Keskustelu:KASTE II

Määrärahaesitys STM:n terveydenhuollon rahoista 2013

Metatiedot asiakirjasta Tekaisu-hanke 2013 ohje
Nimi: Tekaisu-hanke 2013 Tehtäväryhmä: 6.00.01.08 Tehtäväryhmän nimi: Rahoitushakemus Rekisteröinti: Vastuualue: YMAL Vastuuhenkilö: Jouni Tuomisto Luotu: 5.11.2012 Säilytysaika: 15 v Säilytysmuoto: Sähköinen Julkisuus: Julkinen Suojeluluokka: 2 (tutkimuksellisista, juridisista tai taloudellisista syistä suojeltavat asiakirjat) Lisätiedot: Pysyvä linkki: [1] Hyväksyntä: Ei ole

• Hakija: Jouni Tuomisto
• Hakuaika: 9.11.2012
• Osallistuvat yksiköt: YMTO / YMAL

Haettava rahoitus:

• TP1: 48000 €, josta osa ulkopuolisena kilpailutettuna työnä
• TP2: 21600 € (5 htkk)
• TP3: 23600 € (5 htkk + 2000 € matkarahaa)
• Yhteensä 93200 €.

TP1 Päätöksentekokäytäntöjen kehittäminen

Pääasiallisena työnä on Tekaisu-menetelmän jalkauttaminen kuntiin ja kuntatyön koordinointi. Osa tästä työstä on tarkoitus kilpailuttaa kuten vuonna 2012.

Samaan tarkoitukseen on haettu rahaa myös THL:n lisämäärärahoista, koska tämä tehtävä on Tekaisun onnistumisen kannalta kriittinen ja sen rahoitus on varmistettava. Perusrahoitus tarvitaan, jotta saadaan koordinoitua kuntayhteistyöt, joita käynnistetään alkuvuodesta 2013. Kuntien kanssa aloitetaan yhteistyötä siten, että kunnan rooli on tarjota aineistoja ja kuvata käytäntöjä. Kuntien resurssitarve pidetään pienenä ja työ tehdään pääasiassa THL:n resurssein vuonna 2013. Lisäksi kuntaverkoston rakentamiseen, laajentamiseen ja myöhemmin toiminnan koordinointiin tarvitaan lisärahoitusta vuodelle 2013.

Kunnille haetaan Kaste-rahoitusta vasta vuodelle 2014 aiemmasta suunnitelmasta poiketen. Tärkeimmät syyt tähän ovat seuraavat: a) U.S.EPA:n kanssa on syntymässä lupaava uusi yhteistyö, joka vaati valmistelua (ks. alla), b) Tekaisu-toimintamallin pienimuotoinen testaaminen jossakin kunnassa on tärkeää uskottavan hakemuksen kirjoittamiseksi ja myös uusien kuntien saamiseksi mukaan hakemukseen, ja c) yrityksistä huolimatta mikään kunta ei ole vielä sitoutunut hankkeen koordinaattoriksi. Tämä muutos viivästyttää Kaste-rahoitusta n. 9 kk, mikä ei ole kriittistä hankkeen kannalta.

U.S.EPA on uudelleenorganisoinut tutkimustaan kuudeksi suureksi tutkimusohjelmaksi. Yksi näistä on Sustainable and Healthy Communities. Tutkimusohjelmassa on hyvin samanlaisia tavoitteita ja toimintatapoja kuin Tekaisussa [2] [3]. Onnistuessaan tämä yhteistyö laajentaa Tekaisun kuntayhteistyötä kansainväliseksi ja tuo synergiaetuja.

