksessa.

Hankkeelle perustetaan omat nettisivut Opasnet-verkkotyötilaan. Samoin pääosa työstä tehdään tässä avoimessa verkkotyötilassa ja muita verkkotyökalujan hyödyntäen, jotta tieto projektin etenemisestä leviää mahdollisimman helposti, ja työn sisältöä pääsee myös helposti kommentoimaan.

Aikataulu

Hanke alkaa elokuussa 2015 ja päättyy joulukuussa 2016. Hankkeen aikana on seuraavat virstanpylväät:

• Lokakuun lopussa 2015 tuotetaan ensimmäinen versio nykytilakatsauksesta (TP1) kommentoitavaksi.
• Joulukuussa 2015 tuotetaan ensimmäinen versio tarvekartoituksesta (TP2) kommentoitavaksi.
• Näiden pohjalta helmikuussa 2016 tuotetaan ensimmäinen versio sisäänajosuunnitelmasta (TP3). Tarkoituksena on tarjota konkreettista lisäarvoa ja suosituksia kevään VNK-hakujen sisältöön.
• Jos testaukseen sopivia toimintamalleja ja työkaluja löytyy ja jos se on VNK:n kannalta hyödyllistä, käynnistetään joitakin ketteriä kokeiluja kevään ja kesän 2016 aikana. Näiden kokemukset sisällytetään loppuraporttiin.
• Projektin loppuraportti valmistuu joulukuussa 2016. Se sisältää 1) kirjallisuuskatsauksen mahdollisista toimintamalleista ja työkaluista, 2) tarvekartoituksen tulokset, 3) mahdollisten ketterien kokeilujen kokemukset ja päätelmät ja 4) sisäänajosuunnitelman sekä suositukset jatkotoimista.

Hankkeen toteuttajat ja työnjako

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. THL tuo hankkeeseen aiheeseen tutkimuksellisuutta ja aihepiirin erityisasiantuntemusta. THL:llä on myös käytännön osaamista tietoaineistojen hyödyntämisestä ja niihin liittyvistä työkaluista.
• Oxford Research on pohjoismainen tutkimus- ja konsultointiyhtiö, joka on erikoistunut julkisen sektorin konsultointiin, arviointeihin ja analyyseihin. Oxford Research edistää hankkeen ja sidosryhmien hankkeen aikaista yhteistyötä ja tulosten hyödyntämistä.
• Open Knowledge Finland ry (OKFFI) on kansainväliseen Open Knowledge -verkostoon kuuluva avoimuutta edistävä kansalaisjärjestö. Yhdistys on erittäin hyvin verkottunut avoimen datan ja päätöksenteon kehittämisen toimijoihin Suomessa ja ulkomailla. OKFFI vastaa hankkeessa kokeilutoiminnasta ja edistää toimintamallien sisäänajoa.

Varsinaisten partnerien lisäksi hanke pitää tiivistä yhteyttä olemassaolevien yhteyksien kautta päätöksentekijöihin, asiantuntijoihin ja muihin sidosryhmiin esimerkiksi Tietotekniikan tutkimuslaitokseen (HIIT), Yhteiskuntatieteiden filosofian tutkimuksen huippuyksikköön (TINT), sosiaali- ja terveysministeriöön ja Kuntaliittoon. Lisäksi pyritään yhteistyöhön OKM:n koordinoiman Avoimen tieteen hankkeen kanssa tutkimusaineistojen käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä.

Työnjako on tarkemmin kuvattu työpaketissa 4.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Suomi on sikäli erinomaisessa tilanteessa, että avoimien näyttöön perustuvien päätöksentekomallien edistäjiä on niin hallinnossa, tutkimuslaitoksissa kuin kansalaisjärjestöissäkin. Ongelmana onkin parempien käytäntöjen leviämisen vitkaisuus pikemmin kuin osaamisen tai tiedon puute yhteiskunnassa. Tämä hanke tarttuu ongelmaan nimenomaan näiden tahojen yhteistyöllä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta juuri tämä konsortio on hyvässä asemassa, koska meillä on kokemusta uusista toimintamalleista ja työkaluista päätöksenteon tukemisessa. Tämä konsortio on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä päätöstukea kehittävässä tutkimustyössä ja toiminnassa (esim. EU-hankkeet Intarese, Heimtsa, Beneris ja Urgenche sekä Open Government Partnership). Olemme myös olleet mukana kansallisessa käytännön kehitystyössä (esim. ministeriöiden tulevaisuuskatsausten kirjoittaminen Opasnet-verkkotyötilassa tai STM:n Hyvinvointi kestävän kasvun perustana -hanke, valtioneuvoston älystrategiat sekä Avoimen tieteen hanke). Tämä on antanut aiheeseen syvällistä näkemystä. Lisäksi meillä on hyvät verkostot kansallisiin ja kansainvälisiin päätöksentekoa kehittäviin tahoihin kuten the GovLabiin (jonne on kahden kuukauden vierailukutsu syksyllä 2015), Avoimen hallinnon hankkeeseen ja avointa dataa ja avointa yhteiskuntaa edistäviin kansalaisjärjestöihin.

Tähänastinen työmme on osoittanut, että toimintamallien yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edellytyksenä on niiden yleispätevyys, ja sitä tässä hankkeessa korostetaan. Tämä mahdollistaa toimintamallien levittämisen hallinnon tai tieteenalojen rajoista riippumatta uusille käyttäjille, mikä on erityisen tärkeää, kun painitaan ns. viheliäisten ongelmien eli hankalien, useille toimintasektoreille ulottuvien ongelmien kimpussa. Toimintamallien ja työkalujen pitää esimerkiksi olla lähtökohtaisesti kansainvälisiä, jotta myös ulkomaiset asiantuntijat voivat osallistua oman alansa kysymysten ratkaisuun englanniksi. Nämä päätelmät voidaan sisällyttää suomenkieliseen päätösvalmisteluprosessiin. Näin kansainvälinen osaaminen saadaan yksityiskohtineen kansallisen päätösvalmistelun käyttöön, ja puolestaan sen tulokset voidaan levittää kansainvälisesti.

