Keskustelu:Liikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen Suomessa

VNK-selvitysraha: HALLINTO MAHDOLLISTAJANA

Kärkiteeman nimi & diaarinumero: EU:n uusien 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden vaikutukset Suomelle VNK/1011/48/2014 [1]

Kärkiteeman rahoitus: 100 000 €

Kärkiteeman tavoitteet

Tukea valtioneuvostossa tehtävää ja muuta kansallista päätöksentekoa arvioimalla komission EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehyksen 2020 – 2030 (COM(2014) 15 final) vaikutuksia monipuolisesti Suomen kannalta. Tavoitteena on tarkastella paketin vaikutuksia Suomen elinkeinotoiminnan kilpailukykyyn ja kehittymismahdollisuuksiin sekä lisäksi vaikutuksia kansalliseen energia- ja ilmastopolitiikkaan yhteiskunnan eri sektoreilla.

Kärkiteeman sisältö

EU:n komissio julkaisi esityksensä (COM(2014) 15 final) ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteista vuodelle 2030 tammikuussa 2014. Komissio ehdottaa EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteeksi 40 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Komission lähtökohtana on yleisen päästövähennystavoitteen jakaminen päästökaupan ja ei-päästökauppasektorin välillä vastaavalla tavalla kuin nykyisen paketin yhteydessä. Tämän mukaisesti päästökaupan vuoden 2030 tavoitteeksi tulisi 43 % vähennys verrattuna vuoteen 2005 ja ei-päästökauppasektorille vastaavasti 30 % vähennystavoite vuoteen 2005 verrattuna. Ei-päästökauppasektorin tavoitteen toimeenpano edellyttää jäsenmaiden välistä taakanjakoa, mutta komission tiedonanto ei sisällä siihen liittyviä yksityiskohtaisia linjauksia.

Alustavia vaikutusarvioita EU2030 ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden vaikutuksesta Suomen kasvihuonekaasupäästöihin, energiajärjestelmään sekä kansantalouteen on jo laadittu VTT:n ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yhteistyönä sekä Pellervon taloustutkimuksessa. Ilmasto- ja energiapoliittisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus Suomen teollisuuden kilpailukykyyn ja työllisyyteen, koska energiaintensiivisen teollisuuden osuus kansantuotteesta on suurempi ja talouden energiaintensiteetti korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Toisaalta ilmasto- ja energiapolitiikka tarjoaa myös merkittävät kannustimet uusien vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämiselle ja käyttöönotolle.

Haku koskee kahta tutkimusaihetta

1. Liikenteen päästöjen vähentämisellä on keskeinen merkitys Suomen ei-päästökauppasektorin päästöjen vähentämisessä. Liikenteen päästöjen vähentämisessä on samanaikaisesti huomioitava liikenteen merkitys yhteiskunnalle mm. palvelujen saavutettavuuden ja elinkeinoelämän kannalta. Alustavissa arvioissa (VTT, VATT) on kiinnitetty huomiota liikenteen biopolttoaineiden päästövähennyspotentiaaliin, mutta liikenteen päästöjä on mahdollista vähentää myös liikenteen energiatehokkuutta parantamalla. Tämä tarkoittaa kulku- ja kuljetusmuotojakaumiin vaikuttamista sekä (henkilö)autoliikenteen vähentämistä. Jotta voitaisiin toteuttaa aidosti kustannustehokkaita toimia liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, tarvitaan lisää tietoa näiden ratkaisujen päästövähennyspotentiaaleista, kustannuksista sekä eri toimenpiteiden vaikutuksista laaja-alaisesti tarkasteltuna.

Tutkimuskysymykset:

• Millaisia ovat liikenteen päästövähennysmahdollisuudet sekä niihin liittyvät kustannukset - kansantalouden, valtiontalouden ja kansalaisten näkökulmasta - koskien liikenteen energiatehokkuutta parantavia toimia kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen; yhdyskuntarakenteen ratkaisut; liikenteen uudet palvelut; nopeusrajoitukset; liikenteen energiatehokkuussopimukset ja eri kuljetusmuotojen (tie-, raide- ja vesikuljetus) käyttöön vaikuttaminen?
• Millaisia ovat näiden ratkaisujen vaikutukset laaja-alaisesti tarkasteltuna? Miten liikenteen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet vaikuttavat liikenneturvallisuuteen, liikenteen aiheuttamaan meluun tai muihin haitallisiin ympäristövaikutuksiin ja kansanterveyteen?
• Millainen työnjako kuntien ja valtion välillä olisi optimaalisin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäessä? Miten pitkälle riittävät kuntien toimet, esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyvät ratkaisut? Miltä osin tarvitaan valtion toimia, esimerkiksi ajoneuvoteknologiaan, liikenteen käyttövoimiin tai liikenteen verotukseen vaikuttamista?

2. Tutkimustulosten arviointi koskien esitettyjen EU2030 ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden vaikutuksia. Tutkimuksia energia- ja ilmastopolitiikan vaikutuksesta EU-maiden kansantalouksiin ja talouden eri sektoreille on tehty laajasti, sekä julkisessa hallinnossa että yksityisissä tutkimuslaitoksissa. Vaikutukset ovat ymmärrettävästi erilaisia eri toimialoilla ja alueilla sekä kohderyhmien suhteen. Tutkimushankkeessa kartoitetaan keskeisiä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia sekä Suomessa että muissa EU-maissa, analysoiden syitä erilaisiin ja ristiriitaisiinkiin tutkimustuloksiin.

Tutkimuskysymykset:

• Mistä syntyvät merkittävät erot samoistakin lähtökohdista tehtyjen tutkimusten välille?
• Mikä on tutkimuskysymysten ja näkökulman, käytettyjen tutkimusmenetelmien ja erilaisten taloudellisten mallien vaikutus lopputulokseen?
• Minkälaisia arvioita on tehty EU2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden vaikutuksesta ns. cleantech-sektorin kannalta?

Koska EU2030 ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet tarkentuvat vähitellen, erilaisten vaihtoehtojen tarkastelu on asianmukaista. Tilaaja pidättää itselleen mahdollisuuden täydentää tutkimuskysymyksiä, esimerkiksi myöhemmin annettavien EU:n komission politiikka-aloitteiden myötä.

Tutkimustarjouksessa tulee olla suunnitelma siitä, millaisilla arviointimenetelmillä hakijat aikovat ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksia arvioida sekä selvitys siitä millaiseen empiiriseen aineistoon nämä laskelmat perustuvat. Hakemusten arvioinnissa noudatetaan hakuilmoituksen yleisiä arviointikriteerejä painottaen seuraavia osioita: selvitys- tai tutkimussuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta, hakijan tai tutkimusryhmän pätevyyttä, sekä ongelma- ja ratkaisukeskeisyyttä. Toteuttamiskelpoisuuden osalta huomioidaan tässä yhteydessä erityisesti suunnitelman empiirisen ja teoreettisen analyysin osuus sekä tämän osuuden uskottava toteuttamiskelpoisuus suunnitelman kontekstissa.

Rahoitusta on haettavana yhteensä 100 000 €. Tutkimushankkeiden raporttien tulee olla valmiita 30.6.2015 mennessä.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Heli Saijets, työ- ja elinkeinoministeriö, sähköposti: heli.saijets()tem.fi, puh. +358295047030