TP2: Tautikuorman arviointi ja toimenpiteiden priorisointi

Tämän työn päärahoitus on haettu THL:n lisämäärärahoista. Tuon haun jälkeen on ilmaantunut erittäin lupaava uusi yhteistyö Washingtonin yliopiston Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME) -yksikön kanssa, jolla on meneillään Global Burden of Disease (GBD) -projekti. Tämä on käytännössä jatkoa WHO:n aiempaan maailmanlaajuiseen tautikuorman arviointihankkeeseen ja sen laajennettu päivitys. Projekti julkaisee päivitetyn maailmanalaajuisen tautikuorma-arvion joulukuussa 2012 Lancet-lehdessä. Laskennan perusteena olevaa dataa avataan vaiheittain vuoden 2013 aikana. Tekaisu-yhteistyön avulla

• saadaan kyseisen projektin hankkima laaja aineisto nopeasti suomalaiseen käyttöön,
• Tekaisun tuottamaa tietoa tarjotaan suoraan osaksi GBD-projektia,
• Opasnetiä käytetään kansainvälisesti jäsentämään keskustelua tautikuormasta ja sitä vähentävistä tekijöistä ja arviointien laadusta, jolloin
• tautikuormatieto saadaan tiiviimmin osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja siten päätösten valmistelua sekä Suomessa että muissa GBD-arviointeja käyttävissä maissa.

Tämän uuden yhteistyön arvioidaan vaativan n. 5 htkk yhteisten käytäntöjen ja tietotekniikan kehittämiseen (esim. datan koneluettavuuden kehittäminen GBD-tietokannoista Opasnetiin ja päinvastoin) sekä sisällöntuotantoon (esim. keskustelujen jäsentäminen) Opasnetiin.

TP3: Arviointityökalujen kehittäminen päätöksentekoon

Yhteistyö Washingtonin yliopiston IHME-yksikön kanssa liittyy olennaisesti TP2:n tautikuorma-arvioihin, mutta on myös tärkeä osa TP3:n työtä päätöksenteon tukijärjestelmien kehittämistä erityisesti Opasnet-laskennan ja keskustelutoiminnallisuuksien osalta. Aiemmin oli suunnitelmana toteuttaa Opasnetissa toiminnallisuus, jolla voidaan laskea terveysvaikutuksia ja tautikuormia Opasnetissa olevien annosvasteiden ja tautipainokertoimien avulla. Nyt työ tehdäänkin niin, että laskenta toteutetaan GBD-projektin tietokantojen avulla kuitenkin käyttäen Opasnetia käyttäjärajapintana. Laskentatyökalusta tulee siis aivan eri tavalla globaali kuin pelkästään YMALin voimin kerättävien tietojen varassa toimiva laskentajärjestelmä. Työmäärä on suurempi (n. 5 htkk) mutta satsaus on onnistuessaan erittäin kustannustehokas.

Lisäksi GBD-projektin kanssa tehtävä yhteistyö lisää matkakuluja (IHME-yksikkö sijaitsee Seattlessa), mihin varataan lisää 2000 €.

Kaste-hakemuksen ideoita -- Jouni Tuomisto 25. syyskuuta 2012 kello 10.39 (EEST)

Yksi tärkeimmistä työtehtävistäni tällä hetkellä on johtaa hanketta, joka vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi tulee ottaa osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa". Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriössä on ajateltu erityisesti sellaisia asioita kuin kaavoituksen vaikutus liikenteeseen ja sen melu-, pienhiukkas- ja ilmastopäätöihin; rakentamispäätösten vaikutusta ilmastopäästöihin ja toisaalta sisäilmaongemiin; tai kaupunkitason päätöksiä aktiiviseen liikkumiseen kävellen tai pyöräillen.

Tähän haasteeseen vastaamiseksi on THL:ssä käynnistetty Tekaisu-niminen hanke (http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu), jossa on tähän mennessä kehitetty tutkimuksen käytäntöjä sellaisiksi, että ne tuottavat tietoa paremmin päätöksentekoa palvelevaan muotoon. Olemme jo alustavasti tarkastelleet kolikon toistakin puolta eli sitä, miten päätöksentekokäytäntöjä pitäisi muuttaa niin, että ne osaisivat paremmin hyödyntää tuotettua tutkimustietoa ja vaikutusarviointeja.

