Ero sivun ”Liikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen Suomessa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
(rahoitushakemus merkitty hylätyksi)
 
(14 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{comment|# |Lyhyesti ehdin käydä läpi. Sen verran hyvältä näyttää, etten keksinyt mitään erityistä kommentoitavaa/lisättävää.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Mikko Pohjola|keskustelu]]) 17. lokakuuta 2014 kello 07.02 (UTC)}}
[[Luokka:Liikenne]]
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]
{{tutkimus|moderaattori=Jouni}}
 
:''Tämä on rahoitushakemus valtioneuvoston kansliaan syksyllä 2014. Se ei saanut rahoitusta.


; Toimijat hakemuksessa
; Toimijat hakemuksessa
Rivi 10: Rivi 14:
Lisäksi keskeisiä tiedon toimittajia ovat
Lisäksi keskeisiä tiedon toimittajia ovat
* Syke, Mika Ristimäki, Lasse Peltonen
* Syke, Mika Ristimäki, Lasse Peltonen
{{THS
|nimi = Liikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen Suomessa
|tehtäväryhmä = 6.00.01.08
|tehtrnimi    = Rahoitushakemus
|rekisteröinti =
|vastuualue = YMAL
|vastuuhenkilö = Jouni Tuomisto
|luotu = 8.10.2014
|vuosi = 2014
|säilytysaika = 15 v
|säilytysmuoto = Sähköinen
|julkisuus = Julkinen
|lisätiedot =
|linkki = [http://fi.opasnet.org/fi/Liikenteen_ilmastop%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen_v%C3%A4hent%C3%A4minen_Suomessa]
}}


[http://valtioneuvosto.fi/toiminta/tutkimus-ja-selvitys/Selvitys-_ja_tutkimusrahoituksen_hakeminen/fi.jsp Hakukuulutus]
[http://valtioneuvosto.fi/toiminta/tutkimus-ja-selvitys/Selvitys-_ja_tutkimusrahoituksen_hakeminen/fi.jsp Hakukuulutus]
Rivi 16: Rivi 36:


''Hakemuksen tulee sisältää toteutettavan selvityksen tai tutkimuksen alustava, vapaamuotoinen hankesuunnitelma, jota voidaan täsmentää hankkeen alkuvaiheessa yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Suunnitelman tulee olla maksimissaan 10 sivun pituinen ja sen tulee noudattaa seuraavanlaista jäsentelyä:''
''Hakemuksen tulee sisältää toteutettavan selvityksen tai tutkimuksen alustava, vapaamuotoinen hankesuunnitelma, jota voidaan täsmentää hankkeen alkuvaiheessa yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Suunnitelman tulee olla maksimissaan 10 sivun pituinen ja sen tulee noudattaa seuraavanlaista jäsentelyä:''
=== Tiivistelmä ===
Viime vuosina on  on alettu esittää vaatimuksia integroivasta päätöksenteosta, jossa eri hallinnonalojen edellytetään tukevan toistensa tavoitteita. Niinpä liikennepoltiikkaan kuten muuallekin tullut yhä enemmän myös muita kuin toimialan sisäisiä tavoitteenasetteluja kuten ilmastonmuutoksen hillintään, ilmansaasteisiin ja kansalaiskuulemiseen liittyviä asioita. Näiden ennakkoarvioinnin ja huomioonottamisen työkalut ovat jääneet tarpeista ja odotuksista jälkeen.
Ilmastonmuutos ja terveys voidaankin nähdä kahtena tärkeänä teemana, jotka ylittävät kaikki sektorirajat ja jotka siksi pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Erityisesti ilmastokysymykset ja liikenne ovat yhdistelmä, jossa voidaan saavuttaa suuria synergiahyötyjä mutta toisaalta huonolla päätösvalmistelulla myös aiheuttaa pahoja virheitä.
Hankkeessa arvioidaan liikenteen ilmasto-, talous- ja terveysvaikutuksia yhteiskunnan ja kansalaisen näkökulmasta ja tarkastellaan monipuolisesti erilaisia kunnan ja valtion toimintakeinoja. Hankkeessa tuotetaan suosituksia toisaalta eri toimenpiteiden priorisoinnista ja toisaalta erilaisten epävarmuuksien jatkoselvittelyjen hyödyistä.
Lopputuloksena syntyy aiheen päätöksentekoa tukeva avoin nettisivusto, jonka keskeiset osat ovat a) suosituksia liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi, b) suositusten perustana olevat kirjallisuuskatsaus ja vaikutusarviointi netissä ajettavine malleineen ja c) kuvaus toimintamallista vastaavanlaisen työn tekemiseen jatkossa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat liikenteestä ja kaavoituksesta vastaavat tahot ministeriöissä, kunnissa ja maakunnissa. Kohderyhmä aktivoidaan perustamalla soveltajaverkosto, jolle järjestetään tiedotusta ja kommentointimahdollisuus työn kuluessa sekä loppuseminaari kesäkuussa 2015. Soveltajaverkosto sitoutetaan jo kysymyksenasetteluvaiheessa hankkeeseen aktiiviseksi osapuoleksi. THL jatkaa soveltajaverkostolle perustettavan verkkotyötilan ylläpitämistä myös hankkeen jälkeen tavoitteena jatkuvan keskustelu- ja kehittämiskulttuurin luominen.
Työ perustuu THL:n erityisosaamiseen terveys- ja ilmastoasioiden ennakkoarvioinnissa sekä moderneihin päätöksenteon tukimenetelmiin (avoin päätöksentekokäytäntö) ja avoimiin verkkotyökaluihin (Opasnet, Innokylä) yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Nordem Oy:n kanssa.


=== Perustiedot ===
=== Perustiedot ===
;1. Hankkeen vastuullinen johtaja, hankkeen nimi, suorituspaikka ja hankkeen kesto kuukausina
''Hankkeen vastuullinen johtaja, hankkeen nimi, suorituspaikka ja hankkeen kesto kuukausina
 
* Vastuullinen johtaja: Terhi Kilpi, ylijohtaja
* Yhteyshenkilö: Jouni Tuomisto, johtava tutkija
* Hankkeen nimi: Liikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen Suomessa (LIISU)
* Suorituspaikka: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto
* Hankkeen kesto: 6 kk.


=== Tausta ===
=== Tausta ===


;2. Tausta
* ''hankkeen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti
* ''hankkeen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti
* ''aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus lyhyesti, sekä hankkeen liittyminen siihen
* ''aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus lyhyesti, sekä hankkeen liittyminen siihen
* ''hankkeen liittyminen sen vastuullisen johtajan tai tutkimusryhmän muuhun tutkimukseen
* ''hankkeen liittyminen sen vastuullisen johtajan tai tutkimusryhmän muuhun tutkimukseen


Liikennepolitiikka ja yhdyskuntasuunnittelu ovat kuntien, valtion ja maakuntien vakiintunutta työtä, ja sen osaaminen ja rutiinit ovat Suomessa hyvät. Kuitenkin toiminnan tavoitteet ovat olleet varsin selkeästi oman hallinonalan sisäisiä kuten liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen, asuinalueiden toimivuuteen ja kustannuksiin liittyviä. Viime vuosina on kuitenkin tullut yhä enemmän myös muita tavoitteenasetteluja kuten ilmastonmuutoksen hillintään, ilmansaasteisiin ja kansalaiskuulemiseen liittyviä asioita, joiden arviointiin ei ole ollut käytettävissä yhtä hyviä työkaluja. Lisäksi vaatimuksia on alettu esittää integroivasta päätöksenteosta, jossa eri hallinnonalojen edellytetään tukevan toistensa tavoitteita. Ei siis riitä, että esimerkiksi ajoneuvot täyttävät jotkin kasvihuonekaasujen päästönormit, vaan liikennepolitiikka nähdään keskeisenä keinona ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa.
Liikennepolitiikka ja yhdyskuntasuunnittelu ovat kuntien, valtion ja maakuntien vakiintunutta työtä, ja sen osaaminen ja rutiinit ovat Suomessa hyvät. Kuitenkin toiminnan tavoitteet ovat olleet varsin selkeästi oman hallinonalan sisäisiä kuten liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen, asuinalueiden toimivuuteen ja kustannuksiin liittyviä. Viime vuosina on kuitenkin tullut yhä enemmän myös muita tavoitteenasetteluja kuten ilmastonmuutoksen hillintään, ilmansaasteisiin ja kansalaiskuulemiseen liittyviä asioita, joiden arviointiin ei ole ollut käytettävissä yhtä hyviä työkaluja. Lisäksi vaatimuksia on alettu esittää integroivasta päätöksenteosta, jossa eri hallinnonalojen edellytetään tukevan toistensa tavoitteita. Ei siis riitä, että esimerkiksi ajoneuvot täyttävät jotkin kasvihuonekaasujen päästönormit, vaan liikennepolitiikka nähdään keskeisenä keinona ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa esimerkiksi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa<ref name="eu2030">EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka Komissio 2014 final 15 http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-54_fi.htm lehdistötiedote http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52014DC0015&from=EN raportti</ref>
 
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka<ref name="eu2030">EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka Komissio 2014 final 15 [http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-54_fi.htm lehdistötiedote] [http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52014DC0015&from=EN raportti]</ref>
 


Tämä edellyttää eri hallinonalojen vastavuoroista ymmärtämistä ja siten lisää päätöksenteon haasteita. Vastaavanlaisia tavoitteita on esitetty myös terveyspuolella, esimerkiksi periaate "Terveys kaikissa politiikoissa" <ref name="hiap">(Ståhl, 2006?)</ref> löytyy myös hallitusohjelmasta ympäristön terveysriskien osalta.<ref>Kataisen Hallitusohjelma ja Stubbin hallitusohjelma, jossa viitataan Kataiseen.</ref> Ilmastonmuutos ja terveys voidaankin nähdä kahtena tärkeänä teemana, jotka ylittävät kaikki sektorirajat ja jotka siksi pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Erityisesti ilmastokysymykset ja liikenne ovat yhdistelmä, jossa voidaan saavuttaa suuria synergiahyötyjä mutta toisaalta huonolla päätösvalmistelulla myös aiheuttaa pahoja virheitä.
Tämä edellyttää eri hallinonalojen vastavuoroista ymmärtämistä ja siten lisää päätöksenteon haasteita. Vastaavanlaisia tavoitteita on esitetty myös terveyspuolella, esimerkiksi periaate "Terveys kaikissa politiikoissa" <ref name="hiap">Leppo, K., Ollila, E., Pena, S., Wismar, M., Cook, S. Health in All Policies. Seizing opportunities, implementing policies. Ministry of Social Affairs and Health, 2013.</ref> löytyy myös hallitusohjelmasta ympäristön terveysriskien osalta.<ref>Jyrki Kataisen hallituksen Hallitusohjelma 2011. Lisäksi Alexander Stubbin hallituksen hallitusohjelma 2014.</ref> Ilmastonmuutos ja terveys voidaankin nähdä kahtena tärkeänä teemana, jotka ylittävät kaikki sektorirajat ja jotka siksi pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Erityisesti ilmastokysymykset ja liikenne ovat yhdistelmä, jossa voidaan saavuttaa suuria synergiahyötyjä mutta toisaalta huonolla päätösvalmistelulla myös aiheuttaa pahoja virheitä.


