Ero sivun ”Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(37 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 6: Rivi 6:
Kommentteja voi jättää kullekin sivulle alalaidasta löytyvästä lisää kommentti-linkistä, lisäksi [[Ydinvoimaan liittyvien riskien kokeminen Suomessa#Kysely|täältä]] voit täyttää kyselyn ydinvoiman riskien kokemisesta ja tähän malliin liittyen. Kommentit ja parannusehdotukset otetaan huomioon mallia pidemmälle työstettäessä.  
Kommentteja voi jättää kullekin sivulle alalaidasta löytyvästä lisää kommentti-linkistä, lisäksi [[Ydinvoimaan liittyvien riskien kokeminen Suomessa#Kysely|täältä]] voit täyttää kyselyn ydinvoiman riskien kokemisesta ja tähän malliin liittyen. Kommentit ja parannusehdotukset otetaan huomioon mallia pidemmälle työstettäessä.  


==Rajaus==
==Kysymys==


Mitkä ovat energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti: mitkä ovat kahden uuden ydinvoimalan tai vastaavan vaihtoehtoisen sähkökapasiteetin käytön terveysvaikutukset?
Mitkä ovat energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti: mitkä ovat kahden uuden ydinvoimalan tai vastaavan vaihtoehtoisen sähkökapasiteetin käytön terveysvaikutukset?
Rivi 33: Rivi 33:
==Työn kuvaus==
==Työn kuvaus==


Alla on linkkejä malliin liittyville sivuille.  
Alla on eritelty malliin liittyviä muuttujia.  
 
*[[Suomalainen energiapolitiikka#Vaihtoehtoisen energiantuotannon osamalli|2:sta ydinvoimalasta on päätetty]]
*[[Suomalaiset ydinvoimalat#Vaihtoehtoisen energiantuotannon osamalli|Kuinka monta ydinvoimalahanketta viedään loppuun asti?]]
*[[Energiantuotanto Suomessa#Vaihtoehtoisen energiantuotannon osamalli|Millä korvataan toteuttamatta jääneiden ydinvoimaloiden tuotanto?]]
*[[Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa#Vaihtoehtoisen energiantuotannon osamalli|Syntyvien pienhiukkasten määrä eri skenaarioissa]]
*[[Pienhiukkasaltistuminen Suomessa#Vaihtoehtoisen energiantuotannon osamalli|Eri skenaarioissa syntyneiden pienhiukkasten aiheuttama altistus]]
*[[Pienhiukkasten terveysvaikutukset Suomessa#Vaihtoehtoisen energiantuotannon osamalli|Eri skenaarioiden aiheuttaman pienhiukkasaltistumisen terveysvaikutukset]]
*[[Ydinvoimaan liittyvien riskien kokeminen Suomessa]]


===Politiikka===
===Politiikka===


*Kahdesta ydinvoimalasta on annettu periaatepäätökset.
*Kahdesta ydinvoimalasta on annettu periaatepäätökset.
*Katso: [[Suomalainen energiapolitiikka]]


===Ydinvoimalat===
===Ydinvoimalat===
Rivi 52: Rivi 45:
*Oletetaan molempien laitosyksiköiden olevan toteutumassa.  
*Oletetaan molempien laitosyksiköiden olevan toteutumassa.  
*Vertailuskenaarioissa peruuntuu laitos yksiköistä yksi tai molemmat.
*Vertailuskenaarioissa peruuntuu laitos yksiköistä yksi tai molemmat.
*Katso: [[Suomalaiset ydinvoimalat]]


===Energiantuotanto===
===Energiantuotanto===
Rivi 73: Rivi 67:
|----
|----
|}
|}
*Katso: [[Energiantuotanto Suomessa]]