Hankkeesta viestiminen

Hankkeessa on virkamiesten ja sidosryhmien tarvekartoitusta ja mahdollisesti kokeiluja, joissa viestintä tapahtuu käytännön työn ja kontaktien kautta. Jokainen työpaketti myös tuottaa oman tuotoksensa (raportti), jonka sisältöä jaetaan ja mainostetaan viestimissä sekä hankeorganisaatioiden omien verkkosivujen ja kanavien kautta. Viestinnän kannalta on olennaista, että raporteista tehdään ensin luonnokset, joilla saadaan näkyvyyttä ja myös kommentteja ennen työn viimeistelyä. Myös perinteisen tiedonvälityksen keinoin hankkeen tuloksia pidetään esillä. Katso myös työpaketti 4 sekä viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma.

Yhteystiedot

Jouni Tuomisto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Neulaniementie 4

PL 95

70701 Kuopio

sähköposti jouni.tuomisto(at)thl.fi, puh 0295246305

Palkkaerittely ja hankkeen vaatima työpanos

Laskennan perusteena on käytetty THL:n yleiskustannuslisiä (yleiskustannuskerroin 74 %, sivukulukerroin 58 %) ja keskipalkkaa 3500 €/htkk. Konsortion osapuolten keskipalkka ja yleiskustannus- ja sivukulukertoimet voivat vaihdella, kuitenkin siten, että kokonaiskustannus ilman ALV:a pysyy samana. Osapuolista Open Knowledge Finland ry. ei ole arvonlisäverovelvollinen. Oxford Research Oy puolestaan on arvonlisäverovelvollinen. THL on arvonlisäverovelvollinen, mutta sen arvonlisävero maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön momentilta eikä sitä siten sisällytetä tähän.

6 PALKKAERITTELY JA HANKKEEN VAATIMA TYÖPANOS

Hankkeen rahoitusta hakevat organisaatiot	Palkattavan nimi, ammattinimike ja oppiarvo (tähän kohtaan vain haettavalla määrärahalla palkattavat henkilöt)	Työpanos htkk	Palkka ilman hlösivukuluja euroa/kk	Henkilösivukulut euroa/kk	Yhteensä euroa
THL	Arja Asikainen, tutkija FT. Jouni Tuomisto, johtava tutkija LT dos.	7	3500	2030	38710
OKFFI	Teemu Ropponen, toiminnanjohtaja DI. Raimo Muurinen YTK	4	3500	2030	22120
Oxford Research	Jussi Nissilä	4	3500	2030	22120
	Yhteensä	15	52500	30450	82950

7 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO

	1. vuosi 2015 euroa	2. vuosi 2016 euroa	Yhteensä euroa
Palkkakustannukset	17500	35000	52500
Henkilösivukulut	10150	20300	30450
Yleiskustannukset	20461	40922	61383
Kotimaan matkakulut	1000	1500	2500
Viestintäkulut	1500	1667	3167
Arvonlisävero
Henkilötyökuukaudet (htkk)	5	10	15
Kustannusarvio yhteensä	50611	99389	150000

----#: . Hakemuksen vuosijaossa oli laskuvirhe, joka on tähän korjattu. Budjetti on toki jaettava kaikkien henkilökuukausien suhteessa eikä vain valtion henkilökuukausien. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 19.55 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Palkkaerittely ja työpanos(€)

Obs	Organisaatio	Työntekijä	Työpanos	Palkka	Henkilösivukulut	Yhteensä
1	THL	Arja Asikainen, Jouni Tuomisto	7	3500
2	OKFFI	Teemu Ropponen, Raimo Muurinen	4	3500
3	Oxford Research	Jussi Nissilä	4	3500

Yleiskustannus- ja henkilösivukuluprosentit tulevat sivulta Budjettikertoimet.

Kustannusarvio(€)

Obs	Menolaji	2015	2016	Selite
1	Kotimaan matkakulut	1000	1500
2	Ulkomaan matkakulut
3	Ostopalvelut
4	Tarvikkeet ja aineistot
5	Viestintäkulut	1500	1667
6	Arvonlisävero	0	0
7	Valtion henkilötyökuukaudet	3	4

Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma

Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma on siirretty sivulle Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma.

Olisiko kritisoitavuus parempi termi

←#: Huomasin, että Kokonaisarkkitehtuurissa olin käyttänyt termiä kritisoitavuus. Olisiko se kuvaavampi tässäkin kuin falsifikaatio? --Jouni Tuomisto 19. maaliskuuta 2013 kello 05.18 (EET)

←#: Kuulostaa hyvältä. Onko merkitys kuitenkin täsmälleen sama vai pitäisikö selitystä jotenkin täsmentää uuden termin mukaiseksi? --Mikko Pohjola 19. maaliskuuta 2013 kello 10.34 (EET)

Keskustelua mm. menetelmän ja sen osien nimistä

⇤#: Evaluointi ja hallinta → seuranta ja ohjaus. --Mikko Pohjola 21. helmikuuta 2013 kello 12.01 (EET)

--#: kutsutaan toistaiseksi Tekaisu-menetelmäksi kunnes keksitään parempi nimi. --Mikko Pohjola 25. helmikuuta 2013 kello 16.24 (EET)

--#: Nimimuutoksia tulossa mm.:

• Tahdonilmaus → tahdonilmaisu
• yhteenvetämisen taito ja työ → yhteenvetämisen taito? Eri värillä kuin toteutus sekä seuranta ja ohjaus, koska ei ole menetelmä/tekemistä vaan osaamista.
• avoin arviointi → avoin valmistelu
• yhteiskirjoitus → kollaboraatio
• hyvän arvioinnin ominaisuudet → hyvän valmistelun ominaisuudet
• tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutus → kattavuus
• avoimuuden näkökulmat → avoimuus
• jaettu ymmärrys → hyväksyttävyys

--Mikko Pohjola 22. helmikuuta 2013 kello 12.38 (EET)

←#: Tämä uudempi pohdinta näyttää paremmalta kuin tämänpäiväinen klo 13 versio.

