Ero sivun ”Keskustelu:Kokonaisarkkitehtuuri” versioiden välillä

Nykyinen versio 15. helmikuuta 2013 kello 14.28

Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys

Metatiedot asiakirjasta Investointisuunnitelma: Kokonaisarkkitehtuuri ohje
Nimi: Investointisuunnitelma: Kokonaisarkkitehtuuri Tehtäväryhmä: 6.00.01.08 Tehtäväryhmän nimi: Rahoitushakemus Rekisteröinti: YMTO N:\YMTO\JOHTO\2012\Investointisuunnitelmat\ Vastuualue: YMAL Vastuuhenkilö: Jouni Tuomisto Luotu: 18.4.2012 Säilytysaika: 15 v Säilytysmuoto: Sähköinen Julkisuus: Julkinen Suojeluluokka: I Lisätiedot: Pysyvä linkki: http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Keskustelu:Kokonaisarkkitehtuuri&oldid=11883#Kokonaisarkkitehtuurin_investointiesitys Hyväksyntä: Puollan. --Jouni Tuomisto 18. huhtikuuta 2012 kello 19.51 (EEST) Hyväksyntä tarvitaan: Juha Pekkanen

Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys on järjestelmäinvestointi, jota haetaan THL:n investointirahoista 18.4.2012 mennessä. Tarkoituksena on tukea kokonaisarkkitehtuurin kehitystyötä sekä ympäristöterveydenhuollon (ensisijaisesti) mutta myös THL:n ja kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurien osalta (vaikka YMALilla ei ole niissä virallista asemaa). Investointi toteutetaan mahdollisesti avoimena työnä hankintailmoitusmenettelyn kautta.

Perustiedot		Täytä perustiedot tähän sarakkeeseen
Investointiesityksen tekijä:		Jouni Tuomisto
Organisaatiotiedot:	toimiala	TA3
	osasto	YMTO
	yksikkö	YMAL
	osaprojekti	10081
Kokonaiskustannukset	yhteensä:	18000
	hankintakustannukset	18000
	käyttökustannukset vuosittain	5000
Onko ulkoistaminen mahdollista?	1) kyllä tai 2) ei	1
Onko alihankinta mahdollista?	1) kyllä tai 2) ei	1
Onko leasing mahdollista?	1) kyllä tai 2) ei	-
Käyttäjät THL:ssä?		Koko THL + kunnat

Perustelut:

Ympäristöterveydehuollon kokonaisarkkitehtuurin tukemiseksi hankitaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja siihen liittyvää tiedon jäsentämistä ja käyttöä tukevaa kapasiteettia. Käytännössä kapasiteetti tarkoittaa, että

päätöksentekotoiminnan tueksi koulutetaan reservi, joka voi auttaa tietotyössä;
tietotyön tukemiseksi kerätään vaikutusarviointiohjeistot ja jäsennetään ne yhteen vaikutusarvioinnit mahdollistavaan työtilaan;
tietojärjestelmän tukemiksi päivitetään ja laajennetaan vaikutusarvioinneissa käytettävää tietokantaa;
teknologioiden tukemiseksi varmistetaan ArchiMate 1.0 -rajapinnan toimivuus avoimiin vaikutusarviointijärjestelmiin.

Investointi on välttämätön STM:n YMALille antamille tehtäville 1) ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä ja 2) ympäristöterveysvaikutusarviointien ulottamisesta kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon (Tekaisu-hanke).

Investoinnin taustaa: kokonaisarkkitehtuuri

Investoinnin kohteena on tietojärjestelmäkapasiteetti, joka toteuttaa avoimen puoliskon ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista alempana kuvattavalla tavalla.

Kokonaisarkkitehtuuri itsessään ei ole tietojärjestelmä vaan johtamisjärjestelmä, joka kytkee yhdeksi kokonaisuudeksi toiminnan, toiminnan tarvitseman tiedon, tiedon tarvitsemat tietojärjestelmät ja tietojärjestelmien tarvitsemat teknologiat. Kokonaisuuden kolme muuta osaa siis palvelevat viime kädessä toiminnan parantamista.

Katso tässä kohdassa Kokonaisarkkitehtuuri#Avoin ja suljettu arkkitehtuuri.

Kokonaisarkkitehtuurin suljettu puolisko ei kuulu tämän investoinnin piiriin. Sen sijaan investoinnin piiriin kuuluu avoin puolisko sekä ne kokonaisarkkitehtuurin osat, jotka voisivat olla avoimia mutta eivät (vielä) ole.

Investoinnin kuvaus

Investoinnin tarkoituksena on varmistaa, että

ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila voidaan kuvata STM:n edellyttämällä tavalla,
avoimen kokonaisarkkitehtuurin mukainen toimintatapa ja tietojärjestelmät voidaan kunnissa ottaa käyttöön asteittain kokonaisarkkitehtuurityön edetessä; valmista pitää olla vuoteen 2015 mennessä,
Tekaisu-hankkeen päätöksenteon tukijärjestelmät voidaan kunnissa ottaa käyttöön 2013 alkaen. Näin Tekaisu- ja kokonaisarkkitehtuurihankkeet saadaan saumattomasti tukemaan toisiaan.