===Pienhiukkaspäästöt===
===Pienhiukkaspäästöt===


{| {{prettytable}}
{| {{prettytable}}
!Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä!!Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (GWha<sup>-1</sup>)!!Korvaava energianlähde!!Korvaava tuotanto (GWha<sup>-1</sup>)!!Korvaavan tuotannon päästökerroin (kgMWh<sup>-1</sup>)!!PM2.5 päästöt (kga<sup>-1</sup>)
!Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä!!Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (GWha<sup>-1</sup>)!!Korvaava energianlähde!!Korvaava tuotanto (GWha<sup>-1</sup>)!!Korvaavan tuotannon päästökerroin (kg/MWh)!!PM2.5 päästöt (kga<sup>-1</sup>)
|----
|----
| 2 || 26280 || || 0 || 0 || 0
| 2 || 26280 || || 0 || 0 || 0
Rivi 97: Rivi 93:
*Päästökertoimista on oletettu että korvaavat laitokset ovat suurikokoisia ja että niissä on käytetty uusimpia poltto- ja puhdistusmenetelmiä.  
*Päästökertoimista on oletettu että korvaavat laitokset ovat suurikokoisia ja että niissä on käytetty uusimpia poltto- ja puhdistusmenetelmiä.  
**Lisäksi P. Sorsan arvot ovat alunperin lämmöntuotannolle, mutta vallitsevien epätarkkuuksien alla useammankin %-yksikön ero lämmön- ja sähköntuotannon hyötysuhteiden välillä on suhteellisen merkityksetön.
**Lisäksi P. Sorsan arvot ovat alunperin lämmöntuotannolle, mutta vallitsevien epätarkkuuksien alla useammankin %-yksikön ero lämmön- ja sähköntuotannon hyötysuhteiden välillä on suhteellisen merkityksetön.
*Katso: [[Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa]]
====Kaavat====
tuotanto vuodessa gigawattitunteina = 24 (tuntia) * 365 (vuodessa) * teho (edellisestä taulukosta)
päästö = korvaava tuotanto * päästökerroin


===Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus===
===Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus===


====Karkea malli====
====Karkea arvio terveysvaikutuksille osamallissa (skenaariot 1-3)====
{| {{prettytable}}
{| {{prettytable}}
!Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä!!Korvaava energianlähde!!PM2.5 päästöt (kga<sup>-1</sup>)!!Altistus (µgm<sup>-3</sup>)!!Ennenaikaisia kuolemia lisää vuodessa
!Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä!!Korvaava energianlähde!!PM2.5 päästöt (kga<sup>-1</sup>)!!Altistus (µgm<sup>-3</sup>)!!Ennenaikaisia kuolemia lisää vuodessa
Rivi 106: Rivi 110:
| 2 ||  || 0 || 0 || 0
| 2 ||  || 0 || 0 || 0
|----
|----
| rowspan="3" | 1 || puu || 131400 || 1,0*10<sup>-6</sup> || 3,0*10<sup>-4</sup>
| rowspan="3" | 1 || puu || 131400 || 1,0*10<sup>-3</sup> || 0,3
|----
|----
|turve || 131400 || 1,0*10<sup>-6</sup> || 3,0*10<sup>-4</sup>
|turve || 131400 || 1,0*10<sup>-3</sup> || 0,3
|----
|----
|kivihiili || 131400 || 1,0*10<sup>-6</sup> || 3,0*10<sup>-4</sup>
|kivihiili || 131400 || 1,0*10<sup>-3</sup> || 0,3
|----
|----
| rowspan="3" | 0 || puu || 262800 || 2,0*10<sup>-6</sup> || 6,0*10<sup>-4</sup>
| rowspan="3" | 0 || puu || 262800 || 2,0*10<sup>-3</sup> || 0,6
|----
|----
|turve || 262800 || 2,0*10<sup>-6</sup> || 6,0*10<sup>-4</sup>
|turve || 262800 || 2,0*10<sup>-3</sup> || 0,6
|----
|----
|kivihiili || 262800 || 2,0*10<sup>-6</sup> || 6,0*10<sup>-4</sup>
|kivihiili || 262800 || 2,0*10<sup>-3</sup> || 0,6
|----
|----
|}
|}
*Tässä tarkastelussa energiantuotannon tyyppi pienhiukkasten aiheuttamien terveysvaikutusten kannalta on melko merkityksetön.
**Mutta tästä puuttuukin esimerkiksi polttoaine-kuljetusten aiheuttamat päästöt ja niiden aiheuttamat altistus.
*Katso: [[Pienhiukkasaltistuminen Suomessa]], [[Pienhiukkasten terveysvaikutukset Suomessa]]


=====Kaavat=====
=====Kaavat=====
Rivi 130: Rivi 139:
  hengitysnopeus = 20 m<sup>3</sup>d<sup>-1</sup> = 7300 m<sup>3</sup>a<sup>-1</sup>
  hengitysnopeus = 20 m<sup>3</sup>d<sup>-1</sup> = 7300 m<sup>3</sup>a<sup>-1</sup>


  populaatio = Suomen asukasluku = 5,313,399<ref>[http://data.worldbank.org/country/finland Maailman pankin tilasto vuodelta 2008]
  populaatio = Suomen asukasluku = 5,313,399<ref>[http://data.worldbank.org/country/finland Maailman pankin tilasto] vuodelta 2008</ref>