Integroiva päätöksenteko edellyttää jatkuvaa ja yksityiskohtaista tiedonvaihtoa, keskustelua ja oppimista yli sektorirajojen. Tässä hankkeessa tarkastellaan muutamaa keskeistä liikenteeseen ja ilmastonmuutokseen liittyvää toimintavaihtoehtoa, tehdään niistä vaikutusarviointia ja annetaan sen perusteella suosituksia. Ehkä tärkeämpänä tuloksena kuitenkin myös jalkautetaan sektorirajat ylittävä päätösvalmistelun toimintamalli, jonka toimivuus osoitetaan em. vaikutusarviointien yhteydessä. Toimintamalli perustuu aiemmin THL:ssä kehitettyihin avoimen päätöksentekokäytännön malliin<ref name="aptk">(Tuomisto ja Pohjola, Yhteiskuntapolitiikka 1/2014)</ref> ja toimintamalleja käytäntöön levittävään Innokylään<ref name="innokylä"> (Pohjola ym. 20XX)</ref>. Vaikutusarvioinnit puolestaan pohjautuvat Kuopion kaupungin ja SYKEn kanssa yhteistyönä kehitettyyn kaupunkirakennemalliin, jossa tunnistetaan eri liikkumismuotojen elinkelpoisuus eri osissa kaupunkia ja otetaan tämä suunnittelun pohjaksi.
Integroiva päätöksenteko edellyttää jatkuvaa ja yksityiskohtaista tiedonvaihtoa, keskustelua ja oppimista yli sektorirajojen. Tässä hankkeessa tarkastellaan muutamaa keskeistä liikenteeseen ja ilmastonmuutokseen liittyvää toimintavaihtoehtoa, tehdään niistä vaikutusarviointia ja annetaan sen perusteella suosituksia. Ehkä tärkeämpänä tuloksena kuitenkin myös jalkautetaan sektorirajat ylittävä päätösvalmistelun toimintamalli, jonka toimivuus osoitetaan em. vaikutusarviointien yhteydessä. Toimintamalli perustuu aiemmin THL:ssä kehitettyihin avoimen päätöksentekokäytännön malliin<ref name="aptk">Tuomisto J.T. ja Pohjola M. Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä. Yhteiskuntapolitiikka 1/2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014031821621</ref> ja toimintamalleja käytäntöön levittävään Innokylään<ref name="innokylä">Innokylän kotisivu: https://www.innokyla.fi/</ref>. Vaikutusarvioinnit puolestaan pohjautuvat SYKEn kehittämään kaupunkirakennemalliin, jossa tunnistetaan eri liikkumismuotojen elinkelpoisuus eri osissa kaupunkia ja otetaan tämä suunnittelun pohjaksi.<ref name="vyöhykkeet"/>


=== Tavoitteet ===
=== Tavoitteet ===
;3. Tavoitteet
;Hankkeen tavoitteet ja hypoteesit
Hankkeessa arvioidaan liikenteen ilmasto-, talous- ja terveysvaikutuksia yhteiskunnan ja kansalaisen näkökulmasta ja tarkastellaan monipuolisesti erilaisia kunnan ja valtion toimintakeinoja. Hankkeessa tuotetaan suosituksia toisaalta eri toimenpiteiden priorisoinnista ja toisaalta erilaisten epävarmuuksien jatkoselvittelyjen hyödyistä.


'''Lopputuloksena''' syntyy aiheen päätöksentekoa tukeva ''avoin nettisivusto'', jonka keskeiset osat ovat a) suosituksia liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi, b) suositusten perustana olevat kirjallisuuskatsaus ja vaikutusarviointi netissä ajettavine malleineen ja c) kuvaus toimintamallista vastaavanlaisen työn tekemiseen jatkossa.
'''Hankkeen tavoitteet ja hypoteesit


Hankkeen '''kohderyhmänä''' ovat liikenteestä ja kaavoituksesta vastaavat tahot ministeriöissä, kunnissa ja maakunnissa. Kohderyhmä aktivoidaan perustamalla soveltajaverkosto, jolle järjestetään tiedotusta ja kommentointimahdollisuus työn kuluessa sekä loppuseminaari kesäkuussa 2015.
Hankkeessa arvioidaan liikenteen ilmasto-, talous- ja terveysvaikutuksia yhteiskunnan ja kansalaisen näkökulmasta ja tarkastellaan monipuolisesti erilaisia kunnan ja valtion toimintakeinoja. Hankkeessa tuotetaan suosituksia toisaalta eri toimenpiteiden priorisoinnista ja toisaalta erilaisten epävarmuuksien jatkoselvittelyjen hyödyistä. Tavoitteena on tuottaa suosituksia toimenpiteistä liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi, erityisesti kulkutapajakaumia muokkaavilla toimenpiteillä ja tuottaa suositusten perustana oleva kirjallisuuskatsaus ja vaikutusarviointi netissä ajettavine malleineen.


; Perustelut hankkeen sopivuudesta tähän hakuun ja sen tavoitteisiin
''' Perustelut hankkeen sopivuudesta tähän hakuun ja sen tavoitteisiin


Hanke tarkastelee juuri niitä kysymyksiä, joita hakukuulutuksessa kysytään ja tuottaa niistä toisaalta politiikkasuosituksia ja toisaalta jatkossa hyödynnettäviä, koeteltuja toimintamalleja. Se tuottaa lisäksi myös hyödyllisen aineisto- ja mallisivuston, joka on jatkossa avoimesti hyödynnettävissä ja jatkokehitettävissä.
Hanke tarkastelee juuri niitä kysymyksiä, joita hakukuulutuksessa kysytään ja tuottaa niistä toisaalta politiikkasuosituksia ja toisaalta jatkossa hyödynnettäviä, koeteltuja toimintamalleja. Se tuottaa lisäksi myös hyödyllisen aineisto- ja mallisivuston, joka on jatkossa avoimesti hyödynnettävissä ja jatkokehitettävissä.


; Aiheen käsittelytapa
''' Aiheen käsittelytapa


Aiheeseen pureudutaan vaikutusten ennakkoarvioinnin keinoin. Tämä tarkoittaa, että tarkastellaan tiettyjä päätösvaihtoehtoja eli skenaatioita ja arvioidaan niihin liittyvien toimenpiteiden vaikutusta olennaisina pidettyihin vasteisiin kuten kasvihuonekaasupäästöihin, terveyshaittoihin tai kustannuksiin. Skenaarioita tarkasteltaessa aina kuvataan myös päätöksentekijä eli se taho, joka voi toimenpiteistä päättää ja joka arvottaa vaikutusten merkityksen. Liikennepolitiikassa on syytä tarkastella useita päätöksentekijöitä samanaikaisesti, kuten valtakunnallista sääntelyä ja kuntatason toimia.


=== Menetelmät ===
=== Menetelmät ===


;4. Tutkimusmenetelmät, aineisto ja eettiset kysymykset
'''4. Tutkimusmenetelmät, aineisto ja eettiset kysymykset


; Käytettävät tutkimusmenetelmät kuvattuna siten, että niistä käy ilmi, miten ne edistävät tutkimuskysymyksiin vastaamista/hypoteesien todentamista tai tukevat valittua näkökulmaa
'' Käytettävät tutkimusmenetelmät kuvattuna siten, että niistä käy ilmi, miten ne edistävät tutkimuskysymyksiin vastaamista/hypoteesien todentamista tai tukevat valittua näkökulmaa


Hanke toteutetaan avoimen päätöksentekokäytännön mukaisesti.<ref name="aptk"/> Tämä tarkoittaa että kohderyhmä sitoutetaan alusta asti tiiviisti muotoilemaan tavoitteita, joiden suhteen toimia sitten tarkastellaan. Lisäksi työ toteutetaan avoimesti niin että sitä voi kuka tahansa seurata ja kommentoida koko työn ajan.  
Hanke toteutetaan avoimen päätöksentekokäytännön mukaisesti.<ref name="aptk"/> Tämä tarkoittaa että kohderyhmä sitoutetaan alusta asti tiiviisti muotoilemaan tavoitteita, joiden suhteen toimia sitten tarkastellaan. Lisäksi työ toteutetaan avoimesti niin että sitä voi kuka tahansa seurata ja kommentoida koko työn ajan.  
Rivi 64: Rivi 96:
Vaikutusarviointi perustuu skenaariovertailuun, jossa verrataan nykytilannetta (vuosi väliltä 2010-2013 tietojen saatavuudesta riippuen) vuoden 2030 tilanteeseen. Nykytilanteen kuvauksessa huomioidaan toteutunut liikenteen kulkutapajakauma, kaupunkirakenne ja sen seurauksena muodostuneet hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt. Kansanterveydellisiä vaikutuksia arvioidaan liikennepäästöistä merkittävimmän tekijän eli pienhiukkasten osalta tautitaakka-konseptia hyödyntäen. Vuoden 2030 ennusteessa huomioidaan tarkasteltavien toimenpiteiden vaikutuksia liikenteen kulkutapaosuuksien muutoksina ja niiden vaikutuksina päästöihin ja terveyteen. Vaikutusten kustannusarvio sisältää toimenpiteiden toimeenpanokustannukset sekä kansanterveysvaikutusten laskennalliset kustannukset. Vaikutusarvioinnissa käytettävä menetelmä mukailee URGENCHE-projektissa Kuopion kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteiden arvioinnissa käytettyä menetelmää <ref name="urgencheKuopio">Kuopion kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteiden vaikutus terveyteen http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/urgenche-hanke</ref>.
Vaikutusarviointi perustuu skenaariovertailuun, jossa verrataan nykytilannetta (vuosi väliltä 2010-2013 tietojen saatavuudesta riippuen) vuoden 2030 tilanteeseen. Nykytilanteen kuvauksessa huomioidaan toteutunut liikenteen kulkutapajakauma, kaupunkirakenne ja sen seurauksena muodostuneet hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt. Kansanterveydellisiä vaikutuksia arvioidaan liikennepäästöistä merkittävimmän tekijän eli pienhiukkasten osalta tautitaakka-konseptia hyödyntäen. Vuoden 2030 ennusteessa huomioidaan tarkasteltavien toimenpiteiden vaikutuksia liikenteen kulkutapaosuuksien muutoksina ja niiden vaikutuksina päästöihin ja terveyteen. Vaikutusten kustannusarvio sisältää toimenpiteiden toimeenpanokustannukset sekä kansanterveysvaikutusten laskennalliset kustannukset. Vaikutusarvioinnissa käytettävä menetelmä mukailee URGENCHE-projektissa Kuopion kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteiden arvioinnissa käytettyä menetelmää <ref name="urgencheKuopio">Kuopion kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteiden vaikutus terveyteen http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/urgenche-hanke</ref>.


;Tutkimusaineisto ja tiedonhallintasuunnitelma (tutkimussuunnitelmassa lyhyesti, tarkempi selvitys annetaan erillisellä tiedonhallintasuunnitelma-lomakkeella)
'''Tutkimusaineisto ja tiedonhallintasuunnitelma  
 
''Tutkimussuunnitelmassa lyhyesti, tarkempi selvitys annetaan erillisellä tiedonhallintasuunnitelma-lomakkeella
   
   
Tutkimus perustuu aiemmin julkaistuun aineistoon sekä omiin analyyseihin. Liikennetapajakaumat kerätään aiemmin julkaistuista kaupunkikohtaisista liikennemalleista, joita kuvataan tarkemmin seuraavasssa kappaleessa, sekä VTT:n LIPASTO liikenteen päästöt - järjestelmästä <ref name="vttlipasto">LIPASTO liikenteen päästöt http://lipasto.vtt.fi/liisa/ </ref>, jota hyödynnetään myös päästöarviointien tekemisessä. Terveysvaikutusarvioinneissa tarvittava aineisto kerätään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä SOTKAnet-terveystietokannasta <ref name="sotkanet">Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu</ref> ja sydän- ja verisuonitautirekisteristä <ref name="sydänverirekisteri">Sydän- ja verisuonitautirekisteri http://www3.thl.fi/stat/ </ref> sekä tarvittaessa muista vastaavista terveystietokannoista.
Tutkimus perustuu aiemmin julkaistuun aineistoon sekä omiin analyyseihin. Liikennetapajakaumat kerätään aiemmin julkaistuista kaupunkikohtaisista liikennemalleista, joita kuvataan tarkemmin seuraavasssa kappaleessa, sekä VTT:n LIPASTO liikenteen päästöt - järjestelmästä <ref name="vttlipasto">LIPASTO liikenteen päästöt http://lipasto.vtt.fi/liisa/ </ref>, jota hyödynnetään myös päästöarviointien tekemisessä. Terveysvaikutusarvioinneissa tarvittava aineisto kerätään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä SOTKAnet-terveystietokannasta <ref name="sotkanet">Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu</ref> ja sydän- ja verisuonitautirekisteristä <ref name="sydänverirekisteri">Sydän- ja verisuonitautirekisteri http://www3.thl.fi/stat/ </ref> sekä tarvittaessa muista vastaavista terveystietokannoista.