• Ilmaus on lopputulos, ilmaisu on tekemistä. Eli varmaan ilmaisu.
• Hyvän valmistelun ominaisuudet on hyvä, koska siinä katsotaan koko valmisteluprosessia, joka puolestaan sisältää avoimen arvioinnin mutta muutakin.
• Yhteenvetämisen taito (ilman työ-sanaa) korostaa nimenomaan kykyä eikä tekemistä. Ehkä se on paikallaan sikäli, että yhteenvetämisen työ sisältyy toteutukseen ja seurantaan, eikä ole hyödyllistä yrittää eri tekemisistä erotella mikä on toteutusta ja mikä yhteenvetämistä (tämähän ei meiltä onnistunut kun yritimme). Korostuu siis se, että tämän taidon pitää jollakulla olla, ja nyt se kuvassakin näyttäytyy ulkopuolelta tulevana apuna. Ehkä se kuvaan pitäisi piirtää eri värillä korostamaan sitä, että kyseessä on taito, jota tällä hetkellä pitää korostaa mutta jonka on tarkotus käytäntöjen kehittyessä sulautua varsinaisiin tekemisen osiin eli toteutukseen ja seurantaan/ohjaukseen.
• Tuo aikaisempi pohdinta, vaikken siitä varsinaisesti löytänyt virhettä, ei tuntunut hyvältä. Siitä tuli mieleeni sellaiset muinaiset pohdinnat, kun mietimme metodin ja työkalun välisiä eroja ja päädyimme siihen, että työkalu on komposiittiolio, jossa on yhdessä ylemmältä metatasolta työn kuvaus ja alemmalta itse työn tekeminen (tai algoritmi), kun taas metodi oli muistaakseni ylemmän tason kuvaus. Kaiken tämän viisastelun jälkeen osoittautui, että käytännön työn kannalta jaottelu on hyödytön ja pelkästään hämäävä vaikka se ehkä olikin epistemologisesti perusteltavissa.
• Vielä nimityksistä: olisiko yleisnimi: Jaetun päätösvalmistelun ajatus? Siinä on neljä osaa: tahdonilmaisu, toteutus, seuranta ja ohjaus sekä yhteenvetämisen taito. Niissä puolestaan on menetelmiä: avoin arviointi, keskustelu, kollaboraatio; hyvän valmistelun ominaisuudet ja sen apuna kattavuus, avoimuus ja hyväksyttävyys (pieni kauneusvirhe on, että seurannan menetelmät ovat valmistelun ominaisuuksia eivätkä tekemistä); ja yhteenvetämisen taito (joka puolestaan on tekijän ominaisuus).

--Jouni Tuomisto 25. helmikuuta 2013 kello 23.16 (EET)

Kaiken kaikkiaan: elegantilta alkaa näyttää. Kriittinen kysymys kuitenkin on: miten tämä myydään?

1. Edellisten onnistuneen yhdistämisen edellyttämä ns. vuorovaikutukselliseen asiantuntijuuteen (yhteenvetämisen taito ja työ) ⇤#: sisältyy toteutukseen ja seurantaan ja ohjaukseen? → pois? --Mikko Pohjola 22. helmikuuta 2013 kello 16.52 (EET)--#: Vai ajatellaanko tämä "tahdonilmaukseen" verrattavaksi operationaaliseksi kapasiteetiksi/edellytykseksi, jota vaaditaan homman toimimiseksi? Tekeminenhän on kummankin osalta toteutusta, seurantaa ja ohjausta. --Mikko Pohjola 25. helmikuuta 2013 kello 13.34 (EET)--#: Tästä herää kysymys: mitä/missä avoimen arvioinnin alle ajatellut muut periaatteet ovat? Olisiko niin, että kuvataankin periaatteet omina asioinaan ja sitten niiden mukaiset toteutuksen, seurannan ja ohjauksen menetelmät ominaan? Yhteenvetämisen taito ja työ ei kuitenkaan ole periaate, vaan pikemminkin kykyä ja halua. → 1) periaatteet, 2) menetelmät, 3) vaatimukset? --Mikko Pohjola 25. helmikuuta 2013 kello 13.34 (EET)

--#: Pidettyäni pienen neuvonpidon itseni kanssa, ehdotan kuitenkin, että mennään mahdollisimman pitkälti aiemman rakenteen pohjalta:

1. Tahdonilmaus (vai ilmaisu?) esitetään omana entiteettinään, edellytyksenä tietoa hyödyntävälle päätöksenteolle.
2. Toteutuksessa avoin arviointi soveltaa em. periaatteita, edellytyksinä ilmaistun tahdon toteutumiselle. Muut toteutuksen osat/menetelmät (keskustelu, kollaboraatio, ...) ovat avoimen arvioinnin alla olevia em. periaatteiden operationalisointeja (vrt. PoGA ja muut seurannan ja ohjauksen menetelmät).
3. Seuranta ja ohjaus tarkastelevat em. periaatteiden toteutumista hyvän arvioinnin (valmistelun?) ominaisuuksien kautta, seurannan ja ohjauksen muiden osien/menetelmien avulla.
4. Yhteenvetämisen taito (ja työ) tunnistetaan erityisenä kykynä/kapasiteettina/osaamisena, jota tietoa hyödyntävässä päätöksenteossa tulee olla. Se voi olla osallistuvissa tahoissa itsessään, tulla ulkopuolelta tai sekä että, mutta sitä kuitenkin tarvitaan ja pitää kehittää. Kuntapiloteissa lähdettäneen siitä, että se tulee aluksi pääasiassa projektin puolesta, mutta sitä pyritään kehittämään myös kuntien osaamiseksi. --Mikko Pohjola 25. helmikuuta 2013 kello 14.51 (EET)