Investoinnin avulla Opasnet-järjestelmää täydennetään siten, että kokonaisarkkitehtuurin mukaiset neljää osaa (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologiat) saadaan vastaamaan kuntien toiminnallisia tarpeita:

Toiminta: Suuressa osassa kuntatason päätöksentekoa ja päätösten toimeksipanoa tarvitaan laajaa ymmärrystä, monien tietolähteiden käyttöä sekä useiden näkökulmien huomioon ottamista. Käytännössä tässä onnistuminen edellyttää avoimuutta ja mahdollisuutta laajaankin yhteistyöhön tiedon hankinnassa, muodostuksessa ja hyödntämisessä. Kaikissa kunnissa ei ole rutiineja tietojen avoimeen tuottamiseen ja wikin käyttöön, puhumattakaan arviointimallien tai muiden monimutkaisempien tiedontuotantovälineiden käyttöön. Niinpä kunnille on tarjottava konkreettista apua ja koulutusta tämän osaamisen hankkimiseksi. Tämä tapahtuu kouluttamalla osaavan reservin, jonka reserviläiset osaavat wikityöskentelyn, avoimen arvioinnin ja tiedonjalostamisen käytännöt ja periaatteet ja siten osaavat toimia silloin kun apua tarvitaan (esimerkiksi erityistilanteissa). Reserviläiset ovat vapaaehtoisia ja toimivat tässä tehtävässä joko puhtaasti omasta motivaatiostaan tai osa-aikaisesti palkkiota vastaan. Tällä investoinnilla ja THL:n projekteilla ylläpidetään riittävää työmäärää tarjolla reservin osaamisen kartuttamiseksi. Toisin sanoen avoimeen tietotuotantoon kehitetään operatiivista kapasiteettia.
Tieto: Kuntien tietotarpeita palvelemaan tarvitaan ympäristöterveyden perustietämystä mm. wikistämällä olemassaolevia mutta hajallaan sijaitsevia vaikutusarvioinnin ohjeistuksia yhteen paikkaan Opasnetiin, joka sisältää myös työkaluja sekä arviointien tekemiseen että niiden tulosten hyödyntämiseen. Tässä investoinnissa työstettävät ohjeistukset ovat Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA [1], Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi SOVA [2], Ympäristövaikutusten arviointi YVA [3], Vaikutusten arviointi kaavoituksessa [4] ja Sosiaalisten vaikutusten arviointi SVA [5]. Tämä työ a) saattaa eri ohjeistukset samaan paikkaan helposti löydettäviksi, b) mahdollistaa ohjeistusten yhteiskehityksen, jotka kehitystarpeet kartoitetaan wikistyksen aikana, c) kytkee ohjeistukset konkreettisesti arviointien tekoon. Tekaisu tukee tätä investointia tuottamalla TP2:n puitteissa mm. sellaisia annosvasteita ja laskenta-algoritmeja kuntien käyttöön, joiden avulla mainittuja vaikutusarviointeja voidaan tehdä käytännössä.
Tietojärjestelmä: Avoimen kokonaisarkkitehtuurin mukaisen tietomäärän odotetaan kasvavan nopeasti käyttökohteiden lisääntyessä. Nykyinen MySQL-tietokanta alkaa käydä raskaaksi erityisesti laajojen datamassojen käsittelyyn. Niiden käsittelemiseksi tarvitaan uusi, joustavampi tietokanta, joka toteutetaan MongoDB-tekniikalla.
Teknologia: Valtiovarainministeriön ohjeen mukaisesti kokonaisarkkitehtuurit kuvataan käyttäen ArchiMate 1.0 -käytäntöä VM:n ylläpitämällä verkkosivulla. Sivusto ei ole vielä käytössä, mutta näyttää siltä, että siitä tulee suljetun teknologian ja rajoitetun (joskin laajan, muutama käyttäjä per kunta tai muu organisaatio) käyttäjäkunnan sivusto. Avoimen kokonaisarkkitehtuurin rakentamiseksi nämä kuvaukset on saatava avoimesti jaettaviksi, ja tämän toteuttaminen vaatinee hieman teknologista kehitystyötä.

(perustele investointiesitys seuraavista näkökulmista)

Investoinnin pakollisuus

(lakisääteinen viranomaistehtävä ja/tai THL:n uuden vastuun alkaminen edellyttää investointia)

Hankinta perustuu Tietohallintolakiin [6], joka edellyttää kokonaisarkkitehtuurin kuvaamista ja toteuttamista koko valtionhallinnossa ja sen alaisessa hallinnossa.
- Ympäristöterveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin tekemisen STM on antanut YMTO/YMALille uutena tehtävänä vuonna 2012. Kriittiset puutteet ovat a) olemassaolevan ohjeistuksen kytkemisessä ja muokkaamisessa uusiin työtapoihin sopivaksi, b) tietojen tallennuskapasiteetissa ja c) käytännön työn tukemisessa ja tekemisessä. Ilman parannuksia näihin asioihin kokonaisarkkitehtuuri uhkaa jäädä torsoksi. Tehtävän laajuudesta huolimatta tähän ei ole erillisrahoitusta.
- Investointi tukee myös kahta muuta kokonaisarkkitehtuuria eli THL:n omaa ja kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuria.
Lisäksi hankinta on välttämätön Tekaisu-hankkeen toisen vaiheen (2013-2014) hankkeen onnistumiselle. Tekaisu on hallitusohjelman perusteella STM:n uutena tehtävänä vuonna 2012 THL/YMALille määräämä hanke, joka kehittää päätöksentekoa ympäristöterveysarviointeja parantamalla.