Nyt tilanne on se, että haemme yhteistyökumppaneiksi kuntia tai kuntayhtymiä, jotka olisivat kiinnostuneita kehittämään omia päätöksentekokäytäntöjään tähän suuntaan. Työtä tehtäisiin yhteistyössä THL:n ympäristöterveyden osaston ja toisaalta Innokylä-projektin kanssa (joka on suuntautunut pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöihin). Kunnan tehtävänä olisi olla mukana kehittämässä itselleen sopivia käytäntöjä ja sitten testaamassa ja lopulta sisäänajamassa niitä. Tätä varten kuntaan palkattaisiin Kaste-rahoilla (osa-aikainen) työntekijä, joka edistäisi käytännön työtä kunnassa. Tämän Kaste-hakemuksen ideoita on alettu kirjoittaa tänne: http://fi.opasnet.org/fi/Keskustelu:KASTE_II

Osallistumisesta on tarjolla myös supistettu versio, jossa kunta tai kuntayhtymä ei lähde hakemaan Kaste-rahoitusta, vaan osallistuu hankkeeseen kuunteluoppilaana. Kunnan rooli olisi tällöin lähinnä antaa projektille tietoja päätöksentekokäytännöistään olemassaolevien raporttien tai pöytäkirjojen muodossa ja avainhenkilöiden haastatteluina. Näitä tietoja sitten käytettäisiin kehitettäessä parempia käytäntöjä, joita sitten tarjottaisiin kaikkien kuntien käyttöön. Projekti puolestaan voisi tukea kuunteluoppilaan osallistumista järjestettäviin seminaareihin ja toimittaa kaiken tuotettavan materiaalin kuntaan.

Rahoitus tähän kuntien työhön tulisi siis STM:n Kaste-rahoituksesta, jonka hakemukset on jätettävä vuoden loppuun mennessä. Tämä aihe on sen verran korkealle priorisoitu STM:ssä, että uskoisin rahoitusta tulevan mukavasti, ja paranevien käytäntöjen ansiosta uskon osallistuvien kuntien jäävän tässä selkeästi plussan puolelle. THL ei voi Kasteesta hakea rahoitusta itselleen, mutta olisimme tietysti mukana hakemuksessa. Oman rahoituksemme hankkisimme STM:n erillismäärärahana, jonka hakemiseen meillä on tuki ministeriöstä.

Lahden seudun osalta on sellainen miellyttävä tilanne, että siellä on minulle entuudestaan tuttuja ihmisiä sekä tutkimus- ja kehittämistoimessa että ympäristöterveyskeskuksen puolella. Uskoisin, että tästä olisi kehitettävissä mielenkiintoinen Kaste-hakemus ja hanke, joka edistäisi hallitusohjelman tavoitetta ja lisäksi olisi myös Lahden kannalta hyödyllinen.

Samantapaisesta ideasta olen joillekin puhunut toisen hakemuksen yhteydessä, liittyen EU:n juuri nyt sulkeutuvaan Life+-rahoitukseen. Vaikka siinäkin ideat olivat minusta toteuttamiskelpoisia, hakemusta ei jätetty, koska rahoitusehdot olivat liian tiukat. Jos tämän hakemuksen ideat kiinnostavat, hakemuksen luonnos löytyy Opasnetistä sivulta http://en.opasnet.org/w/Talk:Life+

Toivon ensi viikon perjantaihin (5.10.) mennessä jonkinlaista tahdonilmaisua hakemukseen osallistumisesta. Viralliset päätökset ja tarkemmat roolit ehditään kyllä hoitaa kuntoon syksyn aikana, kunhan hakijajoukko on saatu kokoon.

Lisämäärärahaesitys THL:lle Tekaisu/Kaste-hakemukseen liittyen

Metatiedot asiakirjasta Tekaisu: kuntapäätöksenteon tuki ja päätösten priorisointi ohje

Nimi: Tekaisu: kuntapäätöksenteon tuki ja päätösten priorisointi Tehtäväryhmä: 6.00.01.08 Tehtäväryhmän nimi: Rahoitushakemus Rekisteröinti: Vastuualue: YMAL Vastuuhenkilö: Jouni Tuomisto Luotu: 29.10.2012 Säilytysaika: 15 v Säilytysmuoto: Sähköinen Julkisuus: Julkinen Suojeluluokka: 2 (tutkimuksellisista, juridisista tai taloudellisista syistä suojeltavat asiakirjat) Lisätiedot: Pysyvä linkki: [4] Hyväksyntä: Ei ole