--#: pitäisikö seurantaan ja ohjaukseen lisätä (eli keksiä) "selkeys" tms. auttamaan mm. käytettävyyden ja tehokkuuden määrittämisessä? --Mikko Pohjola 22. helmikuuta 2013 kello 16.52 (EET)

←#: Kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta ei taida tähän hätään keritä. Käytettävyyden osalta "selkeys" kuulostaa oikein hyvältä, mutta tehokkuuden mittarina se ei ehkä ole paras. Toisaalta hyvän valmistelun ominaisuustaulukossa on erinomaisia kysymyksiä noidenkin asioiden evaluoimiseen. Miksi siis pitäisi keksiä uusi? --Jouni Tuomisto 27. helmikuuta 2013 kello 00.24 (EET)

Jounin kommentit 22.2.2013

--#: Huomio kiinnittyy tähän tekstiin:

"Tekaisu-menetelmän mukaisessa lähestymistavassa huomio kiinnittyy neljään keskeiseen osa-alueeseen:

• Tietoa avoimesti ja laajasti etsivään ja vastaanottavaan päätösten valmisteluun
• Tietoa avoimesti ja tehokkaasti päätöksenteon tarpeiden mukaisesti jäsentävään päätöksenteon tietotukeen, kuten vaikutusarviointiin
• koko päätöksentekoprossin (valmistelusta seurauksiin) kattavaan, joskin päätösvalmisteluun painottuvaan, seurantaan ja ohjaukseen
• Edellisten onnistuneen yhdistämisen edellyttämään ns. vuorovaikutukselliseen asiantuntijuuteen"

ja kokemani ongelma on se, että vaikka asia kieltämättä ovat olennaisia osia Tekaisussa, kuvauksesta saa vaikutelman että tämä on jokin itsenäinen jaottelu. Kuitenkin minusta näyttää, että eka kohta on kokonaiskuva, toinen on toteutus, kolmas on evaluaatio ja neljäs fasilitaatio. Jos näin on, ylimääräinen luettelo on hämäävä, ja asiat pitäisi upottaa seuraavan alaotsikon alle. Jos taas ei ole, en hahmota miten tämä jaottelu eroaa tuosta mitä sanoin.

Tässä kuvastuu kuvauksen tämänhetkinen heikkous ylipäänsä: siinä on liian monta näkökulmalistausta:

• tiivistelmä (7 kohtaa)
• tavoitteet (5)
• osa-alueet (4)
• näkökulmat (3)
• työkalut (2)
• toteutuksen puoliskot (2)
• toteutuksen osamenetelmät (3) (kollaboraatio muuten nimenä on OK)
• seuranta ja ohjaus (4)
• hyvän arvioinnin ominaisuudet (3+9)
• avoimuuden näkökulmat (5)
• tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutus (5+22)
• jaettu ymmärrys (4)
• yhteenvetämisen taito ja työ (3-4)

Pointtini ei suinkaan ole se, etteikö tuollaisia listauksia saa olla - niitä pitää olla asian jäsentämiseksi. Mutta niiden ymmärtäminen on tehtävä lukijalle mahdollisimman helpoksi. Osa-alueet ja näkökulmat ovat liian lähellä toisiaan, ja se hämää. Se että toteutus jakautuu kolmeen ja seuranta neljään on selkeää, kunhan osamenetelmät ovat selkeitä, ja se että osamenetelmät jakautuvat on myös selkeää, kunhan osat ovat selkeitä.

Ongelmallisimmat näkökulmat minusta ovat nyt siis

1. Osa-alueet
2. Tiivistelmä (tämä listaus rakennettava niin, että se istuu yksi yhteen muun osan kanssa eikä tuota uusia näkökulmia)
3. Toteutuksen puoliskot

Nämä kolme ongelma-aluetta sisältävät siis tärkeitä ajatuksia, mutta ehkä niiden suorasanainen tai kuvaileva kirjoittaminen toimisi paremmin kuin listaus (joka muilta osin on rakennettavissa melko suoraviivaiseksi hierarkiaksi). --Jouni Tuomisto 22. helmikuuta 2013 kello 11.28 (EET)

←#: Viimeiseen lauseeseen täydennyksenä: tiivistelmään voisi tehdä listauksen, joka ei ole suoraan jokin hierarkia mutta jossa jokainen bulletti liittyisi selkeästi yhteen kohtaan menetelmässä (ja tähän tiivistelmässä viitattaisiin, ks. yritelmäni. --Jouni Tuomisto 22. helmikuuta 2013 kello 11.40 (EET)

THL:n lisämääräraha 11.2.2012: Tekaisu-menetelmän sisäänajo YMTOssa

Metatiedot asiakirjasta Tekaisu-menetelmän sisäänajo YMTOssa ohje
Nimi: Tekaisu-menetelmän sisäänajo YMTOssa Tehtäväryhmä: 6.00.01.08 Tehtäväryhmän nimi: Rahoitushakemus Rekisteröinti: Vastuualue: YMAL Vastuuhenkilö: Jouni Tuomisto Luotu: 11.2.2013 Säilytysaika: 15 v Säilytysmuoto: Sähköinen Julkisuus: Julkinen Suojeluluokka: 2 (tutkimuksellisista, juridisista tai taloudellisista syistä suojeltavat asiakirjat) Lisätiedot: Pysyvä linkki: [7] Hyväksyntä: Ei ole

TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on kolmevuotinen, Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke (2012-2014), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja (erityisesti avointa dataa ja avoimia arviointeja) käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa. Tekaisu on osa tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuurityötä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisjärjestelmä, jossa päähuomio on toiminnan ja sitä tukevan tiedon ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa hankkeen tavoitteen. Samanlainen tavoite on myös Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa, jossa Ympäristöterveys on yksi kolmesta painopisteestä. Myös THL:n strategiassa vaikuttavuus ja tieteellisen tiedon käytettävyys on nostettu täskeiksi tavoitteiksi. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä ja suojelevia vaikutuksia yhteiskunnassa.