Investoinnin strateginen merkitys

Investointi tuottaa tietojärjestelmän ja kapasiteetin, jonka avulla kunnat ja muut yhteiskunnalliset toimijat voivat

oppia tarvitsemiaan tietoja vaikutusarvioinneista ja siitä, miten niitä käytännössä toteutetaan avoimilla työkaluilla,
kuvata omaa kokonaisarkkitehtuuriaan (toimintaansa, tietojaan, tietojärjestelmään ja teknologioitaan) erityisesti ympäristöterveydenhuollon ja siihen liittyvien vaikutusarviointien osalta ja
toteuttaa avoimen puolen kokonaisarkkitehtuuristaan eli kerätä, jäsentää, täydentää, käyttää ja jakaa päätöksentekonsa kannalta tärkeitä tietoja järjestelmässä.

Investoinnin suhde toiminnan jatkuvuuteen

Investointi ei liity sellaiseen toimintaan, jota YMTO/YMAL olisi jo entuudestaan tehnyt ja joka voisi vaarantua. Sen sijaan se liittyy toimintaan, jota ollaan käynnistämässä kahden eri STM:n suunnasta tulleen velvoitteen takia. Tämä toiminnan käynnistyminen vaarantuu ilman tätä investointia.

ja kriittisyys perusinfran ylläpitoon

Käytön laajuus ja käyttötiheys

Operatiivista kapasiteettia eli wikitaitoista reserviä tarvitaan nykyään päivittäin YMALin eri projektien edistämiseen, kaikkiaan aktiivisia osa-aikaisia reserviläisiä on puolen tusinaa (osaavia mutta tällä hetkellä passiivisia lisäksi noin tusina). Kunhan Tekaisu ja kokonaisarkkitehtuuri pääsevät vauhtiin, reserviläisten työtä tarvittaneen usean kokoaikaisen henkilön työmäärän verran, mikä tarkoittanee vähintään parinkymmenen resrviläisen joukkoa, joka tekee töitä osa-aikaisesti ja tarpeen mukaan. Erityistilanteita varten olisi syytä olla puolensataa reserviläistä, joiden joukosta voitaisiin tuntien varoitusajalla aktivoida riittävästi toimijoita erityistilannetietojen keräämiseen ja jäsentämiseen.

Opasnetin tietokantaa käytetään nykyään usean henkilön voimin päivittäin. Tässä investoinnissa hankittava MongoDB perii tämän käytön mutta mahdollistaa toiminnan laajentamiseen ympäristöterveydestä kiinnostuneisiin kuntiin. Jo nyt käyttökelpoisia malleja on tarjolla: esimerkiksi Vesiopas, Kilometrikorvaus AM 2012, Jatropan käyttö bioenergian lähteenä, ja useita uusia valmistuu vuoden 2012 aikana: Minera, Claih, Urgenche, Arviointi juomaveden laadun terveysvaikutuksista, Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista, Arviointi pohjavesilaitoksen mikrobiologisista riskeistä, Asumispalveluiden ja laitoshoidon kustannusten vertailu, Metallimalmin hihnakuljetuksen pölypäästöt. On siis syytä olettaa, että tietokannan käyttö moninkertaistuu seuraavan vuoden kuluessa, kunhan käyttäjät löytävät kyseiset mallit. Käyttö voi monikymmenkertaistua lähivuosina, kunhan eri toimijat oppivat tekemään omia tapauskohtaisia arviointejaan järjestelmässä olemassaolevien yleisten mallien pohjalta.

Kustannusten aleneminen tai toiminnan tehostuminen

Investointi ei alenna kustannuksia THL:ssä, mutta mahdollisesti tekee sitä kunnissa. Tärkeämpi vaikutus kuitenkin on, että investoinnin avulla kunnissa päästään tekemään sellaisia vaikutusarviointeja ja hyödyntämään sellaista tietoa, joka ei aiemmin ollut käytettävissä. Investointi siis tehostaa toimintaa kunnissa ja toisaalta lisää THL:n työn vaikuttavuutta.

Hankinnat:

MongoDB-pilvipalvelin 3000 €
MongoDB-asennus ja tietokannan rakentaminen 3000 €
Wikikoulutus uusille reserviläisille 1000 €
Reserviläisten sisäänajo + vaikutusarviointiohjeiston rakentaminen 5000 €
R-osaajien sisäänajo arvioinnin peruslaskentaa rakentamalla 4000 €
ArchiMate-rajapinta 2000 €
Yhteensä 18000 €

Hankintahinta tulee maksetuksi takaisin käytännössä saman tien, koska suurin osa kustannuksista on tietotyötä ja R-koodausta, jotka tuottavat jo itsessään hintansa arvoista tietoa kunnille. Kuitenkin kaikki tieto saadaan näin jalostettua avoimeen, jatkokäytettävään muotoon, jolloin uudelleenkäyttömahdollisuus erityisesti kunnissa moninkertaistaa kustannussäästön (tosin säästö tulee kunnille, ei THL:een). Määrälliset kustannussäästöt kunnissa on erittäin vaikea arvioida etukäteen, ja ne riippuvat suuresti siitä, kuinka laajaan käyttöön tiedot lopulta tulevat.