Tekaisu: kuntapäätöksenteon tuki ja päätösten priorisointi

LISÄMÄÄRÄRAHAESITYS

• Haettava rahoitus: 80 000 € (77760 € palkkaan ja sivukuluihin, 2240 € matkakuluihin)
• Mukana olevat yksiköt: YMTO / YMAL
• Jatkuvuus ja kytkennät: Rahoitus liittyy Tekaisu-hankkeeseen (2012-2015), johon on saatu ja haetaan rahoitusta seuraavista paikoista:
  • STM: saatu määräraha 100000 € vuodelle 2012
  • Kaste2-ohjelma: Haetaan rahoitusta kuntien osuuteen vuodelle 2013, THL:n osuus 0 €
  • STM: haetaan jatkomäärärahaa vuodelle 2013
  • Vuosien 2014-2015 rahoitusta haetaan Kaste2-ohjelmasta, STM:stä ja THL:n lisämäärärahasta sekä mahdollisesti muualta.

Rahoituksella tehtävä työ vuonna 2013

• Kaste2-rahoituksella tehtävät kuntapilotit koordinoidaan. Vuonna 2012 kehitetty Tekaisu-menetelmä otetaan osaksi pilotteja kunnissa. (TP1)
• Vuonna 2012 kartoitettiin tautikuormaa kasvattavia tekijöitä ja niiden torjuntatoimenpiteitä. Toimenpidelistaa täydennetään ja niiden kustannukset arvioidaan. (TP2)
• Terveyshyötyjä arvioidaan ja verrataan kustannuksiin ja kitkatekijöihin (TP2).
• Vertaillaan priorisointiperusteita ja tuotetaan priorisointilistoja toimenpiteistä (TP2).
• Tautikuormalaskennassa käytetyt mallit jalostetaan nettipohjaisiksi työkaluiksi, joita kunnat voivat käyttää myös itse. (TP3)
• Tekaisu-menetelmää varten tuotetaan nettipohjainen työkalu kunnille (TP3).

Työhön haetaan rahoitusta THL:n lisämäärärahasta 6 htkk työlle TP1+TP3:een ja 6+6 htkk työlle TP2:een, yhteensä 18 htkk eli 77760. Lisäksi haetaan 2240 € matkakuluihin, yhteensä 80000 €.

Laskentaperusteena on käytetty työkuukausikustannusta 4320 € /kk (vaativuustaso 6, 3200 € /kk + sivukulut 1120 € /kk).

Taustaa

STM on 2012 käynnistänyt Tekaisu-hankkeen (2012 - 2015) kehittämään ja juurruttamaan käytäntöjä ympäristöterveyden huomioimiseksi päätöksenteossa. Tekaisu-hanke toteuttaa useita keskeisiä tavoitteita:

• Ympäristöstä aiheutuvien terveysvaikutusten huomiointi suunnittelussa ja päätöksenteossa on hallitusohjelmassa mainittu hyvinvointipolitiikan tavoite.
• Sama tavoite löytyy myös STM:n strategiasta Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020.
• Yksi THL:n strategisista linjauksissa on "Hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat vahvasti päätöksentekoon eri tasoilla".
• YMAL-yksiköllä on kaksi tätä tukevaa tulostavoitetta: Tekaisu: Terveysvaikutusten arviointi kaikkeen päätöksentekoon -hanke, ja sitä tukeva Avoin terveysvaikutusarviointijärjestelmä Opasnet.

Ympäristöterveyden vaikutusarviointien tuottaman tiedon olennainen pullonkaula on, että vaikka tietoa on usein runsaasti, sitä ei osata päätöksenteossa tehokkaasti hyödyntää tai vaatia, eivätkä asiantuntijat myöskään osaa tarjota sitä päätöksenteon tarvitsemassa muodossa (Pohjola M, 2012. Assessments are to change the world - Prerequisites for effective environmental health assessment [väitöskirja]). Tuore tutkimus päättelee, että tällainen tiedon tehokas hyödyntäminen ei tapahdu itsestään vaan vaatii perusteellista paneutumista, organisointia ja järjestelmiä toteutuakseen (Bekker, M., van Egmond, S., Wehrens, R., Putters, K., Bal, R., 2010. Linking research and policy in Dutch healthcare: infrastructure, innovations and impacts. Evidence & Policy 6, 237-253).