Tekaisu-hanke on nyt siinä vaiheessa, että kehitettyjä arviointimenetelmiä ja työkaluja aletaan soveltaa ja testata käytäntöön kuntapiloteissa. Nämä ovat kuntien kanssa toteutettavia, kuntien omaa päätöksentekoa tukevia arviointihankkeita. Kuntapilottivaiheessa jokin kunnan oma päätösvalmisteluprosessi otetaan kehitystyön kohteeksi, ja yhdessä THL:n kanssa suunnitellaan, miten siinä sovelletaan Tekaisu-ajattelua. Tämä vaatii THL:n puolelta sekä Tekaisu-ajattelun että päätökseen liittyvien tärkeimpien ympäristöterveyskysymysten asiantuntijuutta. Tällä hetkellä YMTOn asiantuntijoilla ei ole riittävää Tekaisu-ajattelun ja sitä tukevien työkalujen osaamista.

Tämän lisämäärärahan tavoitteena on siis

• järjestää YMTOn sisäistä koulutusta ja perehdyttää asiantuntijat Tekaisu-ajatteluun ja menetelmiin,
• sitouttaa YMTOn asiantuntijat mukaan kuntapilottien toteutukseen jo päätösvalmistelun suunnitteluvaiheessa,
• antaa YMTOn asiantuntijoille valmiudet toimia fasilitaattoreina (tietojen ja ihmisten yhteen vetämisen taitajina) tulevissa pilottien terveysvaikutusarvioinneissa.

Toteutus

Lisämäärärahan käyttö perustuu parastaikaa Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevaan Decision analysis and risk management (DARM) -kurssiin (http://en.opasnet.org/w/Darm), jossa opetetaan Tekaisu-ajattelun keskeisiä osia. Kymmenen YMTOn tutkijaa tai Tekaisu-hankkeen kuntapilotin edustajaa otetaan mukaan vastaavansisältöiseen koulutukseen, jossa tehdään käytännön vaikutusarvioinnin harjoituksia heidän omalta asiantuntijuusalueeltaan. Darm-kurssi on laajuudeltaan 6 opintopistettä eli vastaa noin kuukauden täysipäiväistä työtä.

Koulutus hyödyntää osallistujien omia työtehtäviä ja tuottaa niihin suoraa lisäarvoa. Kuitenkin Tekaisu-ajattelun soveltaminen vaatii perehtymistä ja uusien menetelmien opiskelua, ja käytäntö on osoittanut, ettei tällainen lisätyö juuri mahdu tutkijan tai virkamiehen arkirutiineihin. Siksi opetus on järjestettävä niin, että osallistujat saavat riittävästi lisäresurssia pystyäkseen irrottautumaan arkirutiineistaan.

Alustavat aiheet, joita Tekaisun osamenetelmien kautta koulutuksessa edistetään, ovat

• talousveden riskit ja niiden arviointi.

Osallistujia otetaan mukaan kaikista YMTOn yksiköistä ja Tekaisun alkavista kuntapiloteista, jotta tietämys saadaan levitettyä mahdollisimman tehokkaasti koko osastoon ja kaikille osaamisalueille.

Kustannukset

• 10 tutkijan osallistuminen à 1 htkk henkilösivukuluineen 10 * 4000 € = 40000 €
• opetusassistentti koulutuksen järjestelyihin 2 htkk * 4000 € = 8000 €
• järjestly-, tila- ja materiaalikulut 1000 €
• YHTEENSÄ 49000 €

Koulutuksen vastuuhenkilönä toimii johtava tutkija Jouni Tuomisto.

Tekaisu-menetelmän tuotteistus- ja markkinointisuunnitelma

Suuntaa antava aikataulu:

1. Tekaisu-hankkeen ja -menetelmän esittely YT-lehden 12/2012 numerossa
2. Menetelmän tuotteistus: riittävä kokonaiskuva menetelmäkokonaisuudesta, sen osista ja niiden soveltamisesta kunnallisen päätöksenteon kehittämisessä sekä materiaalit asian esittelyä varten, 2/2013 loppuun
   • sisältää myös menetelmää esittelevät tieteelliset artikkelikäsikirjoitukset (1-2 kpl)
3. Osamenetelmien ja välineiden testausta ja pilotointia talven (ja edelleen kevään, kesän, syksyn) aikana
4. Selvitys (T)VA:n käytöstä ympäristönsuojelun alueellisissa yksiköissä huhtikuuhun mennessä
5. Tekaisu-menetelmän markkinointikampanja: esittely kunnille ja houkuttelu mukaan Kaste-hakuun 5-6(8)/2013
   • kuntia mukaan osamenetelmätastaukseen ja -kokeiluihin jo kesästä alkaen
   • osuuko tähän väliin sopivia tapahtumia (esim. Terve-SOS tms.), joissa voisi asiaa rummuttaa?
6. Kaste-hakemus: suunnittelu, kirjoitus ja lähetys 8-9/2013
7. Tekaisu-menetelmän täsmentäminen, arviointi- ja evaluointivälineiden jatkokehitys, tausta-aineistojen täydennys: "kehitysvaiheen" viimeistely (ennen soveltamiseen siirtymistä) 10/2012-2/2013
8. Päätöksenteon uusien käytäntöjen tapaustutkimukset 3/2014→? (rahoituspäätökset 12/2013)
   • TVA-tuki (välineet, aineistot, ohjeistus, arviointityö)
   • evaluointi-/hallintatuki (välineet, ohjeistus, evaluointityö?)
   • uuden päätöksenteon valmennus (käytäntöjen yhteiskehityksen koordinointi, avoimen päätösvalmistelun fasilitointi, koulutus ja opastus, ...)