(vapaa teksti sekä kannattavuuslaskelma, jossa kustannussäästö vähennetään hankintahinnasta ja 
vuosittaisista käyttökustannuksista viiden vuoden ajalta)

Toiminnan laadun tai palvelukyvyn paraneminen

Investoinnilla on kahtalainen vaikutus. Ensinnäkin operatiivisen kapasiteetin lisääminen mahdollistaa kuntien kannalta hyödyllisen arviointityön toteuttamisen tarpeen mukaan ja kustannustehokkaasti. Reservin olemassaolo mahdollistaa THL:lle kyvyn tarttua nopeastikin julkisuuteen nousseisiin ympäristöterveysaiheisiin. Myös kunnille tulee mahdollisuus hyödyntää suoraan reserviläisten osaamista. Toisaalta kokonaisarkkitehtuurityö (tavoitetilan kuvaukset) tulevat kytketyksi sellaiseen verkkotyötilaan, joka on jo nyt kuntien käytettävissä ja joka tukee rakenteellisesti ja toiminnallisesti kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista. Tämä mahdollistaa poikkeuksellisen tehokkaalla tavalla sen, että tietohallintolain tarkoitus eli toiminnan kehittäminen kokonaisarkkitehtuurin kautta ympäristöterveydenhuollossa (yhtenä kansallisten kokonaisarkkitehtuurien osa-alueena) toteutuu yhtaikaa suunnitelmana ja käytännön toiminnan muutoksena.

Allekirjoitukset

	Puolto	Kommentti	Pvm	Allekirjoitus
Yksikönpäällikkö	Puollan	Investointi kytkeytyy useaan strategistesti keskeiseen tehtävään	18.4.2012	Jouni Tuomisto
Osaston johtaja
Ylijohtaja /hallintojohtaja /strategiajohtaja
Investointiryhmä