STM on 2012 käynnistänyt Tekaisu-hankkeen kehittämään käytäntöjä ympäristöterveyden huomioimiseksi päätöksenteossa. Tekaisua koordinoi johtava tutkija Jouni Tuomisto, ja hanke on yksi YMAL-yksikön keskeisistä hankkeista ja tulostavoitteista. Hankkeessa toisaalta tarkastellaan ympäristön aiheuttamaa tautikuormaa ja priorisoidaan sitä vähentäviä toimenpiteitä, toisaalta kehitetään tietoon perustuvaa päätöksentekoa tukevia käytäntöjä.

Päätöksenteon kehittäminen ja uusien käytäntöjen juurruttaminen

Jälkimmäistä tehtävää varten kehitetään kuntien kanssa pilotteja, joissa tarkastellaan kuntien todellista päätöksentekoa jonkin ajankohtaisen päätösvalmistelun kautta. Kuntatason yhteistyötä ja tarkasteltavia pilotteja kehitetään parhaillaan. Ensimmäiset pilotit on tarkoitus aloittaa keväällä 2013 ja laajemmassa mitassa pilotteja käynnistetään keväällä 2014. Pilotit tuottavat toimivia päätöksentekokäytäntöjä, joita levitetään myös muihin kuntiin ja muihin julkisyhteisöihin mm. Innokylän REA-työkalun avulla.

STM:n hankerahoitus Tekaisulle myönnettiin vuodelle 2012 sillä ajatuksella, että jatkorahoitus haetaan ensisijaisesti Kaste2-ohjelmasta. Ympäristöterveys mainitaan yhtenä Kaste2-ohjelman säädösperusteena, ja lisäksi ministeriön sisällä on epävirallisesti toivottu ympäristöterveyden vahvempaa näkymistä hakemuksissa. Tämän takia Kaste2-rahoitus Tekaisu-hankkeen jatkolle onkin perusteltu. Hakuaika päättyy vuoden 2012 lopussa.

Kuitenkin on niin, että THL ei voi saada Kaste2-rahoitusta, vaan hakijana voi olla ainoastaan kunta tai kuntayhtymä. Niinpä vaikka Kaste2-ohjelma onkin hyvä rahoitusmuoto kuntien osallistumiselle Tekaisu-hankkeeseen ja kehitystyölle siinä, se ei ratkaise THL:n rahoitustarvetta. Tekaisu-hankkeen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää riittävää resurssointia THL:n osuuteen, jotta tämänhetkinen teoreettinen viitekehys saadaan kuntayhteistyön kautta muutettua konkreettisiksi ja toimiviksi käytännöiksi. Tähän kunnat eivät yksin pysty, vaan siihen vaaditaan THL:n puolelta erityisosaamista.

Ympäristötautikuorman arviointi ja alentamistoimenpiteiden priorisointi

Vuoden 2012 Tekaisu-rahoituksessa STM:stä oli jo varattu rahaa tautikuorman arviointiin ja toimenpiteiden priorisointiin. Kuitenkin erityisesti priorisoinnin osalta aiempaa työtä ei juuri ollut tehtynä, joten tehtävä on suurempi kuin siihen saatu määräraha. Tämä aliresursointi tehtiin tietoisesti, koska tiedettiin, että työ jatkuu vuoden 2013 puolelle, ja siihen täytyy joka tapauksessa hakea lisärahoitusta. Nyt sitä siis haetaan THL:n lisämäärärahasta.