; Tutkimuksen eettiset näkökohdat [http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf]
''' Tutkimuksen eettiset näkökohdat  
 
''[http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf Eettisiä ohjeita]


Tutkimuksessa ei käsitellä henkilötietoja tai muita arkaluontoisia tietoja, ihmisnäytteitä eikä koe-eläimiä. Siinä ei ole eettisesti ongelmallisia osia.
Tutkimuksessa ei käsitellä henkilötietoja tai muita arkaluontoisia tietoja, ihmisnäytteitä eikä koe-eläimiä. Siinä ei ole eettisesti ongelmallisia osia.
Rivi 74: Rivi 110:
=== Toteutus ===
=== Toteutus ===


;5. Toteutus: aikataulu ja työnjako
''' Hankkeen aikataulu
 
; Hankkeen aikataulu


Hanke alkaa heti tutkimussopimuksen solmimisen jälkeen ja päättyy 30.6.2015. Tärkeimmät työvaiheet on kuvattu Gantt-kaaviossa.
Hanke alkaa heti tutkimussopimuksen solmimisen jälkeen ja päättyy 30.6.2015. Tärkeimmät työvaiheet on kuvattu Gantt-kaaviossa.
Rivi 103: Rivi 137:




; Selvitys hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ja henkilöiden kompetenssista (aiempi toiminta ja referenssiluettelo)
''' Selvitys hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ja henkilöiden kompetenssista  
* Thl on suomen johtava asiantuntija liikenteen melu- ja pienhiukkaspäästöjen ja vaikutusten osalta.
* Thl on myös julkaissut liikennejärjestelmätarkasteluja ilmastonmuutokseen liittyen.
* THL ylläpitää Innokylää ja hallitsee sen metodit
* Urgenche
* Jäsenyydet asiantuntijaryhmissä: ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaryhmä.
* Helsingin ilmastotiekartta.
* Syke on johtava asiantuntija ns. sormikaupunkimallissa, joka nimenomaan tarkastelee eri liikennemuotojen toimivuutta erilaisilla kaupunkialueilla.
* Nordem on avoimen päätöksentekokäytännön asiantuntija.
* Vatt on ilmastokysymysten talousvaikutusten asiantuntija.


Henkilöt


Johtava tutkija Jouni Tuomisto, LT, FT, Terveyden ja hyvinvoinnnin laitos, arvioinnin ja mallituksen yksikönpäällikkö. Tuomistolla on yli 20 vuoden kokemus ympäristöterveyden tutkimuksesta ja erityisesti riskinarviointimenetelmien kehitystyöstä. Tuomisto on hankkeessa käytettävän avoimen arvioinnin uranuurtaja ja Opasnet työtilan kehittäjä.
THL on Suomen johtava asiantuntija liikenteen melu- ja pienhiukkaspäästöjen ja vaikutusten osalta ja on myös julkaissut liikennejärjestelmätarkasteluja ilmastonmuutokseen liittyen.<ref>Tuomisto, J.T., Tainio. Composite traffic. BMC Public Health 2005:5:1</ref>. Lisäksi THL ylläpitää ja kehittää hankkeessa käytettäviä verkkosivustoja Opasnettiä ja Innokylää.


Tutkija Arja Asikainen, FT, Terveyden ja hyvinvoinnnin laitos. Asikainen on työskennellyt 16 vuotta ympäristötieteiden tutkijana, ja hänellä on monipuolinen kokemus ympäristöterveyden alaan kuuluvasta riskinarviointityöstä. Asikainen on viime vuosina soveltanut aktiivisesti terveystaakka-menetelmää terveysvaikutusarviointeihin ja terveydensuojelun toimenpidearvioihin, <ref name="urgencheKuopio"/> .<ref> Asikainen A, Pärjälä E, Kettunen T, Niittynen M, Tuomisto JT, (2014). Kasvihuonekaasupäästöjen paikallisten vähentämistoimenpiteiden vaikutukset. Ympäristö ja terveys 6:26-33.</ref> <ref> Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J, (2013). Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys, 5:68-74.</ref>
Hankkeeseen osallistuvat keskeiset henkilöt


Mikko Pohjola, Nordem {{comment|# |Näyttää siltä, että tulen olemaan kokopäivätyössä muualla, eli rooli vi olla enimmilläänkin pieni. Mielelläni olen kuitenkin mukana.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Mikko Pohjola|keskustelu]]) 17. lokakuuta 2014 kello 06.58 (UTC)}}
Johtava tutkija Jouni Tuomisto, LT, FT, Terveyden ja hyvinvoinnnin laitos, arvioinnin ja mallituksen yksikönpäällikkö. Tuomistolla on yli 20 vuoden kokemus ympäristöterveyden tutkimuksesta ja erityisesti riskinarviointimenetelmien kehitystyöstä. Tuomisto on hankkeessa käytettävän avoimen arvioinnin uranuurtaja ja Opasnet-verkkotyötilan kehittäjä. Tuomisto on ollut jäsenenä kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaryhmässä.  


Ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta, Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Haaparanta toimii Helsingin kaupungin ympäristövaikutusten arvioinnin ryhmässä ja hänen vastuualueena ovat Helsingin kaupungin liikenteen ympäristövaikutusasiat ja kestävän liikkumisen edistäminen. Haaparannalla on vahva tietämys Helsingin liikenteen keinoista päästöjen vähentämiseksi <ref>Suvi Haaparanta, Liikenteen keinot päästöjen vähentämiseksi. ISY seminaari 2008 http://www.isy.fi/VK-kevt2008/ISY_seminaari.pdf </ref>.
Tutkija Arja Asikainen, FT, Terveyden ja hyvinvoinnnin laitos. Asikainen on työskennellyt 16 vuotta ympäristötieteiden tutkijana, ja hänellä on monipuolinen kokemus ympäristöterveyden alaan kuuluvasta riskinarviointityöstä. Asikainen on viime vuosina soveltanut aktiivisesti terveystaakka-menetelmää terveysvaikutusarviointeihin ja terveydensuojelun toimenpidearvioihin. <ref name="urgencheKuopio"/> <ref> Asikainen A, Pärjälä E, Kettunen T, Niittynen M, Tuomisto JT, (2014). Kasvihuonekaasupäästöjen paikallisten vähentämistoimenpiteiden vaikutukset. Ympäristö ja terveys 6:26-33.</ref> <ref> Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J, (2013). Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys, 5:68-74.</ref>


; Hankkeen työsuunnitelma (kuvaus toteutuksesta, aikataulusta, aineistoista ja menetelmistä)
Mikko Pohjola, FT, Nordem. Pohjola on tutkinut ympäristöterveyteen liittyvää päätöksentekoa ja päätöksenteon tukijärjestelmiä kahdeksan vuotta. Hän on kehittänyt avoimen päätöksentekokäytännön ja ollut avainhenkilö avoimen arvioinnin kehittämisessä.


Toimenpidevaihtoehtojen '''vaikutukset''' laaja-alaisesti tarkasteltuna? Miten liikenteen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet vaikuttavat liikenneturvallisuuteen, liikenteen aiheuttamaan meluun tai muihin haitallisiin ympäristövaikutuksiin ja kansanterveyteen? sekä niihin liittyvät kustannukset - kansantalouden, valtiontalouden ja kansalaisten näkökulmasta
Ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta, Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Haaparanta toimii Helsingin kaupungin ympäristövaikutusten arvioinnin ryhmässä ja hänen vastuualueena ovat Helsingin kaupungin liikenteen ympäristövaikutusasiat ja kestävän liikkumisen edistäminen. Haaparannalla on vahva tietämys Helsingin liikenteen keinoista päästöjen vähentämiseksi <ref>Suvi Haaparanta, Liikenteen keinot päästöjen vähentämiseksi. ISY seminaari 2008. http://www.isy.fi/VK-kevt2008/ISY_seminaari.pdf </ref>.


Millainen työnjako kuntien ja valtion välillä olisi optimaalisin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäessä? Miten pitkälle riittävät kuntien toimet, esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyvät ratkaisut? Miltä osin tarvitaan valtion toimia, esimerkiksi ajoneuvoteknologiaan, liikenteen käyttövoimiin tai liikenteen verotukseen vaikuttamista?
''' Hankkeen työsuunnitelma


Hankkeessa suoritettavan vaikutusarvioinnin pääpiirteet on kuvattu edellisessä kappaleessa. Vaikutusarvioinnissa lasketaan liikennetoimien vaikutusta toisaalta kansallisesti ja toisaalta esimerkkikuntaan (Kuopio, Helsinki, Tampere? ja Lahti?) perustuen aiempiin kaupunkirakennearviointeihin.<ref name="vyöhykkeet">Ristimäki, Mika; Tiitu, Maija; Kalenoja, Hanna; Helminen, Ville; Söderström, Panu. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa - jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985-2010. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2013. [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574]</ref>. Myös kansainvälisiä vertailututkimuksia on tehty eri kaupunkien rakenteesta [http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/hankkeet/2012/metropolialueidenkehitys/metropolialueidenkehitys_eng.htm] [http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/hankkeet/2012/metropolialueidenkehitys/metropolialueidenkehitys.htm].
''Kuvaus toteutuksesta, aikataulusta, aineistoista ja menetelmistä


Vaikutusarviointi aloitetaan kirjallisuuskatsauksella, jossa kartoitetaan esimerkkikuntien olemassa olevia liikennemalleja ja niistä saatavia liikenneverkko-, liikennemäärä-, liikkumismuotojakauma- ja päästötietoja.<ref name="kuoma">Kuopion liikennemalli 2012. [http://www.tut.fi/verne/wp-content/uploads/Kuoma_raportti2012_1009.pdf]</ref>, <ref>[http://www.tampere.fi/material/attachments/l/6BHRAnMuP/kaupunkiraitiotieliikenneennuste.pdf]</ref>, <ref>[http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6Ka9BALCm/Tampereen_ilma2013_RaporttijaLiitteet_1_5.pdf]</ref>, <ref>[ http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tehtavat/liikennejarjestelmasuunni/lahden_seudun_liikennemalli.pdf]</ref> Lisäksi kerätään tietoa kaupunkirakenteen vaikutuksista jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden toimintaan. Näitä on aiemmin tutkittu SYKEssä ja Suomen eri kaupungeista on varsin hyvä näkemys, miten ne toimivat erilaisten liikennemuotojen suhteen. <ref name="vyöhykkeet"/> Näiden kerättyjen tietojen pohjalta tehdään vaikutusarvioinnissa käytettävä liikenteen nykytilanteen kuvaus.
Hankkeessa tarkastellaan kansallisia ja kunnallisia liikenteen toimenpidevaihtoehtoja ja niiden '''vaikutuksia''' laaja-alaisesti energiatehokkuuden, liikenneturvallisuuden, pienhiukkaspäästöjen ja liikenteen aiheuttaman melun suhteen. Lisäksi tarkastellaan niiden kustannuksia kansalaisen, kunnan, kansantalouden ja valtiontalouden näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan myös kuntien ja valtion välistä järkevää työnjakoa. Miten pitkälle riittävät kuntien toimet, esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyvät ratkaisut? Miltä osin tarvitaan valtion toimia, esimerkiksi ajoneuvoteknologiaan, liikenteen käyttövoimiin tai liikenteen verotukseen vaikuttamista?
 
Hankkeessa suoritettavan vaikutusarvioinnin pääpiirteet on kuvattu edellisessä kappaleessa. Vaikutusarvioinnissa lasketaan liikennetoimien vaikutusta toisaalta kansallisesti ja toisaalta esimerkkikuntiin (Kuopio, Helsinki) perustuen aiempiin kaupunkirakennearviointeihin.<ref name="vyöhykkeet">Ristimäki, Mika; Tiitu, Maija; Kalenoja, Hanna; Helminen, Ville; Söderström, Panu. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa - jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985-2010. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2013. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574</ref>. Myös kansainvälisiä vertailututkimuksia on tehty eri kaupunkien rakenteesta. <ref>Metropolialueiden kehitys. http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/hankkeet/2012/metropolialueidenkehitys/metropolialueidenkehitys_eng.htm http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/hankkeet/2012/metropolialueidenkehitys/metropolialueidenkehitys.htm</ref>
 
Vaikutusarviointi aloitetaan kirjallisuuskatsauksella, jossa kartoitetaan esimerkkikuntien olemassa olevia liikennemalleja ja niistä saatavia liikenneverkko-, liikennemäärä-, liikkumismuotojakauma- ja päästötietoja.<ref name="kuoma">Kuopion liikennemalli 2012. http://www.tut.fi/verne/wp-content/uploads/Kuoma_raportti2012_1009.pdf</ref> <ref>Kaupunkiraitiotieliikenne-ennuste. http://www.tampere.fi/material/attachments/l/6BHRAnMuP/kaupunkiraitiotieliikenneennuste.pdf</ref> <ref>Tampereen ilmastoraportti 2013 http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6Ka9BALCm/Tampereen_ilma2013_RaporttijaLiitteet_1_5.pdf</ref> <ref> Lahden seudun liikennemalli  http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tehtavat/liikennejarjestelmasuunni/lahden_seudun_liikennemalli.pdf</ref> Lisäksi kerätään tietoa kaupunkirakenteen vaikutuksista jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden toimintaan. Näitä on aiemmin tutkittu SYKEssä ja Suomen eri kaupungeista on varsin hyvä näkemys, miten ne toimivat erilaisten liikennemuotojen suhteen. <ref name="vyöhykkeet"/> Näiden kerättyjen tietojen pohjalta tehdään vaikutusarvioinnissa käytettävä liikenteen nykytilanteen kuvaus.