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 == Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys==
-:'''''Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys''' on järjestelmäinvestointi, jota haetaan THL:n investointirahoista 18.4.2012 mennessä. Tarkoituksena on tukea kokonaisarkkitehtuurin kehitystyötä sekä ympäristöterveydenhuollon (ensisijaisesti) mutta myös THL:n ja kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurien osalta (vaikka YMALilla ei ole niissä virallista asemaa). Investointi toteutetaan '''avoimena työnä''' hankintailmoitusmenettelyn kautta.
+{{THS
+|nimi = Investointisuunnitelma: Kokonaisarkkitehtuuri
+|tehtäväryhmä = 6.00.01.08
+|tehtrnimi     = Rahoitushakemus
+|rekisteröinti = YMTO N:\YMTO\JOHTO\2012\Investointisuunnitelmat\
+|vastuualue = YMAL
+|vastuuhenkilö = Jouni Tuomisto
+|luotu = 18.4.2012
+|säilytysaika = 15 v
+|säilytysmuoto = Sähköinen
+|julkisuus = Julkinen
+|suojeluluokka = I
+|lisätiedot =
+|linkki = http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Keskustelu:Kokonaisarkkitehtuuri&oldid=11883#Kokonaisarkkitehtuurin_investointiesitys
+|hyväksyntä = <br/>
+**Puollan. --[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. huhtikuuta 2012 kello 19.51 (EEST)
+**Hyväksyntä tarvitaan: Juha Pekkanen
+}}
-{{todo|Tulipa idea saada lisärahoitusta Tekaisu/kokonaisarkkitehtuuriin, jos pystytään kuvaamaan jotain investoinniksi laskettavaa. --[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 14. huhtikuuta 2012 kello 08.34 (EEST)|Mikko Pohjola}}
+:'''''Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys''' on järjestelmäinvestointi, jota haetaan THL:n investointirahoista 18.4.2012 mennessä. Tarkoituksena on tukea kokonaisarkkitehtuurin kehitystyötä sekä ympäristöterveydenhuollon (ensisijaisesti) mutta myös THL:n ja kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurien osalta (vaikka YMALilla ei ole niissä virallista asemaa). Investointi toteutetaan mahdollisesti '''[[avoin työ|avoimena työnä]]''' hankintailmoitusmenettelyn kautta.
-Avoin työ on uudenlainen toteutustapa, jossa kilpailutuksen arvo sidotaan etukäteen ja työ jaetaan osatarjouksien esittäjille, jotka voivat vapaasti toteutaa omia osiaan alihankintana. Poikkeavaa järjestelyssä on se, että
+{| {{prettytable}}
-* yksittäisen tarjoajan kanssa sovitaan vain työn koko sisällöstä ja toiminnallisista tavoitteista, ei siitä, mitä tarjoaja siinä tekee ja mitä hänelle maksetaan,
+! Perustiedot ||  || Täytä perustiedot tähän sarakkeeseen
-* tarjoaja voi vapaasti tehdä mitä osia työstä haluaa missä järjestyksessä haluaa,
+|----
-* työn sisältöä ja laatua evaluoidaan jatkuvan evaluaation periaatteella tieteellisen laadun ja käyttökelpoisuuden kriteereillä avoimesti eli niin, että kuka tahansa saa evaluoida,
+|| Investointiesityksen tekijä: ||  || Jouni Tuomisto
-* työn valmistuttua evaluoidaan myös se, kuinka paljon lisäarvoa kenenkin osallistuminen tuotti kokonaisuudelle. Tämäkin toteutetaan jatkuvan evaluaation periaatteella ja tarjoajien keskinäisin, verkossa julkaistavin keskusteluin,
+|----
-* jatkuvan evaluaation lopputulos toimii perusteena sille, mitä kokonaispotista jaetaan kenellekin,
+|| Organisaatiotiedot: || toimiala || TA3
-* myös aiemmat kontribuutiot ovat osana evaluaatiota siten, että jos joku työ työhön jonkin valmiin palikan, hän saa pisteitä palikan tuomisesta, mutta pisteet itse palikasta menevät sille, joka sen alunperin teki. Tämä on itse asiassa erittäin motivoiva menettely tiedon avaamiseen, koska tiliä saattaa päästä tekemään myös sellaisista projekteista, joita ei ollut olemassa työtä tehtäessä.
+|----
+||  || osasto || YMTO
+|----
+||  || yksikkö || YMAL
+|----
+||  || osaprojekti || 10081
+|----
+|| Kokonaiskustannukset || yhteensä: || 18000
+|----
+||  || hankintakustannukset || 18000
+|----
+||  || käyttökustannukset vuosittain || 5000
+|----
+|| Onko ulkoistaminen mahdollista? || 1) kyllä tai 2) ei || 1
+|----
+|| Onko alihankinta mahdollista? || 1) kyllä tai 2) ei || 1
+|----
+|| Onko leasing mahdollista? || 1) kyllä tai 2) ei || -
+|----
+|| Käyttäjät THL:ssä?  ||  || Koko THL + kunnat
+|}
-{{vastusta|#: |On tarkistettava, onko tämä hankintalain mukainen. [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348 laki] [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070614 asetus]|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 14. huhtikuuta 2012 kello 08.34 (EEST)}}
+'''Perustelut: '''
-Ekspertin performance = calibration * informativeness siten, että verrataan ekspertin antamaa todennäköisyysjakaumaa kultaiseen standardiin (tunnettuun faktaan), joka on piste. Entä jos tehtäisiin sama mutta siten, että jatkuva evaluaattori antaakin piste-estimaatin siitä, mikä tulee olemaan yhteisön evaluaation jakauma(n odotusarvo)? Tässä on useita ongelmia:
+Ympäristöterveydehuollon kokonaisarkkitehtuurin tukemiseksi hankitaan yhteiskunnallista päätöksentekoa ja siihen liittyvää tiedon jäsentämistä ja käyttöä tukevaa kapasiteettia. Käytännössä kapasiteetti tarkoittaa, että
-* Arvioidaanko senhetkistä tuotosta? Kyllä kai. Mutta miten saadaan yhteisön kokonaisevaluaatio, jos tuotos muuttuu jatkuvasti? Ilmeisesti yksittäisten evaluaatioiden painoarvo laskee sitä mukaa kuin tuotos päivittyy. Jos näin tehdään, seuraa se, ettei tuotoksia juuri kannata evaluoida ennen kuin ne ovat vakiintuneet, koska evaluaatioiden vaikutus on pieni ennen sitä.