--#: Nordemin (Mikon) työmäärä 3/2013-2/2014 (vaiheessa 1B) arviolta 6-7 htkk, kohdistuen ensisijaisesti kohtiin 5-7. --Mikko Pohjola 13. marraskuuta 2012 kello 09.15 (EET)

⇤#: Viime aikoina on vahvistunut käsitys, että lähtemällä liikkeelle joukosta Rauma, Pori, Kuopio, Mikkeli, Lahti, saataneen kyllä riittävästi tapauksia tapaustutkimuksiin ja Kaste-hakuun. Näin isoa markkinointirumbaa ei tarvitse masinoida, vaan pikemminkin pannaan huomiota tapausten suunnitteluun kuntien kanssa. Mikon työpanostakin voi siten vähän leikata n. 4-5 htkk:n suuruiseksi välille 3/2013 - 2/2014 (eli tapaustutkimusten alku), joka lienee ongelmaton 2013 saatavan rahoituksen suhteen. --Mikko Pohjola 19. joulukuuta 2012 kello 11.30 (EET)

Markkinointihan on paitsi myyntiä, pikemminkin koko tuotesuunnittelusta tuotteen käyttöön ulottuvan ketjun hallintaa. Toisaalta, kun tuote on kunnossa, myynti on helppoa (toki myynti silloinkin vaatii työtä, mutta tuottaa tuloksia).

Tekaisun markkinointia varten tarvitaan kunnollinen Tekaisu-menetelmään pohjautuvan päätöksenteon uudistus-/kehityspaketin konseptointi:

• tarkoitus/tavoitteet
• käyttökohde
• menetelmät
• sovellettavat käytännöt
• mukaan tarvittavat toimijat
• käytettävät apuvälineet
• oheen muutama hyvä demonstraatio esim. Opasnetin käyttöcaseista ja Innokylän käytäntökehityshankkeista
  • jatkossa myös tapaustutkimusten caseista
• (tuki osallistujalle: Kaste-rahoitus)

Siltä pohjalta on hyvä alkaa myymään, eli 1) soitella ja 2) lähetellä meiliä kuntiin sekä 3) järjestää kunnissa kokouksia, joissa esitellään menetelmää ja jo hahmotellaan mahdollista tulevaa casea ja sen toteutusta (ml. Kaste-rahoituksen haku).

--#: Jonkinlaista, ainakin osakokonaisuuksien, testausta pitää kyllä pyrkiä tekemään sopivan kuntayhteistyön kautta jo 2013 aikana. Hakusessa ainakin Rauma ja Kuopio, vähintäänkin URGENCHE-projektin kautta. --Mikko Pohjola 9. marraskuuta 2012 kello 12.35 (EET)

Tekaisu-hankkeen sisällä markkinoidaan ja myydään ensisijaisesti sitä pakettia, joka toteutetaan hankkeen puitteissa. Konseptiin pitää toki kuulua myös se miten menetelmä voi toimia myös ilman hankeperustaista tukea, eli normalisoitua yleiseksi ja jatkuvaksi käytännöksi ja levitä siten myös hankkeen ulkopuolisiin kuntiin.

Asiaa kehitellään tällä sivulla, joten ajan myötä tämän sivun on tarkoitus kehittyy sellaiseksi kuvaukseksi, joka sisältää yllä mainittujen asioiden kompaktit kuvaukset ja jota voi käyttää asian markkinoinnissa. Lisäksi tarvittaneen myös: --#: Vai pitäisikö ehkä perustaa oma "Tekaisu-menetelmä" -sivu ja pyhittää tämä sivu menetelmäkehityksen sivuksi? Mennään tällä toistaiseksi ja jaetaan sisältöä useampaan sivuun jos/kun tarvitsee. --Mikko Pohjola 9. marraskuuta 2012 kello 12.35 (EET)

• Lyhyt mainoslehtinen/esite (pdf + paperi)
• PowerPoint (tms.) esitys, jota voi sekä jakaa että esittää kokouksissa ja muissa tapahtumissa
• Selkeä, helppokäyttöinen Tekaisun Opasnet-sivujen kokonaisuus

Kunta-alalla tapahtuvia muutoksia ja kehityshankkeita tarkastelemalla voidaan nähdä (esim. viime viikolla Kunnallistieteen päivillä), että kunnissa on sekä tarvetta että halua uudistaa/kehittää päätöksentekokäytäntöjään. Työntäviä ja vetäviä voimia on erilaisia ja näkemyksiä on varmaan yhtä monta kuin mukana olevia ihmisiä, mutta ihan selvästi yleinen pyrkimys on "demokratian lisäämiseen", mm. alueiden, kylien, ryhmien ja yksittäisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia parantamalla, avoimuutta lisäämällä ja etenkin erilaisia mielipiteitä mutta myös tutkimustietoa paremmin huomioon ottavalla päätöksenteolla. Niinpä kunnille kannattaakin myydä apua ja apuvälineitä tuonsuuntaisten valmistelu- ja päätösprosessien suunnitteluun ja toteutukseen (eli ns. kehityspaketteja). Tähän toki sisältyy erilaisia härpäkkeitä ja käytäntöjä, mutta ei niitä varsinaisesti myydä, vaan muutosta kohti paremmin tietoa ja mielipiteitä hyödyntävää päätöksentekoa (ja kykyä ylläpitää ja edelleen kehittää sitä).