Seuraavassa vaiheessa valitaan tarkasteltavat liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, jossa aluksi tarkastellaan toimenpidevaihtoehtoja laajemmin nopealla laadullisella tai semikvantitatiivisella arviolla siitä, mitkä vaihtoehdoista ovat tarkemman tarkastelun arvoisia vaikuttavuuspotentiaaliltaan. Tarkasteltavia vaihtoehtoja ovat kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne, autoilu, uudet liikennemuodot kuten kutsuliikenne) osuuksien parantaminen yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja taloudellisten ohjauskeinojen kautta.
Seuraavassa vaiheessa valitaan tarkasteltavat liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, jossa aluksi tarkastellaan toimenpidevaihtoehtoja laajemmin nopealla laadullisella tai semikvantitatiivisella arviolla siitä, mitkä vaihtoehdoista ovat tarkemman tarkastelun arvoisia vaikuttavuuspotentiaaliltaan. Tarkasteltavia vaihtoehtoja ovat kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne, autoilu, uudet liikennemuodot kuten kutsuliikenne) osuuksien parantaminen yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja taloudellisten ohjauskeinojen kautta.
Rivi 138: Rivi 166:
Tarkempaan tarkasteluun valittujen toimenpiteiden pohjalta tehdään nykytilanteen skenaarioihin tarvittavat muutokset liikennemääriin ja kulkutapaosuuksin, jotta vuoden 2030 ennusteen mukaiset päästöt, kansanterveysvaikutukset ja kustannukset voidaan laskea. Toimenpiteiden vaikutusten vertailun lisäksi tarkastellaan myös niiden toimeenpantavuutta ja sitä kautta päätösvaihtoehtojen vaikutuspotentiaalia. Esim. millä keinoin olisi helpointa/vaikeinta saada teoriassa olemassa olevat suotuisat vaikutukset toteutumaan?
Tarkempaan tarkasteluun valittujen toimenpiteiden pohjalta tehdään nykytilanteen skenaarioihin tarvittavat muutokset liikennemääriin ja kulkutapaosuuksin, jotta vuoden 2030 ennusteen mukaiset päästöt, kansanterveysvaikutukset ja kustannukset voidaan laskea. Toimenpiteiden vaikutusten vertailun lisäksi tarkastellaan myös niiden toimeenpantavuutta ja sitä kautta päätösvaihtoehtojen vaikutuspotentiaalia. Esim. millä keinoin olisi helpointa/vaikeinta saada teoriassa olemassa olevat suotuisat vaikutukset toteutumaan?


Esimerkkikaupunkien tarkastelujen lisäksi tehdään laaja-alainen tarkastelu, jossa arvioidaan valtion ohjaustoimien vaikutusta liikenteen energiaratkaisujen vero-ohjauksen kautta. Tarkasteltavia toimenpiteitä ovat ainakin biopolttoaineen ja sähköautojen käytön lisäys verohuojennuksilla tai vastaavasti liikennemäärien vähentäminen vero-ohjauksella. Tätä arviota skaalataan myös esimerkkikaupunkien tasolle, jolloin voidaan suorittaa vertailua kunnan omien päätösten ja valtiollisten päätösten vaikutuksien välillä yksittäisen kunnan näkökulmasta.
Esimerkkikaupunkien tarkastelujen lisäksi tehdään kansallinen tarkastelu, jossa arvioidaan valtion ohjaustoimien vaikutusta liikenteen energiaratkaisujen vero-ohjauksen kautta. Tarkasteltavia toimenpiteitä ovat ainakin biopolttoaineen ja sähköautojen käytön lisäys verohuojennuksilla tai vastaavasti liikennemäärien vähentäminen vero-ohjauksella. Tätä arviota skaalataan myös esimerkkikaupunkien tasolle, jolloin voidaan suorittaa vertailua kunnan omien päätösten ja valtiollisten päätösten vaikutuksien välillä yksittäisen kunnan näkökulmasta.


; Yhteistyökumppaneiden työnjako
; Yhteistyökumppaneiden työnjako
Rivi 144: Rivi 172:
Hankkeen vetäjä toimii Jouni Tuomisto THL:stä. Pääosan työstä tekee FT Arja Asikainen (THL) sisältäen hankkeen sisäisen ja ulkoisen yhteydenpidon, aineistojen keräämisen ja arviointien ja raporttien työstämisen. FT, DI Mikko Pohjola (Nordem) toimii asiantuntijakonsulttina menetelmällisen työn tukemisessa (avoimen päätöksentekokäytännön ja Innokylän periaatteiden soveltaminen).
Hankkeen vetäjä toimii Jouni Tuomisto THL:stä. Pääosan työstä tekee FT Arja Asikainen (THL) sisältäen hankkeen sisäisen ja ulkoisen yhteydenpidon, aineistojen keräämisen ja arviointien ja raporttien työstämisen. FT, DI Mikko Pohjola (Nordem) toimii asiantuntijakonsulttina menetelmällisen työn tukemisessa (avoimen päätöksentekokäytännön ja Innokylän periaatteiden soveltaminen).


SYKE, Kuntaliitto, VATT ja Helsingin kaupunki osallistuvat hankkeeseen ilman tästä hankkeesta tulevaa rahoitusta. Heillä on kuitenkin kolme tärkeää roolia: a) tarjota olemassaolevia aineistoja ja menetelmiä hankkeen käytettäväksi, b) osallistua työn seurantaan ja ohjaukseen ja c) levittää työn tuloksia omien verkostojensa kautta. Kuitenkin hankkeen budjetista 5000 € varataan aineistonkeruuseen ja muuhun käytännön toimintaan, jota jaetaan osallistujille projektin aikana myöhemmin tehtävän suunnitelman mukaisesti. Motivaatio hankkeeseen osallistumiseen ei synny rahoituksesta vaan siitä, että yhteistyökumppanit saavat tieteellisiä ja kansantajuisiä yhteisjulkaisuja, joiden avulla omaa osaamista saa tehokkaasti yhdistettyä muiden kumppanien osaamiseen ja levitettyä muiden käyttöön.
Helsingin kaupunki, Nordem ja soveltajaverkosto osallistuvat hankkeeseen ilman tästä hankkeesta tulevaa rahoitusta. Heillä on kuitenkin kolme tärkeää roolia: a) tarjota olemassaolevia aineistoja ja menetelmiä hankkeen käytettäväksi, b) osallistua työn seurantaan ja ohjaukseen ja c) levittää työn tuloksia omien verkostojensa kautta. Kuitenkin hankkeen budjetista 5000 € varataan aineistonkeruuseen ja muuhun käytännön toimintaan, jota jaetaan osallistujille projektin aikana myöhemmin tehtävän suunnitelman mukaisesti. Motivaatio hankkeeseen osallistumiseen ei synny rahoituksesta vaan siitä, että yhteistyökumppanit saavat omalta kannalta tärkeisiin kysymyksiin vastauksia ja myös kansantajuisia yhteisjulkaisuja, joiden avulla omaa osaamista saa tehokkaasti yhdistettyä muiden kumppanien osaamiseen ja levitettyä muiden käyttöön.


; Kuvaus mahdollisista muista yhteistyötahoista ja siitä miten hanke niistä hyötyy
; Kuvaus mahdollisista muista yhteistyötahoista ja siitä miten hanke niistä hyötyy
Rivi 150: Rivi 178:
'''Soveltajaverkosto''' on sellaisten paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden verkosto, jotka ovat mukana liikennettä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ympäristöterveyttä koskevassa päätöksenteossa. Soveltajaverkosto on erityinen sidosryhmä, jolta kerätään palautetta ja näkemyksiä työn kehittämiseksi ja jolle hankkeen tuloksia viestitään. Tärkein soveltajaverkoston rooli on kuitenkin olla sellainen ryhmä, joka hankkeen päättyessä on tietoinen hankkeesta, sen suosituksista ja arviointien soveltuvuudesta jatkokäyttöön ja joka omalta osaltaan levittää tietoa hankkeen jalkauttamista toimintamalleista kentälle ja soveltaa niitä itse. Soveltajaverkosto on siten hankkeen vaikuttavuuden kannalta erittäin tärkeä.
'''Soveltajaverkosto''' on sellaisten paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden verkosto, jotka ovat mukana liikennettä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ympäristöterveyttä koskevassa päätöksenteossa. Soveltajaverkosto on erityinen sidosryhmä, jolta kerätään palautetta ja näkemyksiä työn kehittämiseksi ja jolle hankkeen tuloksia viestitään. Tärkein soveltajaverkoston rooli on kuitenkin olla sellainen ryhmä, joka hankkeen päättyessä on tietoinen hankkeesta, sen suosituksista ja arviointien soveltuvuudesta jatkokäyttöön ja joka omalta osaltaan levittää tietoa hankkeen jalkauttamista toimintamalleista kentälle ja soveltaa niitä itse. Soveltajaverkosto on siten hankkeen vaikuttavuuden kannalta erittäin tärkeä.


Soveltajaverkosto rakennetaan hankkeen alkupuolella perustuen vahvasti jo olemassaolevin verkostoihin ja rakenteisiin. Näistä muutamia esitellään lyhyesti. TEMARA (2014-2015) on Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön hanke, jossa tuotetaan ohjeistusta terveysvaikutusten huomioimiseen kaavoitus- ja liikenneasioissa ja jalkautetaan toimintaa kuntiin. TEKAISU (2012-2015) on THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön hanke, jossa on kehitetty avoin päätöksentekokäytäntö ja liikennekysymysten priorisointeja ja joka on luonut kuntakontakteja sen edistämiseksi. INNOKYLÄ on THL:n vakiintunutta toimintaa, joka levittää hyviä toimintamalleja erityisesti kuntiin. Sillä on jo vakiintunut verkostonsa erityisesti sosiaali- ja terveysasioissa. URGENCHE (2011-2014) on EU-rahoitteinen hanke, jossa THL ja Kuopion kaupunki ovat mukana rakennuskantaa ja liikennettä koskevissa arvioinneissa; tämä yhteistyö tuottaa sekä lähtötietoa että viestintäkanavan tälle hankkeelle. SYKEllä on yhteistyöverkostoja liittyen kaupunkikohtaisiin ja valtakunnallisiin yhteiskuntarakenteen analyyseihin ##### TÄSTÄ JA TÄMÄN SOVELTUVUUDESTA LISÄÄ. THL:llä ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella on yhteistyöhanke ilmastonmuutostiekartan laatimisessa, ja tätäkin kontaktia hyödynnetään kaksisuuntaisesti. SOTERKO on useiden valtion tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto, jonka yhtenä aineena on ilmastonmuutos ja jonka Risky-osaohjelman toiminnassa tämän hankkeen toimijoita on mukana. SOTERKO on erinomainen verkosto tiedon levittämiseksi tutkijapiireissä valtakunnallisesti.
Soveltajaverkosto rakennetaan hankkeen alkupuolella perustuen vahvasti jo olemassaolevin verkostoihin ja rakenteisiin. Näistä muutamia esitellään lyhyesti. TEMARA (2014-2015) on Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön hanke, jossa tuotetaan ohjeistusta terveysvaikutusten huomioimiseen kaavoitus- ja liikenneasioissa ja jalkautetaan toimintaa kuntiin. TEKAISU (2012-2015) on THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön hanke, jossa on kehitetty avoin päätöksentekokäytäntö ja liikennekysymysten priorisointeja ja joka on luonut kuntakontakteja sen edistämiseksi. INNOKYLÄ on THL:n vakiintunutta toimintaa, joka levittää hyviä toimintamalleja erityisesti kuntiin. Sillä on jo vakiintunut verkostonsa erityisesti sosiaali- ja terveysasioissa. URGENCHE (2011-2014) on EU-rahoitteinen hanke, jossa THL ja Kuopion kaupunki ovat mukana rakennuskantaa ja liikennettä koskevissa arvioinneissa; tämä yhteistyö tuottaa sekä lähtötietoa että viestintäkanavan tälle hankkeelle. THL:llä ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella on yhteistyöhanke ilmastonmuutostiekartan laatimisessa, ja tätäkin kontaktia hyödynnetään kaksisuuntaisesti. SOTERKO on useiden valtion tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto, jonka yhtenä aineena on ilmastonmuutos ja jonka Risky-osaohjelman toiminnassa tämän hankkeen toimijoita on mukana. SOTERKO on erinomainen verkosto tiedon levittämiseksi tutkijapiireissä valtakunnallisesti.