+# päätöksentekotoiminnan tueksi koulutetaan reservi, joka voi auttaa tietotyössä;
-* Evaluaattoreita itseään evaluoidaan sen perusteella, kuinka lähelle he osuvat yhteisön odotusarvoa. Johtaako tämä laumakäyttäytymiseen niin, ettei arvioidakaan sisältöä vaan sitä mitä muut luulevat muiden ajattelevan sisällöstä? Sama ongelma kyllä on pörssissäkin, ja silti sitä harrastetaan.
+# tietotyön tukemiseksi kerätään vaikutusarviointiohjeistot ja jäsennetään ne yhteen vaikutusarvioinnit mahdollistavaan työtilaan;
-* Jos evaluaattori on ahkera, hänen performanssinsa laskee, koska on vaikea olla aina oikeassa, ja virheet kostautuvat pahasti erityisesti kalibraation osalta. Pitäisi siis ehkä olla p-arvon sijasta jokin muu mittari, joka ei ole niin herkkä virheille vaan lähestyisi asymptoottisesti jotain performanssiarvoa eikä aina nollaa. Silloin kun kaikki evaluaattorit tekevät yhtä monta evaluaatiota, tätä ongelmaa ei kai tule, koska vertailu on aina suhteellinen. Jospa yrittäisi semmoista, että lasketaan kaikkien evaluaattorien performanssien keskiarvo n evaluaation kohdalla, ja tällä luvulla suhteutetaan jokaisen oma evaluaatio. Saadaan absoluuttisesta performanssista suhteellinen.
+# tietojärjestelmän tukemiksi päivitetään ja laajennetaan vaikutusarvioinneissa käytettävää tietokantaa;
-* Poistaako tämä lähestymistapa sen tarpeen, että pitäisi tarkastella toisaalta omaa mielipidettä, toisaalta arviota yhteisön yleisestä mielipiteestä? Ensimmäisen ongelma on edustavan otoksen saaminen, jälkimmäisen se, että se on epäsuora mittari siitä mikä oikeasti kiinnostaa. Kultainen standardihan tässä on, että jokaiselta yhteisön jäseneltä kysytään hänen oma henkilökohtainen evaluaationsa asiasta.
+# teknologioiden tukemiseksi varmistetaan ArchiMate 1.0 -rajapinnan toimivuus avoimiin vaikutusarviointijärjestelmiin.
+Investointi on välttämätön STM:n YMALille antamille tehtäville 1) ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä ja 2) ympäristöterveysvaikutusarviointien ulottamisesta kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon (Tekaisu-hanke).
+===Investoinnin taustaa: kokonaisarkkitehtuuri===
+Investoinnin kohteena on tietojärjestelmä''kapasiteetti'', joka toteuttaa avoimen puoliskon ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista alempana kuvattavalla tavalla.
-==Investoinnin kuvaus==
+Kokonaisarkkitehtuuri itsessään ei ole tietojärjestelmä vaan johtamisjärjestelmä, joka kytkee yhdeksi kokonaisuudeksi ''toiminnan'', toiminnan tarvitseman ''tiedon'', tiedon tarvitsemat ''tietojärjestelmät'' ja tietojärjestelmien tarvitsemat ''teknologiat''. Kokonaisuuden kolme muuta osaa siis palvelevat viime kädessä toiminnan parantamista.
-Investoinnin kohteena on tietojärjestelmä, joka toteuttaa puolet ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista.
+: ''Katso tässä kohdassa [[Kokonaisarkkitehtuuri#Avoin ja suljettu arkkitehtuuri]].
-Kokonaisarkkitehtuuri itsessään ei ole tietojärjestelmä vaan johtamisjärjestelmä, joka kytkee yhdeksi kokonaisuudeksi toiminnan, toiminnan tarvitseman tiedon, tiedon tarvitsemat tietojärjestelmät ja tietojärjestelmien tarvitsemat teknologiat. Kokonaisuuden muut osat palvelevat toiminnan parantamista.
+Kokonaisarkkitehtuurin suljettu puolisko ei kuulu tämän investoinnin piiriin. Sen sijaan investoinnin piiriin kuuluu avoin puolisko sekä ne kokonaisarkkitehtuurin osat, jotka voisivat olla avoimia mutta eivät (vielä) ole.
- Sen olennaiset osat ovat
+===Investoinnin kuvaus===
-* kokonaisarkkitehtuurin kuvaustyökalu, joka noudattaa QPR- ja Meta...1.0-käytäntöjä,
-* kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen tarvittavat tietojärjestelmät ja niiden väliset rajapinnat:
+Investoinnin tarkoituksena on varmistaa, että
-** toiminta: tietovarasto ja arviointityökalu, joka on räätälöity päätöksenteon, viranomaistoiminnan, tutkimuksen ja asiantuntijatyön tukemiseen.
+* ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila voidaan kuvata STM:n edellyttämällä tavalla,
-** tieto: tiedontuotannon ja -jalostuksen varastot ja ohjeet,
+* avoimen kokonaisarkkitehtuurin mukainen toimintatapa ja tietojärjestelmät voidaan kunnissa ottaa käyttöön asteittain kokonaisarkkitehtuurityön edetessä; valmista pitää olla vuoteen 2015 mennessä,
-** tietojärjestelmä: erittäin joustava ja laajentuva tietokanta tiedon varastointiin,
+* Tekaisu-hankkeen päätöksenteon tukijärjestelmät voidaan kunnissa ottaa käyttöön 2013 alkaen. Näin Tekaisu- ja kokonaisarkkitehtuurihankkeet saadaan saumattomasti tukemaan toisiaan.
-** teknologia: avoimen lähdekoodin rajapinta kokonaisarkkitehtuurin QPR-kuvaamiseen osana itse tiedontuotantoa.
+Investoinnin avulla Opasnet-järjestelmää täydennetään siten, että kokonaisarkkitehtuurin mukaiset neljää osaa (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologiat) saadaan vastaamaan kuntien toiminnallisia tarpeita:
+; Toiminta: Suuressa osassa kuntatason päätöksentekoa ja päätösten toimeksipanoa tarvitaan laajaa ymmärrystä, monien tietolähteiden käyttöä sekä useiden näkökulmien huomioon ottamista. Käytännössä tässä onnistuminen edellyttää avoimuutta ja mahdollisuutta laajaankin yhteistyöhön tiedon hankinnassa, muodostuksessa ja hyödntämisessä. Kaikissa kunnissa ei ole rutiineja tietojen avoimeen tuottamiseen ja wikin käyttöön, puhumattakaan arviointimallien tai muiden monimutkaisempien tiedontuotantovälineiden käyttöön. Niinpä kunnille on tarjottava konkreettista apua ja koulutusta tämän osaamisen hankkimiseksi. Tämä tapahtuu '''kouluttamalla osaavan reservin''', jonka reserviläiset osaavat wikityöskentelyn, avoimen arvioinnin ja tiedonjalostamisen käytännöt ja periaatteet ja siten osaavat toimia silloin kun apua tarvitaan (esimerkiksi [[erityistilanne|erityistilanteissa]]). Reserviläiset ovat vapaaehtoisia ja toimivat tässä tehtävässä joko puhtaasti omasta motivaatiostaan tai osa-aikaisesti palkkiota vastaan. Tällä investoinnilla ja THL:n projekteilla ylläpidetään riittävää työmäärää tarjolla reservin osaamisen kartuttamiseksi. Toisin sanoen avoimeen tietotuotantoon kehitetään operatiivista kapasiteettia.
+; Tieto: Kuntien tietotarpeita palvelemaan tarvitaan ympäristöterveyden perustietämystä mm. wikistämällä olemassaolevia mutta hajallaan sijaitsevia vaikutusarvioinnin ohjeistuksia yhteen paikkaan Opasnetiin, joka sisältää myös työkaluja sekä arviointien tekemiseen että niiden tulosten hyödyntämiseen. Tässä investoinnissa työstettävät ohjeistukset ovat Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA [http://info.stakes.fi/iva/FI/index.htm], Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi SOVA [http://www.ymparisto.fi/sova], Ympäristövaikutusten arviointi YVA [http://www.environment.fi/default.asp?node=1499&lan=fi], Vaikutusten arviointi kaavoituksessa [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=20034&lan=fi] ja Sosiaalisten vaikutusten arviointi SVA [http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/DC2D9061-3E58-4DCF-87B2-57977775F380/0/erimaissa.pdf]. Tämä työ a) saattaa eri ohjeistukset samaan paikkaan helposti löydettäviksi, b) mahdollistaa ohjeistusten yhteiskehityksen, jotka kehitystarpeet kartoitetaan wikistyksen aikana, c) kytkee ohjeistukset konkreettisesti arviointien tekoon. Tekaisu tukee tätä investointia tuottamalla TP2:n puitteissa mm. sellaisia annosvasteita ja laskenta-algoritmeja kuntien käyttöön, joiden avulla mainittuja vaikutusarviointeja voidaan tehdä käytännössä.
+; Tietojärjestelmä: Avoimen kokonaisarkkitehtuurin mukaisen tietomäärän odotetaan kasvavan nopeasti käyttökohteiden lisääntyessä. Nykyinen MySQL-tietokanta alkaa käydä raskaaksi erityisesti laajojen datamassojen käsittelyyn. Niiden käsittelemiseksi tarvitaan uusi, joustavampi tietokanta, joka toteutetaan [[:en:MongoDB|MongoDB]]-tekniikalla.
+; Teknologia: Valtiovarainministeriön ohjeen mukaisesti kokonaisarkkitehtuurit kuvataan käyttäen [[:en:ArchiMate|ArchiMate 1.0]] -käytäntöä VM:n ylläpitämällä verkkosivulla. Sivusto ei ole vielä käytössä, mutta näyttää siltä, että siitä tulee suljetun teknologian ja rajoitetun (joskin laajan, muutama käyttäjä per kunta tai muu organisaatio) käyttäjäkunnan sivusto. Avoimen kokonaisarkkitehtuurin rakentamiseksi nämä kuvaukset on saatava avoimesti jaettaviksi, ja tämän toteuttaminen vaatinee hieman teknologista kehitystyötä.
   (perustele investointiesitys seuraavista näkökulmista)
-==Investoinnin pakollisuus==
+===Investoinnin pakollisuus===
   (lakisääteinen viranomaistehtävä ja/tai THL:n uuden vastuun alkaminen edellyttää investointia)
 * Hankinta perustuu Tietohallintolakiin [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634], joka edellyttää kokonaisarkkitehtuurin kuvaamista ja toteuttamista koko valtionhallinnossa ja sen alaisessa hallinnossa.
-** Ympäristöterveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin tekemisen STM on määrännyt YMTO/YMALille.
+** Ympäristöterveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin tekemisen STM on antanut YMTO/YMALille uutena tehtävänä vuonna 2012. Kriittiset puutteet ovat a) olemassaolevan ohjeistuksen kytkemisessä ja muokkaamisessa uusiin työtapoihin sopivaksi, b) tietojen tallennuskapasiteetissa ja c) käytännön työn tukemisessa ja tekemisessä. Ilman parannuksia näihin asioihin kokonaisarkkitehtuuri uhkaa jäädä torsoksi. Tehtävän laajuudesta huolimatta tähän ei ole erillisrahoitusta.
 ** Investointi tukee myös kahta muuta kokonaisarkkitehtuuria eli THL:n omaa ja kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuria.
+* Lisäksi hankinta on välttämätön [[Tekaisu]]-hankkeen toisen vaiheen (2013-2014) hankkeen onnistumiselle. Tekaisu on hallitusohjelman perusteella STM:n uutena tehtävänä vuonna 2012 THL/YMALille määräämä hanke, joka kehittää päätöksentekoa ympäristöterveysarviointeja parantamalla.
+===Investoinnin strateginen merkitys===
+Investointi tuottaa tietojärjestelmän ja kapasiteetin, jonka avulla kunnat ja muut yhteiskunnalliset toimijat voivat
+* ''oppia'' tarvitsemiaan tietoja vaikutusarvioinneista ja siitä, miten niitä käytännössä toteutetaan avoimilla työkaluilla,
+* ''kuvata'' omaa kokonaisarkkitehtuuriaan (toimintaansa, tietojaan, tietojärjestelmään ja teknologioitaan) erityisesti ympäristöterveydenhuollon ja siihen liittyvien vaikutusarviointien osalta ja
+* ''toteuttaa'' avoimen puolen kokonaisarkkitehtuuristaan eli kerätä, jäsentää, täydentää, käyttää ja jakaa päätöksentekonsa kannalta tärkeitä tietoja järjestelmässä.
-==Investoinnin strateginen merkitys==
+===Investoinnin suhde toiminnan jatkuvuuteen===
-==Investoinnin suhde toiminnan jatkuvuuteen==