Eli: 1. Pannaan konsepti kuntoon 2. Haetaan muutokseen halukkaita (!) kuntia tapaustutkimuspartnereiksi 3. Etsitään ko. kuntien kanssa kullekin sopivat kehityksen kohteet ja kokeiltavat keinot 4. Yritetään onnistua ja vakuuttaa kunnat keinojen toimivuudesta 5. Evaluoinnin avulla yritetään vakuuttaa edelleen kehittämisen mahdollisuudesta ja kannattavuudesta

Tässä on oikeastaan paljon enemmän kyse ihmisten välisestä yhteistyöstä kuin teknisistä härpäkkeistä, niiden ominaisuuksista ja niiden takana olevista teoreettisista menetelmistä. Toki ne ovat tärkeitä, mutta tuote on myytävissä vasta sitten kun niiden ympärille on rakentunut niitä hyödyntävä toimintamalli. Tätä toimintamallia voi ja pitää rakentaa jo konseptointivaiheessa, mutta osin ne tulevat rakentumaan vasta kuntien sovellushankkeissa tehtävän yhteiskehittämisen myötä. Vähän jo vanhentuneita ilmaisuja käyttääkseni ajatus on, että meillä on taustalla päätöksenteon ideaalimalli, sitä ilmentäviä (jossain määrin modulaarisia?) välineitä ja käytäntöjä niin päätösprosessien toteutukseen kuin evaluointiin ja hallintaankin, sekä tilannekohtaisesti käytännön tarpeiden/mahdollisuuksien mukaan sovitettuja päätöksentekokäytäntöjä, jotka enemmän tai vähemmän hyödyntävät ko. välineitä ja käytäntöjä ja siten enemmän tai vähemmän lähestyvät ideaalimallia.

Vielä ympäristöterveyskeskeisyydestä. Ympäristöterveysarviointi täytyy pitää keskiössä, mitä tulee päätöksenteon tietotuen tekniseen analyysiin, koska rahoittaja niin haluaa. Tämä ei estä monien muiden vaikutusten arviointia osana samaa arviointia tai etenkään niitä koskevan tiedon ottamista osaksi tulosten tulkintaa koskevaa laajaa keskustelua osana päätösprosessia. Mitä tulee päätöksentekokäytäntöjen kehittämiseen, se ei ole mitenkään rajattu ympäristöterveyteen vaan koskee tiedonhankintaa osana päätösvalmistelua ihan yleisesti. Samoin päätöksenteon evaluoinnin/hallinnan näkökulma on yleinen. Tekaisu-hankkeessa tarjottu eksplisiittinen asiantuntijatietotuki kuitenkin tulee ympäristöterveyskeskeisen vaikutusarvioinnin muodossa.

Markkinoitava ja myytävä tuote (ensisijassa tavoiteltavia tapaustutkimuksia ajatellen) on muutos. Muutos, joka on yhdenmukainen kunnan omien kehittämistarpeiden ja halujen sekä yhdensuuntainen esittämämme idealistisen päätösmallin kanssa. Sekä tekniset että sosiaaliset härpäkkeet (eli välineet ja menetelmät, joita yhdessä niiden käytön ja käyttäjien kanssa voidaan kutsua käytännöiksi) ovat apuvälineitä tämän muutoksen toteuttamisessa.

Muistiinpanoja keskustelusta Mikko, Jouni 12.11.2012

Tekaisussa kaksi tasoa/ulottuvuutta, jotka pitää käsitellä toisaalta omina asioinaan, mutta kuitenkin tiukasti yhteenkuuluvina:

• TP3:n TVA/avoin arviointi vs. TP1:n päätöksenteon toimintatapojen kehittäminen/muuttaminen
• nopeampi käytäntöön eteneminen/pilotointi vs. hitaampi tuotteistus + markkinointi
• Opasnetin toimialue vs. REAn toimialue
• ...

Välineiden, menetelmien käytäntöön vieminen on mahdollista ja tärkeää jo nyt (osamenetelmien testailua esim. Kuopion ja/tai Rauman kanssa), mutta tapaustutkimusten (toimintatapojen muutoken) suurisuuntaisempi markkinointi edellyttää kunnon tuotteistusta ja suunnittelua sekä erillistä keskitettyä panostusta. Ns. Härpäkevetoinen pilotointi on osaltaan apuna toisaalta Tekaisu-menetelmän tuotteistamistyössä, toisaalta myös valmistamassa mahdollisia tulevia tapaustutkimuskumppaneita sen edustamaan ajattelu-/toimintatapaan.

Rakennetaan menetelmästä modulaarinen kokonaisuus, jossa on toisaalta avoimen arvioinnin (päätösvalmistelun) osa-alue ja päätöksenteon evaluoinnin ja hallinnan (ja kehityksen) osa-alue. Kummankin alla olkoon kokoelma yhteensopivia, mutta myös erikseen toimivia osamenetelmiä. Tuotteistetaan tämä päätöksenteon kehityksen/muutoksen paketiksi, jossa me kehittäjät/toteuttajat otamme valmentajan roolin (teetämme erilaista käytäntöä uusin apuvälinein yhdessä sovitun tavoitteen eteen).

Jounille (mm.):

• yhteistyö IHME:n kanssa
• yhteistyö USEPA:n Sustainable & Healthy communities -ohjelman kanssa?
• global BoD-päivityksen huomiointi TP2:ssa
• härpäkepilotoinnin ym. yhteistyö Kuopion ja/tai Rauman kanssa

Mikolle (mm.):

• Tekaisu-menetelmän kehitys ja tuotteistus (mahdollisimman valmis paketti 2/2013 loppuun mennessä)
• Tekaisu-menetelmän markkinointirumba 5-6/2013?
• Kaste-haku 30.9.2013?