; Budjetti
''' Budjetti (ei sisällä ALV)


* Palkkauskulut 4 htkk * 4100 €/htkk + sivukulut 57% + yleiskustannus 73 % = 44544 €
* Palkkauskulut 4 htkk * 4100 €/htkk + sivukulut 57% + yleiskustannus 73 % = 44544 €
** Palkkauskulut jaetaan THL:n ja Nordemin kesken myöhemmin tehtävän työ- ja palkkaussuunnitelman mukaisesti.
* Aineistonkeruu 5000 €
* Aineistonkeruu 5000 €
* Matkat 500 €
* Matkat 500 €
* YHTEENSÄ 50044 €
* YHTEENSÄ 50044 €


; Tutkimusinfrastruktuurin käyttö ja miten hanke siitä hyötyy
''' Tutkimusinfrastruktuurin käyttö ja miten hanke siitä hyötyy


THL:n laitteet ja palvelut ovat projektin käytettävissä: työtekijän tietokone ja työtila, tietoliikenneyhteydet, kirjanpito ja muut hallintopalvelut.
THL:n laitteet ja palvelut ovat projektin käytettävissä: työtekijän tietokone ja työtila, tietoliikenneyhteydet, kirjanpito ja muut hallintopalvelut. Erityisesti viestintäosaston palvelut ovat tälle hankkeelle hyödyllisiä.


=== Tulokset ===
=== Tulokset ===


;6. Odotettavat tulokset, niiden hyödyntäminen ja mahdolliset riskit
''' Odotettavat tulokset, niiden hyödyntäminen ja mahdolliset riskit
* hankkeen odotetut avaintulokset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
 
* tulosten sovellettavuus ja hyödyntämismahdollisuudet
* ''hankkeen odotetut avaintulokset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
* hankkeen onnistumisen kannalta kriittiset kohdat ja vaihtoehtoiset toteutustavat
* ''tulosten sovellettavuus ja hyödyntämismahdollisuudet
* ''hankkeen onnistumisen kannalta kriittiset kohdat ja vaihtoehtoiset toteutustavat
 
'''Lopputuloksena''' syntyy aiheen päätöksentekoa tukeva ''avoin nettisivusto'', jonka keskeiset osat ovat a) suosituksia liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi, b) suositusten perustana olevat kirjallisuuskatsaus ja vaikutusarviointi netissä ajettavine malleineen ja c) kuvaus toimintamallista vastaavanlaisen työn tekemiseen jatkossa. Tämä muodostuva avoin nettisivusto ja sillä oleva tieto on siten hyödynnettävissä myös muiden aihepiiriin liittyvien tahojen toiminnoissa.
 
Hankkeen '''kohderyhmänä''' ovat liikenteestä ja kaavoituksesta vastaavat tahot ministeriöissä, kunnissa ja maakunnissa. Kohderyhmä aktivoidaan perustamalla soveltajaverkosto, jolle järjestetään tiedotusta ja kommentointimahdollisuus työn kuluessa sekä loppuseminaari kesäkuussa 2015. Soveltajaverkoston kautta hankkeen tulokset jalkautetaan  suoraan niille tahoille, jotka erityisesti kunnissa vastaavat liikennejärjestelmien ja kaavoituksen suunnitelmista. Hankkeen tulokset tarjoavat suoraan hyödynnettävää tietoa heidän päätöksentekoprosesseihinsa.


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
Rivi 221: Rivi 253:
* Kirjallisuuskatsaus 1 htkk
* Kirjallisuuskatsaus 1 htkk
* Vaikutusarviointi 2 htkk
* Vaikutusarviointi 2 htkk
* Soveltajaverkosto 1 htkk
* Soveltajaverkosto 0.5 htkk
* Seminaari ja raportointi 1 htkk
* Seminaari ja raportointi 0.5 htkk


;7. Hankkeen kustannusarvio 2015
;7. Hankkeen kustannusarvio 2015
Rivi 329: Rivi 361:
;Keiden kanssa tehdään hankkeen aikana viestintäyhteistyötä?
;Keiden kanssa tehdään hankkeen aikana viestintäyhteistyötä?
THL:n viestintäosastoa hyödynnetään hankkeessa. Yhteistyötä tehdään erityisesti SOTERKOssa, joka on valtion sektoritutkimuslaitosten yhteenliittymä ja jolla on hyvät kanavat eri organisaatioihin. Toinen tärkeä viestintäkumppani on Kuntaliitto, jonka kautta välitetään tietoa kuntiin.
THL:n viestintäosastoa hyödynnetään hankkeessa. Yhteistyötä tehdään erityisesti SOTERKOssa, joka on valtion sektoritutkimuslaitosten yhteenliittymä ja jolla on hyvät kanavat eri organisaatioihin. Toinen tärkeä viestintäkumppani on Kuntaliitto, jonka kautta välitetään tietoa kuntiin.
== Katso myös ==
* [http://www.syke.fi/fi-FI/Julkaisut/Ymparistolehti/2014/Arkkitehti_hyvassa_seurassa%2828979%29 Leo Kosonen: Arkkitehti hyvässä seurassa]
* [http://www.syke.fi/fi-fi/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Kaupunkien_ja_kuntien_alueellinen_ekolaskuri__KEKO_B KEKO: Kaupunkien ja kuntien alueellinen ekolaskuri]
* [http://valtioneuvosto.fi/toiminta/tutkimus-ja-selvitys/Selvitys-_ja_tutkimusrahoituksen_hakeminen/fi.jsp VNK:n selvitys- ja tutkimusrahoituksen hakeminen]
* [http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/energia_ja_ilmasto/eu_n_taakanjakopaatoksen_kansallinen_toimeenpano_taakanjakotyoryhman_loppuraportti.97981.xhtml EU:n taakanjakopäätöksen kansallinen toimeenpano – Taakanjakotyöryhmän loppuraportti]
* [http://www.futurasociety.fi/2007/Tutuhesa/Peltonen_TuTu_100209.pdf Lasse Peltonen: Alueelliset ilmastostrategiat]
* [http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Rakennettu_ymparisto_ja_alueiden_kaytto/Hyva_kaupunkisuunnittelu_on_kaupunkijarj%2827120%29 Peter Newman: Hyvä kaupunkisuunnittelu on kaupunkijärjestelmien tunnistamista]
* [http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Yhdyskuntarakenteen_vyohykkeet_maankayton_ja_liikenteen_suunnittelumenetelmana_Urban_Zone_2 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä (Urban Zone 2)]
*  yhdyskuntarakenteen tutkimusraportteihin liittyviä sähköisiä liitemateriaaleja. [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Yhdyskuntarakenne/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Julkaisujen_liitemateriaaleja%2826076%29]
* [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574 Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa - jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985-2010]
* [http://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2013/fiksu-kaupunki--uutisia/neuutta-tietoa-suomalaisten-kaupunkiseutujen-kehityksestaw-page/ Uutta tietoa suomalaisten kaupunkiseutujen kehityksestä]
* [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38432 Kuopio 2015. Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunki]
* [http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/kaupunkiseudut/suunnitteluvalineita-yhteistyohon/rakennemalli/Sivut/default.aspx Kuntaliiton rakennemalli maankäyttöön]
* [http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/hankkeet/2012/metropolialueidenkehitys/metropolialueidenkehitys.htm Kansainvälinen vertailututkimus Helsingin kokoluokkaa olevien metropolialueiden alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksestä] Schulman, Ristimäki, Peltonen
* [http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ksv_2014-06-03_Kslk_17_El/4612BA69-A916-4377-BA22-B9E1D340618C/Liite.pdf Sonja Heikkilä: Mobility as a Service – A Proposal for Action for the Public Administration. Case Helsinki]
* [


== Aiheeseen liittyviä tiedostoja ==
== Aiheeseen liittyviä tiedostoja ==
Rivi 335: Rivi 385:
* {{#l:THL työjärjestys liite2.pdf}}
* {{#l:THL työjärjestys liite2.pdf}}
* {{#l:THL työjärjestys liite3.pdf}}
* {{#l:THL työjärjestys liite3.pdf}}
* {{#l:LIISU-hanke tutkimussuunnitelma.pdf}}
* {{#l:LIISU-hakemus_allekirjoitettu.pdf}}
* {{#l:LIISU-tiedonhallintasuunnitelma.pdf}}
* {{#l:LIISU-viestintäsuunnitelma.pdf}}
* {{#l:VNK 10_2014 Päätös hankinnasta.pdf}}
* {{#l:VNK 10_2014 Liite 3. Hakemusten vertailu.pdf}}

Nykyinen versio 31. tammikuuta 2015 kello 07.17




Tämä on rahoitushakemus valtioneuvoston kansliaan syksyllä 2014. Se ei saanut rahoitusta.
Toimijat hakemuksessa
  • THL koordinaattori, Jouni Tuomisto, Arja Asikainen
  • Nordem Oy, Mikko Pohjola
  • Helsingin kaupunki, Suvi Haaparanta, Jari Viinanen, Sonja Ignatius
  • Vatt, Juha Honkatukia?
  • Kuntaliitto, Aila Halonen, Tarja Hartikainen?

Lisäksi keskeisiä tiedon toimittajia ovat

  • Syke, Mika Ristimäki, Lasse Peltonen


Hakukuulutus

Hankesuunnitelma

Hakemuksen tulee sisältää toteutettavan selvityksen tai tutkimuksen alustava, vapaamuotoinen hankesuunnitelma, jota voidaan täsmentää hankkeen alkuvaiheessa yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Suunnitelman tulee olla maksimissaan 10 sivun pituinen ja sen tulee noudattaa seuraavanlaista jäsentelyä:

Tiivistelmä

Viime vuosina on on alettu esittää vaatimuksia integroivasta päätöksenteosta, jossa eri hallinnonalojen edellytetään tukevan toistensa tavoitteita. Niinpä liikennepoltiikkaan kuten muuallekin tullut yhä enemmän myös muita kuin toimialan sisäisiä tavoitteenasetteluja kuten ilmastonmuutoksen hillintään, ilmansaasteisiin ja kansalaiskuulemiseen liittyviä asioita. Näiden ennakkoarvioinnin ja huomioonottamisen työkalut ovat jääneet tarpeista ja odotuksista jälkeen.

Ilmastonmuutos ja terveys voidaankin nähdä kahtena tärkeänä teemana, jotka ylittävät kaikki sektorirajat ja jotka siksi pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Erityisesti ilmastokysymykset ja liikenne ovat yhdistelmä, jossa voidaan saavuttaa suuria synergiahyötyjä mutta toisaalta huonolla päätösvalmistelulla myös aiheuttaa pahoja virheitä.

Hankkeessa arvioidaan liikenteen ilmasto-, talous- ja terveysvaikutuksia yhteiskunnan ja kansalaisen näkökulmasta ja tarkastellaan monipuolisesti erilaisia kunnan ja valtion toimintakeinoja. Hankkeessa tuotetaan suosituksia toisaalta eri toimenpiteiden priorisoinnista ja toisaalta erilaisten epävarmuuksien jatkoselvittelyjen hyödyistä.

Lopputuloksena syntyy aiheen päätöksentekoa tukeva avoin nettisivusto, jonka keskeiset osat ovat a) suosituksia liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi, b) suositusten perustana olevat kirjallisuuskatsaus ja vaikutusarviointi netissä ajettavine malleineen ja c) kuvaus toimintamallista vastaavanlaisen työn tekemiseen jatkossa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat liikenteestä ja kaavoituksesta vastaavat tahot ministeriöissä, kunnissa ja maakunnissa. Kohderyhmä aktivoidaan perustamalla soveltajaverkosto, jolle järjestetään tiedotusta ja kommentointimahdollisuus työn kuluessa sekä loppuseminaari kesäkuussa 2015. Soveltajaverkosto sitoutetaan jo kysymyksenasetteluvaiheessa hankkeeseen aktiiviseksi osapuoleksi. THL jatkaa soveltajaverkostolle perustettavan verkkotyötilan ylläpitämistä myös hankkeen jälkeen tavoitteena jatkuvan keskustelu- ja kehittämiskulttuurin luominen.