+Investointi ei liity sellaiseen toimintaan, jota YMTO/YMAL olisi jo entuudestaan tehnyt ja joka voisi vaarantua. Sen sijaan se liittyy toimintaan, jota ollaan käynnistämässä kahden eri STM:n suunnasta tulleen velvoitteen takia. Tämä toiminnan käynnistyminen vaarantuu ilman tätä investointia.
   ja kriittisyys perusinfran ylläpitoon
-==Käytön laajuus ja käyttötiheys==
+===Käytön laajuus ja käyttötiheys===
+Operatiivista kapasiteettia eli wikitaitoista reserviä tarvitaan nykyään päivittäin YMALin eri projektien edistämiseen, kaikkiaan aktiivisia osa-aikaisia reserviläisiä on puolen tusinaa (osaavia mutta tällä hetkellä passiivisia lisäksi noin tusina). Kunhan Tekaisu ja kokonaisarkkitehtuuri pääsevät vauhtiin, reserviläisten työtä tarvittaneen usean kokoaikaisen henkilön työmäärän verran, mikä tarkoittanee vähintään parinkymmenen resrviläisen joukkoa, joka tekee töitä osa-aikaisesti ja tarpeen mukaan. Erityistilanteita varten olisi syytä olla puolensataa reserviläistä, joiden joukosta voitaisiin tuntien varoitusajalla aktivoida riittävästi toimijoita erityistilannetietojen keräämiseen ja jäsentämiseen.
+Opasnetin tietokantaa käytetään nykyään usean henkilön voimin päivittäin. Tässä investoinnissa hankittava MongoDB perii tämän käytön mutta mahdollistaa toiminnan laajentamiseen ympäristöterveydestä kiinnostuneisiin kuntiin. Jo nyt käyttökelpoisia malleja on tarjolla: esimerkiksi [[Vesiopas]], [[Kilometrikorvaus AM 2012]], [[Jatropan käyttö bioenergian lähteenä]], ja useita uusia valmistuu vuoden 2012 aikana: [[Minera]], [[:en:Claih|Claih]], [[Urgenche]], [[Arviointi juomaveden laadun terveysvaikutuksista]], [[Arviointi juomaveden kloorifenolien terveysvaikutuksista]], [[Arviointi pohjavesilaitoksen mikrobiologisista riskeistä]], [[Asumispalveluiden ja laitoshoidon kustannusten vertailu]], [[Metallimalmin hihnakuljetuksen pölypäästöt]]. On siis syytä olettaa, että tietokannan käyttö moninkertaistuu seuraavan vuoden kuluessa, kunhan käyttäjät löytävät kyseiset mallit. Käyttö voi monikymmenkertaistua lähivuosina, kunhan eri toimijat oppivat tekemään omia tapauskohtaisia arviointejaan järjestelmässä olemassaolevien yleisten mallien pohjalta.
+===Kustannusten aleneminen tai toiminnan tehostuminen===
+Investointi ei alenna kustannuksia THL:ssä, mutta mahdollisesti tekee sitä kunnissa. Tärkeämpi vaikutus kuitenkin on, että investoinnin avulla kunnissa päästään tekemään sellaisia vaikutusarviointeja ja hyödyntämään sellaista tietoa, joka ei aiemmin ollut käytettävissä. Investointi siis tehostaa toimintaa kunnissa ja toisaalta lisää THL:n työn vaikuttavuutta.
+Hankinnat:
+* MongoDB-pilvipalvelin 3000 €
+* MongoDB-asennus ja tietokannan rakentaminen 3000 €
+* Wikikoulutus uusille reserviläisille 1000 €
+* Reserviläisten sisäänajo + vaikutusarviointiohjeiston rakentaminen 5000 €
+* R-osaajien sisäänajo arvioinnin peruslaskentaa rakentamalla 4000 €
+* ArchiMate-rajapinta 2000 €
+* Yhteensä 18000 €
-==Kustannusten aleneminen tai toiminnan tehostuminen==
+Hankintahinta tulee maksetuksi takaisin käytännössä saman tien, koska suurin osa kustannuksista on tietotyötä ja R-koodausta, jotka tuottavat jo itsessään hintansa arvoista tietoa kunnille. Kuitenkin kaikki tieto saadaan näin jalostettua avoimeen, jatkokäytettävään muotoon, jolloin uudelleenkäyttömahdollisuus erityisesti kunnissa moninkertaistaa kustannussäästön (tosin säästö tulee kunnille, ei THL:een). Määrälliset kustannussäästöt kunnissa on erittäin vaikea arvioida etukäteen, ja ne riippuvat suuresti siitä, kuinka laajaan käyttöön tiedot lopulta tulevat.
   (vapaa teksti sekä kannattavuuslaskelma, jossa kustannussäästö vähennetään hankintahinnasta ja
   vuosittaisista käyttökustannuksista viiden vuoden ajalta)
-==Toiminnan laadun tai palvelukyvyn paraneminen==
+===Toiminnan laadun tai palvelukyvyn paraneminen===
+Investoinnilla on kahtalainen vaikutus. Ensinnäkin operatiivisen kapasiteetin lisääminen mahdollistaa kuntien kannalta hyödyllisen arviointityön toteuttamisen tarpeen mukaan ja kustannustehokkaasti. Reservin olemassaolo mahdollistaa THL:lle kyvyn tarttua nopeastikin julkisuuteen nousseisiin ympäristöterveysaiheisiin. Myös kunnille tulee mahdollisuus hyödyntää suoraan reserviläisten osaamista. Toisaalta kokonaisarkkitehtuurityö (tavoitetilan kuvaukset) tulevat kytketyksi sellaiseen verkkotyötilaan, joka on jo nyt kuntien käytettävissä ja joka tukee rakenteellisesti ja toiminnallisesti kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista. Tämä mahdollistaa poikkeuksellisen tehokkaalla tavalla sen, että tietohallintolain tarkoitus eli toiminnan kehittäminen kokonaisarkkitehtuurin kautta ympäristöterveydenhuollossa (yhtenä kansallisten kokonaisarkkitehtuurien osa-alueena) toteutuu yhtaikaa suunnitelmana ja käytännön toiminnan muutoksena.
-==Allekirjoitukset==
+===Allekirjoitukset===
-puolto kommentti pvm allekirjoitus
+{| {{prettytable}}
-Yksikönpäällikkö
+! || Puolto ||Kommentti ||Pvm ||Allekirjoitus
-Osaston johtaja
+|----
-Ylijohtaja/hallintojohtaja/strategiajohtaja
+|Yksikönpäällikkö || Puollan|| Investointi kytkeytyy useaan strategistesti keskeiseen tehtävään || 18.4.2012|| Jouni Tuomisto
-Investointiryhmä
+|----
+|Osaston johtaja  || || || ||
+|----
+|Ylijohtaja /hallintojohtaja /strategiajohtaja  || || || ||
+|----
+|Investointiryhmä || || || ||
+|}