Vielä keskusteltavaa tai yleistä hoidettavaa (mm.):

• Tekaisun suunnitelmapäivitys: Keskustelu:Tekaisu
• Ohjausryhmät terveydensuojeluohjelmalle (TP2, TP3) sekä päätöksenteon kehittämiselle (TP1, TP4)
• Kysely/selvitys TVA:n käytöstä ympäristönsuojelun alueellisissa yksiköissä: Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi
  • Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa – Perusraportti kuntajohdon tiedonkeruusta 2011 (kts. meili)
  • Healthy cities (kts.meili)
• Tekaisun Opasnet-sivut ojennukseen: kaikki oleellinen projektin tuotos sekä etenemistä koskeva info pitää löytyä sivun Tekaisu kautta!
• Mikon sopimus 3/2013 alkaen?

Idea Tekaisu-menetelmän vertaamisesta joukkueurheilun valmennukseen

Karkea ja epäjohdonmukainen taulukko, mutta jatkokehittelyn pohjaksi.

Taito tai ominaisuus	Päätöksenteon osa-alue	Taitoa edistäviä harjoituksia	Taitoa tukevia työkaluja
Hapenottokyky	Avoimuus		Opasnet.org
	Kyky ottaa vastaan tietoa ja näkemyksiä ulkopuolelta	Jaettu ymmärrys
	Kyky jakaa tietoa	Julkisen ja salaisen tiedon erottelu
Motoriikka	Tieto kulkeutuu ja jäsentyy osaksi päätöksentekoa ja toimintaa	Avoimet arvioinnit
Joukkuepeli	Oma tietämys jaetaan muille toimijoille ja muiden päätöksistä opitaan itse.
Tahto	Tavoitteet ja arvot ovat tiedossa.		otakantaa.fi,
Lihasvoima	Tavoitteet muutetaan toiminnaksi.		avoinministeriö.fi

Evaluointimenetelmien testausta: selvitykset kunnallisen päätöksenteon tietokäytännöistä

Rakennetaan seikkaperäisiä ja kattavia luonnehdintoja toteutuneista päätöksentekoprosesseista. Tavoitteena on toisaalta selvittää kunnallisen päätöksenteon käytäntöjä esimerkkien valossa ja toisaalta kokeilla eri tarkastelunäkökulmien toimivuutta ja yhteensopivuutta.

Selvitystyötä ohjaavia kysymyksiä:

• Minkälainen oli prosessin kulku asian esille otosta/nousemisesta päätökseen (valmistelu, suunnittelu, päätöksenteko, ...)?
• Mitä eri tietosyötteitä prosessiin liittyi ja miten ne liittyivät prosessiin?
• Minkälaista tietoa suunnittelua ja päätöksentekoa varten tuotettiin sekä missä muodossa ja miten sitä tarjoiltiin?
• Mitä eri tahoja prosessiin osallistui, minkälaisissa rooleissa?
• Miten eri tahot osallistuivat prosessiin?
• Miten eri tahojen osallistuminen ajoittui suhteessa prosessin kulkuun?
• Mitä vaikutusmahdollisuuksia eri tahoilla oli toisaalta selvityksiin ja suunnitelmiin ja toisaalta päätöksiin?
• Kuinka eri tahot ja tiedot lopulta vaikuttivat päätöksiin ja sen toimeenpanoon?

Lähestytään asiaa eri näkökulmista ja erilaisiin tietoprosesseja luonnehtiviin viitekehyksiin tukeutuen. Kuvaillaan prosessia ja sen tietovirtoja kustakin näkökulmasta ja yritetään yhdistää niistä hyvä kokonaiskuva. Mikäli hyvää kokonaiskuvaa ei tällä tavoin synny, katsotaan mitä puuttuu ja kuinka se voidaan selvittää. Eri näkökulmien/viitekehyksien päällekkäisyyksistä ei kannata välittää, vaan pyrkiä (riittävään) yksityiskohtaisuuteen ja kattavuuteen kustakin näkökulmasta katsottuna (päällekkäisyyksien yhtymäkohtien ja yhteisten puutteiden tunnistaminen esimerkin avulla palvelee TP1:ssä tehtävää päätöksentekoprosessien evaluoinnin ja hallinnan menetelmäkehitystyötä).

Huomattavaa on, että valitut menetelmät tarkastelevat paikoin pikemminkin tiedon tuotannon (esim arvioinnit) kuin tiedon käytön puolta. Tässä tarkoitus on kuitenkin yrittää soveltaa niitä päätöksentekoprosessien tarkasteluun kokonaisvaltaisesti, sisältäen paitsi tietotuen (valmistelu) myös päättämisen ja sen seuraukset sekä päätöksenteon käytäntöjen kehityksen.

Puijon metsien käyttösuunnitelma

Aluksi tarkastellaan ainakin Kuopion kaupungin Puijon metsien käyttösuunnitelman kehitystä, valmistelua ja päätöksentekoa. Perimmäinen kysymys selvityksen taustalla on: Miten tiedon tuotanto ja tiedon käyttö toteutuivat suhteessa päätöksentekoprosessiin ja sen seurauksiin? Materiaalia aiheesta löytyy mm.:

• Puijon kehittämishanke Kuopion kaupungin nettisivuilla
• Puijon hoitosuunnitelma
• Puijo-portaali (mm. hoito- ja käyttösuunnitelman loppuraportti)
• Elämysten Puijo

Selvitystyötä tehdään sivulla Puijon metsien käyttösuunnitelman päätöksenteko.

Muita tapauksia

Kun Puijo-case on saatu kunnialla pakettiin, otetaan tarkasteluun seuraavia:

1. Rauman yleiskaava (sataman laajennus)
2. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma
3. Haapaniemen voimalan polttoainevalinta (kts. esim. op_en:fuels used by Haapaniemi energy plant)