TEKAISU työpaketti 2:n päätavoitteet ovat

• SETURI ja EBoDE -hankkeissa tehtyjen tautikuorma-arvioiden yhdenmukaistaminen ja laajentaminen
  • SETURI-tulosten muuntaminen ympäristöaltisteiden osalta tautikuorma-arvioiksi
  • arvioinneista puuttuvien kemikaali- ym. riskien kartoittaminen, priorisointi ja lisääminen
• tautikuorman alentamistoimenpiteiden (politiikkojen) identifiointi ja priorisointi
  • alkaen kokonaistautikuormavaikutuksiltaan tärkeistä altisteista identifioidaan mahdollisia/suunniteltuja/toteutusvaihessa olevia toimenpiteitä
  • arvioidaan näiden toimenpiteiden terveyshyödyt ja verrataan niitä kustannuksiin ja muihin kitkatekijöihin
  • asetetaan toimenpidevaihtoehdot prioriteettijärjestykseen (tarkastellen eri priorisointiperusteita)

Vuoden 2012 aikana toteutuu työsuunnitelman mukaisesti

• puuttuvien kemikaalien kartoittaminen (Juho Kutvosen kesäharjoittelu)
• SETURI-arvioiden yhteismitallistaminen
• torjuntatoimenpiteiden alustava identifiointi

Toimenpidevaihtoehtojen arviointimenetelmien kehittämiseksi aloitettiin Juho Kutvosen maisterintutkintoon liittyvä opinnäytetyö, jossa verrataan muutamien valittujen torjuntatoimenpiteiden terveyshyötyjä toimenpiteiden kustannuksiin ja niiden toteuttamiseen liittyviin koettuihin tekijöihin käyttäen utiliteettiteoriaa ja maksuhalukkuuskyselymenetelmiä. Isabella Rumrich:in kansaivälisen maisteriohjelman opinnäytetyössä on tarkoitus verrata tautikuorman arviointia tapausmäärinä (insidenssi) ja sairausoireina (prevalenssi) ja tarkastella altistuksen rajoittamistoimenpiteitä toisaalta sairastumisen estämisen, toisaalta oireiden vähentämisen näkökulmasta käyttäen esimerkkitapauksena astmaa.

Hakemus valtionavustuksen saamiseksi KASTE-ohjelmaa toteuttavaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeeseen

Hakija	Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä
	Kunnan/kuntayhtymän postiosoite	Postinumero ja toimipaikka
Vastuuhenkilön yhteystiedot	Nimi	Tehtävänimike
	Postiosoite	Postinumero ja toimipaikka
	Puhelin ja matkapuhelin	Fax	S-posti
Yhteyshenkilön yhteystiedot	Nimi	Tehtävänimike
	Postiosoite	Postinumero ja toimipaikka
	Puhelin ja matkapuhelin	Fax	S-posti
Hankkeen nimi tai siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika	Nimi ja lyhenne		Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi-kk/vuosi)
Hankkeen kokonaiskustannukset
Haettava valtionavustus
Hankkeeseen osallistuvat tahot	Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus
	Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja niiden rahoitusosuudet
Kaste-ohjelman osaohjelma, jonka toimenpiteitä hanke toteuttaa	[ ] Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan [ ] Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen [ ] Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan [ ] Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan [ ] Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan [ ] Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asukkauden ja ammattilaisten tueksi [ ] Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia
Hankkeen tavoitteet	Keskeiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä
Hankkeen odotetut vaikutukset	Keskeiset odotetut vaikutukset numeroituna tärkeysjärjestyksessä
Keskeiset toimenpiteet vaikutusten saavuttamiseksi	Keskeiset toimenpiteet nimeroituina tärkeysjärjestyksessä
Hankkeen prosessikuvaus	Kuvaus hankkeen organisoinnista, toteutustavasta ja aikataulusta
Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen
Suunnitelma hankkeen arvioimiseksi
Liitteet	[ ]Päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen) [ ] Hankesuunnitelma (pakollinen) [ ] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; pakollinen) [ ] Toimintokohtainen kustannusarvio (pakollinen) [ ] Aluejohtoryhmän pöytäkirja (pakollinen) [ ] Aiesopimus (pakollinen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa) [ ] Lisähenkilöstösuunnitelma (pakollinen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa [ ] Muu liite, mikä ______________________________________________________________________ [ ] Muu liite, mikä ______________________________________________________________________ [ ] Muu liite, mikä ______________________________________________________________________

Valtionavustushakemuksen täyttöohjeet

Hakemuksen vastaanottaja

Hakemus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon paperilla. Hakemukseen liitetään hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toimitettava 31.12.2012, 30.9.2013 tai 30.9.2014 klo 16.15 mennessä.