Työ perustuu THL:n erityisosaamiseen terveys- ja ilmastoasioiden ennakkoarvioinnissa sekä moderneihin päätöksenteon tukimenetelmiin (avoin päätöksentekokäytäntö) ja avoimiin verkkotyökaluihin (Opasnet, Innokylä) yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Nordem Oy:n kanssa.

Perustiedot

Hankkeen vastuullinen johtaja, hankkeen nimi, suorituspaikka ja hankkeen kesto kuukausina

  • Vastuullinen johtaja: Terhi Kilpi, ylijohtaja
  • Yhteyshenkilö: Jouni Tuomisto, johtava tutkija
  • Hankkeen nimi: Liikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen Suomessa (LIISU)
  • Suorituspaikka: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto
  • Hankkeen kesto: 6 kk.

Tausta

  • hankkeen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti
  • aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus lyhyesti, sekä hankkeen liittyminen siihen
  • hankkeen liittyminen sen vastuullisen johtajan tai tutkimusryhmän muuhun tutkimukseen

Liikennepolitiikka ja yhdyskuntasuunnittelu ovat kuntien, valtion ja maakuntien vakiintunutta työtä, ja sen osaaminen ja rutiinit ovat Suomessa hyvät. Kuitenkin toiminnan tavoitteet ovat olleet varsin selkeästi oman hallinonalan sisäisiä kuten liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen, asuinalueiden toimivuuteen ja kustannuksiin liittyviä. Viime vuosina on kuitenkin tullut yhä enemmän myös muita tavoitteenasetteluja kuten ilmastonmuutoksen hillintään, ilmansaasteisiin ja kansalaiskuulemiseen liittyviä asioita, joiden arviointiin ei ole ollut käytettävissä yhtä hyviä työkaluja. Lisäksi vaatimuksia on alettu esittää integroivasta päätöksenteosta, jossa eri hallinnonalojen edellytetään tukevan toistensa tavoitteita. Ei siis riitä, että esimerkiksi ajoneuvot täyttävät jotkin kasvihuonekaasujen päästönormit, vaan liikennepolitiikka nähdään keskeisenä keinona ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa esimerkiksi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa[1]

Tämä edellyttää eri hallinonalojen vastavuoroista ymmärtämistä ja siten lisää päätöksenteon haasteita. Vastaavanlaisia tavoitteita on esitetty myös terveyspuolella, esimerkiksi periaate "Terveys kaikissa politiikoissa" [2] löytyy myös hallitusohjelmasta ympäristön terveysriskien osalta.[3] Ilmastonmuutos ja terveys voidaankin nähdä kahtena tärkeänä teemana, jotka ylittävät kaikki sektorirajat ja jotka siksi pitäisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Erityisesti ilmastokysymykset ja liikenne ovat yhdistelmä, jossa voidaan saavuttaa suuria synergiahyötyjä mutta toisaalta huonolla päätösvalmistelulla myös aiheuttaa pahoja virheitä.

Integroiva päätöksenteko edellyttää jatkuvaa ja yksityiskohtaista tiedonvaihtoa, keskustelua ja oppimista yli sektorirajojen. Tässä hankkeessa tarkastellaan muutamaa keskeistä liikenteeseen ja ilmastonmuutokseen liittyvää toimintavaihtoehtoa, tehdään niistä vaikutusarviointia ja annetaan sen perusteella suosituksia. Ehkä tärkeämpänä tuloksena kuitenkin myös jalkautetaan sektorirajat ylittävä päätösvalmistelun toimintamalli, jonka toimivuus osoitetaan em. vaikutusarviointien yhteydessä. Toimintamalli perustuu aiemmin THL:ssä kehitettyihin avoimen päätöksentekokäytännön malliin[4] ja toimintamalleja käytäntöön levittävään Innokylään[5]. Vaikutusarvioinnit puolestaan pohjautuvat SYKEn kehittämään kaupunkirakennemalliin, jossa tunnistetaan eri liikkumismuotojen elinkelpoisuus eri osissa kaupunkia ja otetaan tämä suunnittelun pohjaksi.[6]

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteet ja hypoteesit

Hankkeessa arvioidaan liikenteen ilmasto-, talous- ja terveysvaikutuksia yhteiskunnan ja kansalaisen näkökulmasta ja tarkastellaan monipuolisesti erilaisia kunnan ja valtion toimintakeinoja. Hankkeessa tuotetaan suosituksia toisaalta eri toimenpiteiden priorisoinnista ja toisaalta erilaisten epävarmuuksien jatkoselvittelyjen hyödyistä. Tavoitteena on tuottaa suosituksia toimenpiteistä liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi, erityisesti kulkutapajakaumia muokkaavilla toimenpiteillä ja tuottaa suositusten perustana oleva kirjallisuuskatsaus ja vaikutusarviointi netissä ajettavine malleineen.

Perustelut hankkeen sopivuudesta tähän hakuun ja sen tavoitteisiin

Hanke tarkastelee juuri niitä kysymyksiä, joita hakukuulutuksessa kysytään ja tuottaa niistä toisaalta politiikkasuosituksia ja toisaalta jatkossa hyödynnettäviä, koeteltuja toimintamalleja. Se tuottaa lisäksi myös hyödyllisen aineisto- ja mallisivuston, joka on jatkossa avoimesti hyödynnettävissä ja jatkokehitettävissä.

Aiheen käsittelytapa

Aiheeseen pureudutaan vaikutusten ennakkoarvioinnin keinoin. Tämä tarkoittaa, että tarkastellaan tiettyjä päätösvaihtoehtoja eli skenaatioita ja arvioidaan niihin liittyvien toimenpiteiden vaikutusta olennaisina pidettyihin vasteisiin kuten kasvihuonekaasupäästöihin, terveyshaittoihin tai kustannuksiin. Skenaarioita tarkasteltaessa aina kuvataan myös päätöksentekijä eli se taho, joka voi toimenpiteistä päättää ja joka arvottaa vaikutusten merkityksen. Liikennepolitiikassa on syytä tarkastella useita päätöksentekijöitä samanaikaisesti, kuten valtakunnallista sääntelyä ja kuntatason toimia.

Menetelmät

4. Tutkimusmenetelmät, aineisto ja eettiset kysymykset

Käytettävät tutkimusmenetelmät kuvattuna siten, että niistä käy ilmi, miten ne edistävät tutkimuskysymyksiin vastaamista/hypoteesien todentamista tai tukevat valittua näkökulmaa

Hanke toteutetaan avoimen päätöksentekokäytännön mukaisesti.[4] Tämä tarkoittaa että kohderyhmä sitoutetaan alusta asti tiiviisti muotoilemaan tavoitteita, joiden suhteen toimia sitten tarkastellaan. Lisäksi työ toteutetaan avoimesti niin että sitä voi kuka tahansa seurata ja kommentoida koko työn ajan.

Vaikutusarviointi perustuu skenaariovertailuun, jossa verrataan nykytilannetta (vuosi väliltä 2010-2013 tietojen saatavuudesta riippuen) vuoden 2030 tilanteeseen. Nykytilanteen kuvauksessa huomioidaan toteutunut liikenteen kulkutapajakauma, kaupunkirakenne ja sen seurauksena muodostuneet hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt. Kansanterveydellisiä vaikutuksia arvioidaan liikennepäästöistä merkittävimmän tekijän eli pienhiukkasten osalta tautitaakka-konseptia hyödyntäen. Vuoden 2030 ennusteessa huomioidaan tarkasteltavien toimenpiteiden vaikutuksia liikenteen kulkutapaosuuksien muutoksina ja niiden vaikutuksina päästöihin ja terveyteen. Vaikutusten kustannusarvio sisältää toimenpiteiden toimeenpanokustannukset sekä kansanterveysvaikutusten laskennalliset kustannukset. Vaikutusarvioinnissa käytettävä menetelmä mukailee URGENCHE-projektissa Kuopion kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteiden arvioinnissa käytettyä menetelmää [7].

Tutkimusaineisto ja tiedonhallintasuunnitelma

Tutkimussuunnitelmassa lyhyesti, tarkempi selvitys annetaan erillisellä tiedonhallintasuunnitelma-lomakkeella

Tutkimus perustuu aiemmin julkaistuun aineistoon sekä omiin analyyseihin. Liikennetapajakaumat kerätään aiemmin julkaistuista kaupunkikohtaisista liikennemalleista, joita kuvataan tarkemmin seuraavasssa kappaleessa, sekä VTT:n LIPASTO liikenteen päästöt - järjestelmästä [8], jota hyödynnetään myös päästöarviointien tekemisessä. Terveysvaikutusarvioinneissa tarvittava aineisto kerätään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä SOTKAnet-terveystietokannasta [9] ja sydän- ja verisuonitautirekisteristä [10] sekä tarvittaessa muista vastaavista terveystietokannoista.

Tutkimuksen eettiset näkökohdat

Eettisiä ohjeita

Tutkimuksessa ei käsitellä henkilötietoja tai muita arkaluontoisia tietoja, ihmisnäytteitä eikä koe-eläimiä. Siinä ei ole eettisesti ongelmallisia osia.

Toteutus

Hankkeen aikataulu

Hanke alkaa heti tutkimussopimuksen solmimisen jälkeen ja päättyy 30.6.2015. Tärkeimmät työvaiheet on kuvattu Gantt-kaaviossa.

Hankkeen työvaiheet 2014-2015.
Työ 12 1 2 3 4 5 6
Tutkimuskysymysten täsmentäminen rahoittajan kanssa: joulukuu-tammikuu X X
Soveltajaverkoston luominen: tammikuu-huhtikuu X X X X
Kirjallisuuskatsaus ja aineiston keruu: tammikuu-huhtikuu X X X X
Vaikutusarvioinnit: helmikuu-toukokuu X X X X
Soveltajaverkoston toimintamallin kuvaus: maaliskuu-huhtikuu X X
Soveltajaverkoston toiminnan levittäminen Innokylässä: huhtikuu-kesäkuu X X X
Raportointi: toukokuu-kesäkuu X X
Seminaari: kesäkuu X


Selvitys hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ja henkilöiden kompetenssista


THL on Suomen johtava asiantuntija liikenteen melu- ja pienhiukkaspäästöjen ja vaikutusten osalta ja on myös julkaissut liikennejärjestelmätarkasteluja ilmastonmuutokseen liittyen.[11]. Lisäksi THL ylläpitää ja kehittää hankkeessa käytettäviä verkkosivustoja Opasnettiä ja Innokylää.

Hankkeeseen osallistuvat keskeiset henkilöt

Johtava tutkija Jouni Tuomisto, LT, FT, Terveyden ja hyvinvoinnnin laitos, arvioinnin ja mallituksen yksikönpäällikkö. Tuomistolla on yli 20 vuoden kokemus ympäristöterveyden tutkimuksesta ja erityisesti riskinarviointimenetelmien kehitystyöstä. Tuomisto on hankkeessa käytettävän avoimen arvioinnin uranuurtaja ja Opasnet-verkkotyötilan kehittäjä. Tuomisto on ollut jäsenenä kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaryhmässä.

Tutkija Arja Asikainen, FT, Terveyden ja hyvinvoinnnin laitos. Asikainen on työskennellyt 16 vuotta ympäristötieteiden tutkijana, ja hänellä on monipuolinen kokemus ympäristöterveyden alaan kuuluvasta riskinarviointityöstä. Asikainen on viime vuosina soveltanut aktiivisesti terveystaakka-menetelmää terveysvaikutusarviointeihin ja terveydensuojelun toimenpidearvioihin. [7] [12] [13]

Mikko Pohjola, FT, Nordem. Pohjola on tutkinut ympäristöterveyteen liittyvää päätöksentekoa ja päätöksenteon tukijärjestelmiä kahdeksan vuotta. Hän on kehittänyt avoimen päätöksentekokäytännön ja ollut avainhenkilö avoimen arvioinnin kehittämisessä.

Ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta, Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Haaparanta toimii Helsingin kaupungin ympäristövaikutusten arvioinnin ryhmässä ja hänen vastuualueena ovat Helsingin kaupungin liikenteen ympäristövaikutusasiat ja kestävän liikkumisen edistäminen. Haaparannalla on vahva tietämys Helsingin liikenteen keinoista päästöjen vähentämiseksi [14].

Hankkeen työsuunnitelma

Kuvaus toteutuksesta, aikataulusta, aineistoista ja menetelmistä

Hankkeessa tarkastellaan kansallisia ja kunnallisia liikenteen toimenpidevaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia laaja-alaisesti energiatehokkuuden, liikenneturvallisuuden, pienhiukkaspäästöjen ja liikenteen aiheuttaman melun suhteen. Lisäksi tarkastellaan niiden kustannuksia kansalaisen, kunnan, kansantalouden ja valtiontalouden näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan myös kuntien ja valtion välistä järkevää työnjakoa. Miten pitkälle riittävät kuntien toimet, esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyvät ratkaisut? Miltä osin tarvitaan valtion toimia, esimerkiksi ajoneuvoteknologiaan, liikenteen käyttövoimiin tai liikenteen verotukseen vaikuttamista?

Hankkeessa suoritettavan vaikutusarvioinnin pääpiirteet on kuvattu edellisessä kappaleessa. Vaikutusarvioinnissa lasketaan liikennetoimien vaikutusta toisaalta kansallisesti ja toisaalta esimerkkikuntiin (Kuopio, Helsinki) perustuen aiempiin kaupunkirakennearviointeihin.[6]. Myös kansainvälisiä vertailututkimuksia on tehty eri kaupunkien rakenteesta. [15]

Vaikutusarviointi aloitetaan kirjallisuuskatsauksella, jossa kartoitetaan esimerkkikuntien olemassa olevia liikennemalleja ja niistä saatavia liikenneverkko-, liikennemäärä-, liikkumismuotojakauma- ja päästötietoja.[16] [17] [18] [19] Lisäksi kerätään tietoa kaupunkirakenteen vaikutuksista jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden toimintaan. Näitä on aiemmin tutkittu SYKEssä ja Suomen eri kaupungeista on varsin hyvä näkemys, miten ne toimivat erilaisten liikennemuotojen suhteen. [6] Näiden kerättyjen tietojen pohjalta tehdään vaikutusarvioinnissa käytettävä liikenteen nykytilanteen kuvaus.

Seuraavassa vaiheessa valitaan tarkasteltavat liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, jossa aluksi tarkastellaan toimenpidevaihtoehtoja laajemmin nopealla laadullisella tai semikvantitatiivisella arviolla siitä, mitkä vaihtoehdoista ovat tarkemman tarkastelun arvoisia vaikuttavuuspotentiaaliltaan. Tarkasteltavia vaihtoehtoja ovat kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne, autoilu, uudet liikennemuodot kuten kutsuliikenne) osuuksien parantaminen yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja taloudellisten ohjauskeinojen kautta.

Tarkempaan tarkasteluun valittujen toimenpiteiden pohjalta tehdään nykytilanteen skenaarioihin tarvittavat muutokset liikennemääriin ja kulkutapaosuuksin, jotta vuoden 2030 ennusteen mukaiset päästöt, kansanterveysvaikutukset ja kustannukset voidaan laskea. Toimenpiteiden vaikutusten vertailun lisäksi tarkastellaan myös niiden toimeenpantavuutta ja sitä kautta päätösvaihtoehtojen vaikutuspotentiaalia. Esim. millä keinoin olisi helpointa/vaikeinta saada teoriassa olemassa olevat suotuisat vaikutukset toteutumaan?

Esimerkkikaupunkien tarkastelujen lisäksi tehdään kansallinen tarkastelu, jossa arvioidaan valtion ohjaustoimien vaikutusta liikenteen energiaratkaisujen vero-ohjauksen kautta. Tarkasteltavia toimenpiteitä ovat ainakin biopolttoaineen ja sähköautojen käytön lisäys verohuojennuksilla tai vastaavasti liikennemäärien vähentäminen vero-ohjauksella. Tätä arviota skaalataan myös esimerkkikaupunkien tasolle, jolloin voidaan suorittaa vertailua kunnan omien päätösten ja valtiollisten päätösten vaikutuksien välillä yksittäisen kunnan näkökulmasta.

Yhteistyökumppaneiden työnjako

Hankkeen vetäjä toimii Jouni Tuomisto THL:stä. Pääosan työstä tekee FT Arja Asikainen (THL) sisältäen hankkeen sisäisen ja ulkoisen yhteydenpidon, aineistojen keräämisen ja arviointien ja raporttien työstämisen. FT, DI Mikko Pohjola (Nordem) toimii asiantuntijakonsulttina menetelmällisen työn tukemisessa (avoimen päätöksentekokäytännön ja Innokylän periaatteiden soveltaminen).

Helsingin kaupunki, Nordem ja soveltajaverkosto osallistuvat hankkeeseen ilman tästä hankkeesta tulevaa rahoitusta. Heillä on kuitenkin kolme tärkeää roolia: a) tarjota olemassaolevia aineistoja ja menetelmiä hankkeen käytettäväksi, b) osallistua työn seurantaan ja ohjaukseen ja c) levittää työn tuloksia omien verkostojensa kautta. Kuitenkin hankkeen budjetista 5000 € varataan aineistonkeruuseen ja muuhun käytännön toimintaan, jota jaetaan osallistujille projektin aikana myöhemmin tehtävän suunnitelman mukaisesti. Motivaatio hankkeeseen osallistumiseen ei synny rahoituksesta vaan siitä, että yhteistyökumppanit saavat omalta kannalta tärkeisiin kysymyksiin vastauksia ja myös kansantajuisia yhteisjulkaisuja, joiden avulla omaa osaamista saa tehokkaasti yhdistettyä muiden kumppanien osaamiseen ja levitettyä muiden käyttöön.

Kuvaus mahdollisista muista yhteistyötahoista ja siitä miten hanke niistä hyötyy

Soveltajaverkosto on sellaisten paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten suunnittelijoiden ja päätöksentekijöiden verkosto, jotka ovat mukana liikennettä, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ympäristöterveyttä koskevassa päätöksenteossa. Soveltajaverkosto on erityinen sidosryhmä, jolta kerätään palautetta ja näkemyksiä työn kehittämiseksi ja jolle hankkeen tuloksia viestitään. Tärkein soveltajaverkoston rooli on kuitenkin olla sellainen ryhmä, joka hankkeen päättyessä on tietoinen hankkeesta, sen suosituksista ja arviointien soveltuvuudesta jatkokäyttöön ja joka omalta osaltaan levittää tietoa hankkeen jalkauttamista toimintamalleista kentälle ja soveltaa niitä itse. Soveltajaverkosto on siten hankkeen vaikuttavuuden kannalta erittäin tärkeä.

Soveltajaverkosto rakennetaan hankkeen alkupuolella perustuen vahvasti jo olemassaolevin verkostoihin ja rakenteisiin. Näistä muutamia esitellään lyhyesti. TEMARA (2014-2015) on Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön hanke, jossa tuotetaan ohjeistusta terveysvaikutusten huomioimiseen kaavoitus- ja liikenneasioissa ja jalkautetaan toimintaa kuntiin. TEKAISU (2012-2015) on THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön hanke, jossa on kehitetty avoin päätöksentekokäytäntö ja liikennekysymysten priorisointeja ja joka on luonut kuntakontakteja sen edistämiseksi. INNOKYLÄ on THL:n vakiintunutta toimintaa, joka levittää hyviä toimintamalleja erityisesti kuntiin. Sillä on jo vakiintunut verkostonsa erityisesti sosiaali- ja terveysasioissa. URGENCHE (2011-2014) on EU-rahoitteinen hanke, jossa THL ja Kuopion kaupunki ovat mukana rakennuskantaa ja liikennettä koskevissa arvioinneissa; tämä yhteistyö tuottaa sekä lähtötietoa että viestintäkanavan tälle hankkeelle. THL:llä ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella on yhteistyöhanke ilmastonmuutostiekartan laatimisessa, ja tätäkin kontaktia hyödynnetään kaksisuuntaisesti. SOTERKO on useiden valtion tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto, jonka yhtenä aineena on ilmastonmuutos ja jonka Risky-osaohjelman toiminnassa tämän hankkeen toimijoita on mukana. SOTERKO on erinomainen verkosto tiedon levittämiseksi tutkijapiireissä valtakunnallisesti.

Budjetti (ei sisällä ALV)

  • Palkkauskulut 4 htkk * 4100 €/htkk + sivukulut 57% + yleiskustannus 73 % = 44544 €
  • Aineistonkeruu 5000 €
  • Matkat 500 €
  • YHTEENSÄ 50044 €

Tutkimusinfrastruktuurin käyttö ja miten hanke siitä hyötyy

THL:n laitteet ja palvelut ovat projektin käytettävissä: työtekijän tietokone ja työtila, tietoliikenneyhteydet, kirjanpito ja muut hallintopalvelut. Erityisesti viestintäosaston palvelut ovat tälle hankkeelle hyödyllisiä.

Tulokset

Odotettavat tulokset, niiden hyödyntäminen ja mahdolliset riskit

  • hankkeen odotetut avaintulokset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • tulosten sovellettavuus ja hyödyntämismahdollisuudet
  • hankkeen onnistumisen kannalta kriittiset kohdat ja vaihtoehtoiset toteutustavat

Lopputuloksena syntyy aiheen päätöksentekoa tukeva avoin nettisivusto, jonka keskeiset osat ovat a) suosituksia liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi, b) suositusten perustana olevat kirjallisuuskatsaus ja vaikutusarviointi netissä ajettavine malleineen ja c) kuvaus toimintamallista vastaavanlaisen työn tekemiseen jatkossa. Tämä muodostuva avoin nettisivusto ja sillä oleva tieto on siten hyödynnettävissä myös muiden aihepiiriin liittyvien tahojen toiminnoissa.

Hankkeen kohderyhmänä ovat liikenteestä ja kaavoituksesta vastaavat tahot ministeriöissä, kunnissa ja maakunnissa. Kohderyhmä aktivoidaan perustamalla soveltajaverkosto, jolle järjestetään tiedotusta ja kommentointimahdollisuus työn kuluessa sekä loppuseminaari kesäkuussa 2015. Soveltajaverkoston kautta hankkeen tulokset jalkautetaan suoraan niille tahoille, jotka erityisesti kunnissa vastaavat liikennejärjestelmien ja kaavoituksen suunnitelmista. Hankkeen tulokset tarjoavat suoraan hyödynnettävää tietoa heidän päätöksentekoprosesseihinsa.