Hakija

Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista.

Vastuuhenkilö

Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta.

Yhteyshenkilö

Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja.

Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika

Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta aloitusilmoituksen tekemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus on toimitettava Lounais-Suomen aluehallintovirastolle jo kolmannen vuoden lokakuun loppuun mennessä, mikä on syytä ottaa huomioon hankesuunnitelmaa tehtäessä.

Hankkeen kokonaiskustannukset

Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat.

Haettava valtionavustus

Haettava valtionavustus ilmoitetaan täysien eurojen tarkkuudella. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista.

Hankkeeseen osallistuvat tahot

Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa).

Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. yliopistot, ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan osaamiskeskukset) sekä muita kuin julkisia tahoja eli yksityisiä osallistujia. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea.

Kaste-ohjelman osaohjelma, jonka toimenpiteitä hanke toteuttaa.

Kehittämishankkeiden valtionavustukset kohdennetaan Kaste-ohjelman linjausten mukaisesti. Kohdassa on lueteltu Kaste-ohjelman osaohjelmat sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen, joka sisältyy osaohjelmaan 1. Lomakkeeseen merkitään kaikki osaohjelmat, joiden toimenpiteitä hanke toteuttaa.

Hankkeen tavoitteet

Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat välittömät hyödyt ja pitkäkestoiset vaikutukset. Hankkeen tavoitteiden tulee olla Kaste-ohjelma linjausten mukaisia.

Hankkeen odotetut vaikutukset

Hankkeiden odotetut vaikutukset esitetään vastaavalla numeroinnilla kuin edellisessä kohdassa, eli hankkeen kukin tavoite täsmennetään kuvaamalla tältä osin odotettu vaikutus.

Hankkeen prosessikuvaus

Kohdassa kuvataan lyhyesti hankkeen toteuttamistapa, eli hankkeen organisointi, työvaiheet ja eri vaiheiden aikataulutus.

Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen

Kuvaus siitä kuinka olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödynnetään hankkeessa ja miten hankkeessa muodostuneet uudet hyvät käytännöt juurrutetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi ja levitetään hankkeeseen osallistuneiden kuntien lisäksi myös laajemmin käyttöön otettaviksi. Kohdassa kuvataan myös, miten hankkeessa muodostuneen uuden toiminnan rahoitus järjestetään hankkeen päättymisen jälkeen.

Suunnitelma hankkeen arvioimiseksi

Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja sen päätyttyä.

Liitteet

Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset, hankesuunnitelma ja toimintokohtainen kustannusarvio. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä. Aluejohtoryhmän pöytäkirja hankkeen käsittelystä on myös pakollinen liite. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, aiesopimus ja lisähenkilöstösuunnitelma.

Hankkeen menot ja rahoitus

Henkilöstömenot

Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henkilöstön osalta sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä että hankkeeseen palkattavan henkilöstön.

Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset

Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu julkaisussa ”Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset 2012-2015”. Hakemuksessa tulee esittää myös ne kustannukset, joihin valtionavustusta ei voida myöntää.

Tulorahoitus

Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta.

Muu kuin julkinen rahoitus

Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 ”Hankkeeseen osallistuvat tahot”.

Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset

Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus.

Kunnan ja kuntayhtymän omarahoitusosuus

Omarahoitusosuus on se summa, jolla hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat hankkeen kustannuksiin. Omarahoitusosuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista.

Muu julkinen rahoitus

Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämänkaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 ”Hankkeeseen osallistuvat tahot”. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 %. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista.

Paikka ja aika sekä allekirjoitus

Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu. Hakemuksen allekirjoittaa se taho, joka on oikeutettu hakemaan valtionavustusta hallinnoinnista vastaavan kunnan tai kuntayhtymän nimissä.