Viitteet

  1. ↑ EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka Komissio 2014 final 15 http://europa.eu/rapid/press-release_IP-14-54_fi.htm lehdistötiedote http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52014DC0015&from=EN raportti
  2. ↑ Leppo, K., Ollila, E., Pena, S., Wismar, M., Cook, S. Health in All Policies. Seizing opportunities, implementing policies. Ministry of Social Affairs and Health, 2013.
  3. ↑ Jyrki Kataisen hallituksen Hallitusohjelma 2011. Lisäksi Alexander Stubbin hallituksen hallitusohjelma 2014.
  4. ↑ 4,0 4,1 Tuomisto J.T. ja Pohjola M. Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä. Yhteiskuntapolitiikka 1/2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014031821621
  5. ↑ Innokylän kotisivu: https://www.innokyla.fi/
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 Ristimäki, Mika; Tiitu, Maija; Kalenoja, Hanna; Helminen, Ville; Söderström, Panu. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa - jalankulku-, joukkoliikenne- ja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985-2010. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2013. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41574
  7. ↑ 7,0 7,1 Kuopion kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteiden vaikutus terveyteen http://www.kuopio.fi/web/ymparisto/urgenche-hanke
  8. ↑ LIPASTO liikenteen päästöt http://lipasto.vtt.fi/liisa/
  9. ↑ Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu
  10. ↑ Sydän- ja verisuonitautirekisteri http://www3.thl.fi/stat/
  11. ↑ Tuomisto, J.T., Tainio. Composite traffic. BMC Public Health 2005:5:1
  12. ↑ Asikainen A, Pärjälä E, Kettunen T, Niittynen M, Tuomisto JT, (2014). Kasvihuonekaasupäästöjen paikallisten vähentämistoimenpiteiden vaikutukset. Ympäristö ja terveys 6:26-33.
  13. ↑ Asikainen A, Hänninen O, Pekkanen J, (2013). Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys, 5:68-74.
  14. ↑ Suvi Haaparanta, Liikenteen keinot päästöjen vähentämiseksi. ISY seminaari 2008. http://www.isy.fi/VK-kevt2008/ISY_seminaari.pdf
  15. ↑ Metropolialueiden kehitys. http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/hankkeet/2012/metropolialueidenkehitys/metropolialueidenkehitys_eng.htm http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/hankkeet/2012/metropolialueidenkehitys/metropolialueidenkehitys.htm
  16. ↑ Kuopion liikennemalli 2012. http://www.tut.fi/verne/wp-content/uploads/Kuoma_raportti2012_1009.pdf
  17. ↑ Kaupunkiraitiotieliikenne-ennuste. http://www.tampere.fi/material/attachments/l/6BHRAnMuP/kaupunkiraitiotieliikenneennuste.pdf
  18. ↑ Tampereen ilmastoraportti 2013 http://www.tampere.fi/material/attachments/t/6Ka9BALCm/Tampereen_ilma2013_RaporttijaLiitteet_1_5.pdf
  19. ↑ Lahden seudun liikennemalli http://www.paijat-hame.fi/easydata/customers/paijathame/files/ph_liitto/tehtavat/liikennejarjestelmasuunni/lahden_seudun_liikennemalli.pdf

Hakemus

Hakemus

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahat

Hakemus vuodelle 2015

Dnro VNK/1011/48/2014

1. Haettava määräraha
Painopistealue
Hallinto mahdollistajana
Kärkiteema
EU:n uusien 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden vaikutukset Suomelle
2. Hankkeen nimi

Liikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen Suomessa (LIISU)

3. Hankkeen toteuttajat
Hakijan nimi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Jakeluosoite
Mannerheimintie 166
Postinumero ja -toimipaikka
00300 Helsinki
Yhteyshenkilö
Jouni Tuomisto
Puhelinnumero
+358295246305
Sähköposti
etunimi.sukunimi () thl.fi
Hankkeen vastuullinen johtaja
Terhi Kilpi
Jakeluosoite
Mannerheimintie 166
Postinumero ja -toimipaikka
00300 Helsinki
Puhelinnumero
+358295246006
Sähköposti
etunimi.sukunimi () thl.fi
Muut hankkeen toteuttajatahot (organisaatio ja yhteyshenkilö)
Nordem Oy (Mikko Pohjola), Helsingin kaupunki Suvi Haaparanta
4. Hankkeen hinta ja aikataulu
Hinta (+alv)
50044 €
Hanke alkaa
1.1.2015
Hanke päättyy
30.6.2015
5. Hankesuunnitelman tiivistelmä

tausta, tavoitteet, menetelmät, hankkeen toteuttajat, aikataulu ja työnjako sekä odotettu yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

6. Palkkaerittely ja hankkeen vaatima työpanos osatehtävittäin eriteltynä
Tehtävä hankkeessa
vaikutusarvioija / projektikoordinaattori
Palkattavan nimi, ammattinimike ja oppiarvo
Arja Asikainen, tutkija, FT
Työpanos
4 htkk
Palkka
4100 €/kk ilman hlö-sivukuluja
Henkilösivukulut
57 % + yleiskustannus 73 %

Osatehtävät:

  • Kirjallisuuskatsaus 1 htkk
  • Vaikutusarviointi 2 htkk
  • Soveltajaverkosto 0.5 htkk
  • Seminaari ja raportointi 0.5 htkk
7. Hankkeen kustannusarvio 2015
Palkkakustannukset 16400 €
Henkilösivukulut 9348 €
Yleiskustannukset 18796 €
Kotimaan matkakulut 500 €
Ulkomaan matkakulut 0 €
Ostopalvelut 0 €
Tarvikkeet ja aineistot 5000 €
Viestintäkulut 0 €
Arvonlisävero 50 €
Mahdolliset tulot 0 €
Yhteensä 50044 €
8. Lisätietoja
9. Allekirjoitukset

Hakemukset liitteineen ovat julkisia asiakirjoja. Julkisuus perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Mikäli olemme katsoneet, että lähettämämme asiakirjat eivät ole julkisia, olemme eritelleet kohdittain, miltä osin ne eivät ole julkisia sekä yksilöineet, millä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain salassapitoperusteen nojalla katsomme, että asiakirjat tai niiden kohdat eivät ole julkisia. Esittämämme kannanotto ei estä valtioneuvoston kansliaa tekemästä ratkaisua asiakirjojen julkisuudesta. Rahoituspäätökset käynnistettävistä selvitys- ja tutkimushankkeista tehdään marraskuussa 2014. Päätöksistä tiedotetaan valtioneuvoston verkkosivulla osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/toiminta/tutkimus-ja-selvitys/fi.jsp. Mikäli hakemamme rahoitus myönnetään, sitoudumme käyttämään sen esitettyyn hankkeeseen ja antamaan ohjeiden mukaiset selvitykset varojen käytöstä, hankkeen edistymisestä sekä tuloksista.

Paikka ja aika

Allekirjoitus (vastuullinen johtaja)

Tiedonhallintasuunnitelma

(2 sivua)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahat

1. Hankkeen nimi

Liikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen Suomessa (LIISU)

2. Aineisto
Mitä aineistoa kerätään?

Kansallisen ja kaupunkitason vaikutusarviointeja varten kerätään tietoa liikennesuoritteista, kaupunkirakenteesta erityisesti pääasiallisen liikkumismuodon osalta ja tarkasteltavien toimenpiteiden kustannuksista. THL:llä on jo valmiina olemassa tarvittavat tiedot väestön sijainnista ja ikäjakaumasta, terveysvaikutuksista ja kuolleisuudesta sekä tutkittavien ilmiöiden kuten pienhiukkasten ja hiilidioksidin päästökertoimista, leviämisestä ja terveysvaikutusten annosvasteista.

Miten aineisto kerätään?

Suomesta on hyvät tilastot mainituista asioista, ja ne kerätään SYKEn, Liikenneviraston, Tilastokeskuksen ja VATTin tietokannoista ja julkaisuista. Terveysvaikutusten osalta käytetään THL:n omia tietokantoja.

3. Oikeudet
Mitkä ovat tutkimusaineiston omistus-, hallinta- ja tekijänoikeudet?

Aineisto on pääasiassa julkista ja vapaasti käytettävissä. SYKEn aineiston käyttämiseen on lupa. Kaikki käytetty aineisto julkaistaan käyttäjälisenssillä CC-BY-SA, ellei aineiston käyttöoikeus tätä estä.

Kuka antaa käyttöoikeudet aineistoon?

Katso edellä.

Miten tutkittavia informoidaan?

Työssä ei tutkita yksittäisiä henkilöitä.

4. Aineiston tallennus ja prosessointi
Mitä ohjelmistoja käytetään aineiston tallentamiseen ja prosessointiin?

Kaikki tieto tallennetaan MongoDB-tietokantaan, jota operoidaan wikikäyttöliittymällä osoitteessa fi.opasnet.org. Tiedot prosessoidaan R-tilasto-ohjelmalla siten, että datan eri versiot ja prosessointiin käytetyt koodit kuvataan ja arkistoidaan.

Miten varmistetaan aineiston tekninen laatu?

Työssä noudatetaan THL:n ohjeistusta tutkimustyön tekemisestä ja tiedonhallinnasta. Katso myös yllä.

Mitä tiedostoformaatteja ja tallennusmedioita käytetään?

Ks. yllä. Kaikki tieto tallennetaan tietokantaan ja/tai wikiin, joten varsinaisia tiedostoja syntyy vähän.

Minkälaiset oikeudet eri käyttäjäryhmillä on tiedostojen lukemiseen ja käsittelyyn?

Kaikki tieto julkaistaan avoimena datana, ellei jonkin tiedon suhteen ole käyttöoikeudesta johtuvaa syytä rajoittaa tiedon vapaata saatavuutta.

Miten hoidetaan varmuuskopiointi?

Työ tehdään osoitteessa verkkotyötilassa fi.opasnet.org. Se on THL:n ylläpitämä, kaupallisella alustalla toimiva pilvipalvelu, jossa on jatkuvatoiminen varmuuskopiointi alustatoimittajan puolesta. Lisäksi kaikesta sisällöstä otetaan alustatoimittajasta riippumaton varmuuskopio joka yö.

5. Aineiston käsittelyn ja metadatan tallennus
Miten aineiston käsittely dokumentoidaan? Miten tallennetaan aineiston keruuta ja sisältöä kuvaava tieto (metadata)?

Työ dokumentoidaan verkkotyötilan sivuille siten, että sivut ovat aiheenmukaisia ja sisältävät datan kuvailutiedot eli metadatan ja datan työstämiseen käytetyt koodit. Lisäksi sivulta on suora pääsy itse dataan, joka on tarjolla koneluettavassa muodossa.

6. Tietosuoja ja tietoturva
Miten varmistetaan tietosuoja? Miten huolehditaan tietoturvasta?

Työ ei sisällä salassa pidettävää aineistoa. Toimet aineiston eheyden ja käytettävyyden varmistamiseksi on kuvattu yllä.

7. Projektin päättyminen
Mitä aineistolle tapahtuu projektin päätyttyä?

Aineisto jää Opasnettiin. Opasnet on jatkuvassa tuotantokäytössä oleva verkkotyötila, jonka sisältöjen eheys ja käytettävyys varmistetaan THL:n toimesta projektin päättymisen jälkeen samalla tavalla kuin kaiken muunkin Opasnetissä olevan aineiston.

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma (2 sivua)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahat

1. Hankkeen nimi

Liikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen Suomessa (LIISU)

2. Tavoite
Mikä on hankkeen keskeisin sisältö, jota viestinnällä tuetaan?

Hankkeessa tuotetaan suosituksia liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseksi, suositusten perustana olevat kirjallisuuskatsaus ja vaikutusarvioinnit malleineen ja toimintamalli vastaavanlaisen työn tekemiseen jatkossa.

3. Kohderyhmät
Kenelle viestitään? Keiden on (tilaajan lisäksi) tärkeää saada tietoa hankkeen aikana?

Viestinnän kohderyhmät ovat liikenteestä vastaavat suunnittelijat ja päättäjät valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla (LVM, Liikennevirasto, YM, Kuntaliitto, kunnat).

4. Pääviestit
Mikä viesti halutaan välittää?

Pääviestinä ovat suositukset, joita vaikutusarviointien perusteella tuotetaan. Eri toimijoilla voi olla eri tavoitteita, ja suositukset muotoillaankin niin, että niissä läpinäkyvästi kuvataan nämä eri tavoitteet. Viestillä siis pyritään laajentamaan vastaanottajan näkemystä mahdollisten erimielisyyksien syistä ja epävarmuuksien vaikutuksesta. (Esimerkiksi: "Jos tärkeintä on A, kannattaa valita vaihtoehto 1. Jos taas tärkeintä on B, vaihtoehdot 1 ja 3 näyttävät epävarmuuden rajoissa yhtä hyviltä.") Tämän lisäksi viestitään hankkeessa käytetyn toimintamallin hyödyntämismahdollisuuksista.

5. Viestinnän välineet, työkalut ja resurssit
Miten, missä vaiheessa, missä tilaisuuksissa ja millä medioilla viestitään?

Jo hankkeen alkuvaiheessa perustetaan keskeisten kohderyhmien soveltajaverkosto, jota pidetään tietoisena hankkeen olemassaolosta, etenemisestä ja tuloksista. Soveltajaverkostolle tarjotaan mahdollisuus antaa ja aktiivisesti pyydetään palautetta työstä koko projektin ajan. Projektin lopussa järjestetään seminaari, jossa päätuloksia esitellään.

6. Mahdollinen yhteistyö
Keiden kanssa tehdään hankkeen aikana viestintäyhteistyötä?

THL:n viestintäosastoa hyödynnetään hankkeessa. Yhteistyötä tehdään erityisesti SOTERKOssa, joka on valtion sektoritutkimuslaitosten yhteenliittymä ja jolla on hyvät kanavat eri organisaatioihin. Toinen tärkeä viestintäkumppani on Kuntaliitto, jonka kautta välitetään tietoa kuntiin.

Katso myös

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Liikenteen_ilmastopäästöjen_vähentäminen_Suomessa&oldid=28228”