Hankesuunnitelma

alustavaa luonnostelua

Toteutusaika: 5/2013 - 5/2014

Osallistujat:

• Rauman kaupunki (hakija/koordinaattori, tapaustutkimusken kohde)
  • ympäristöterveydenhuolto
  • kaavoitus
• Kuopion kaupunki (ns. kuunteluoppilas)
  • ympäristöterveydenhuolto
• Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (ns. kuunteluoppilas)
• Pieni kunta? (tapaustutkimusken kohde?)

Tavoite:

Uusien tietoa tehokkaasti hyödyntävien kunnallisten päätöksentekokäytäntöjen 1) yhteiskehittäminen, 2) soveltaminen, 3) evaluointi, 4) vakiinnuttaminen ja levittäminen (ns. Innokylän toimintamalli). Erityishuomio terveysvaikutusarvioinnin ja sen tulosten hyödyntämisessä ympäristöön ja terveyteen merkittävästi vaikuttavassa päätöksenteossa, mm. alueiden käytön suunnittelussa. Lopputulemana tavoitellaan tehokkaita, avoimia ja hyviin (=parhaaseen olemassa ja saatavilla olevaan tietoon perustuviin) päätöksiin johtavia päätöksentekokäytäntöjä, jotka ovat sovellettavia paitsi tapaustutkimukseen osallistuneissa kunnissa, myös kaikissa (ainakin) Suomen kunnissa. Näin ollen kyseessä on "terveydensuojelun käytäntöjen kehitys kuntatasolla".

Toteutustapa:

1-2 käytännöllistä, ajankohtaista ja todellista kunnallisen päätöksenteon tapausta (Rauma + pieni kunta?).

1. Päätösprosesseja (valmistelu + päättäminen) varten kehitetään yhdessä päätöksestä ja valmistelusta vastaavien toimijoiden kanssa uudenlainen tiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen pyrkivä toimintatapa.
   • THL koordinoi kehittämistyötä, Nordem ohjaa yhteiskehittämistä, tapauksesta vastaava kunta osallistuu, muut kunnat?
2. Tätä toimintatapaa sovelletaan valitun päätöstapauksen valmisteluun sekä päättämiseen.
   • Tapauksesta vastaava kunta toteuttaa, THL toteuttaa ja avustaa terveysvaikutusarvioinnin tekemisessä, Nordem avustaa tiedon hyödyntämisessa valmistelussa ja päättämisessä, muut kunnat?
3. Kokeiltavan toimintatavan hyvyyttä evaluoidaan TEKAISU-hankkeessa kehitetyllä päätöksenteon evaluoinnin menetelmällä, joka huomioi paitsi lopputulemat myös siihen johtaneet toimenpiteet sekä niiden perustana olleen tiedon. Erityisesti tarkastellaan toimintatavan vaikuttavuutta ja sovellettavuutta.
   • Nordem ohjaa evaluointia, kunnat ja THL osallistuvat
4. Kokemusten ja evaluoinnin perusteella voidaan toimintatapaa edelleen kehittää sekä soveltaa uusiin päätöstapauksiin. Tarkoitus on, että tapaustutkimukseen osallistuvat kunnat kykenisivät jatkossa toteuttamaan vastaavanlaista toimintamallia uusissa tapauksissa varsin itsenäisesti. Kuunteluoppilaiden ja muiden halukkaiden kuntien kanssa haetaan vuoden 2013 Kaste-haussa jatkohanketta (2/2014 - 2/2015?), jossa pyritään toteuttamaan sama kuvio laajemmalla osallistuja-/tapausjoukolla ja kevyemmällä ohjauksella. Koko hankkeen/hankkeiden ajan pyritään markkinoimaan kokeiltavaa toimintamallia mm. Innokylän, SOS-TERVE messujen, verkkodemokratiaseuran, deliberatiivisen demokratian instituutin sekä Kuntaliiton kautta.
   • Kunnat joko jatkokehittävät omia käytäntöjään tai osallistuvat uuden hankkeen hakemiseen, THL koordinoi uuden hankkeen haun, tarjoaa välineitä TVA:n tekemiseen ja koordinoi markkinointitoimia, Nordem osallistuu uuden hankkeen hakuun sekä markkinointitoimiin.