======Terveysvaikutus======
======Terveysvaikutus======


  ennenaikaisten kuolemien määrä = pm 2.5 altistus-vastefunktio * altistus * kokonaiskuolleisuus
  ennenaikaisten kuolemien määrä = pm 2.5 altistusvastefunktio * altistus * kokonaiskuolleisuus
 
[[::op_en::ERF of PM2.5 on mortality in general population|pm 2.5 altistusvastefunktio]] = 0.006 µg<sup>-1</sup>m<sup>3</sup>
{{kommentti|1:|(Tarvitaan lyhyt lisäselvitys siitä kuinka vastekerroin on linkkisivulta saatu. Eli jos on esimerkiksi käytetty kokonaisaltistusta niin millä perusteella ja millaisella muunnoksella RR-kerroin antaa yllä olevan altistusvastefunktion)|--[[Käyttäjä:Smxb|Smxb]] 18. syyskuuta 2010 kello 15.22 (UTC)}}
 
kokonaiskuolleisuus = 49090<ref>[http://data.euro.who.int/hfamdb/ European Mortality Database]</ref> vuodessa
 
====Tarkempi arvio terveysvaikutuksille osamallissa (skenaariot 1-3)====
 
Yllä esitettyjen karkeiden suuruusluokka-arvioiden lisäksi on terveysvaikutusten arviointiin käytetty tarkempaa ICT-mallia (Impact Calculation Tool), (LINKKI OPASNETISSÄ?) joka mahdollistaa kokonaisvaltaisemman analyysin. ICT-malli hyödyntää Maailmanpankin avointa väestötietodataa ([http://data.worldbank.org/indicator/SP.POP.0014.TO.ZS/countries/latest?display=default World Bank development indicators]) sekä Maailman terveysjärjestön avointa kuolleisuustietokantaa ([http://data.euro.who.int/dmdb/ WHO mortality database]).
 
Alla on kuvattu tuloksia menetettyjen elinvuosien määrää eri ikäryhmittäin vuosi tarkastelujakson aloittamisesta koko väestön määrään nähden ([[:en:Years of potential life lost|YLL]] = Years of life lost, kts. pystyakseli). Eri väreillä kuvattujen ikäryhmien lisäksi näkyvät vaaka-akselilla eri skenaariot, joista vasemmanpuolimmaisin tarkoittaa tilannetta, jossa uusia reaktoriyksiköitä rakennetaan 0 kappaletta, keskimmäisessä 1 kappale ja oikeanpuolimmaisessa 2 kappaletta. Viimeksi mainitussa tapauksessa pienhiukkaspäästöjä ei tämän osamallin oletusten mukaan ole ja vastaavasti menetettyjä elinvuosiakaan ei ole.


[[::op_en::ERF of PM2.5 on mortality in general population|pm 2.5 altistus-vastefunktio]] = 0.006 µg<sup>-1</sup>m<sup>3</sup>
[[Image:Yll_spec2.PNG|none]]


kokonaiskuolleisuus = 49090<ref>[http://data.euro.who.int/hfamdb/ European Mortality Database]</ref>
Varsinaisten menetettyjen elinvuosien määrän lisäksi voidaan arvioida myös elämänlaatua mittarilla [[:en:Disability-adjusted life year|DALY]] (pystyakselilla ao. kuvassa), joka tarkoittaa sairastelun vuoksi menetettyjen terveiden elinvuosien määrää. Se on niin ikään määritetty eri ikäluokille ja kolmessa eri skenaariossa, joista (BAU = 0 uutta yksikköä, Alternative scenario = 1 uusi yksikkö, Reference = 2 uutta yksikköä). Kuten menettettyjen elinvuosien tapauksessa, pienhiukkaspäästöttömän 2 uuden yksikön rakentaminen ei aiheuta menetettyjä terveitä elinvuosia.


====Monimutkaisempi malli====
[[Image:Daly_spec2.PNG|none]]


*Eri altistus (Exposure) skenaariot on määritelty seuraavasti:
Analyysiä voidaan edelleen tarkentaa ottamalla huomioon kerrannaisvaikutuksia kuten rakennusmateriaalin kuljetuksesta ja valmistuksesta aiheutuvia päästöjä, jolloin myös kahden rakennettavan reaktoriyksikön tapauksessa syntyy pienhiukkaspäästöjä epäsuorasti. Niin ikään voidaan huomioida fossiilisen varavoiman käyttö esim. huoltokatkojen aikana. Näitä asioita tarkastellaan arvioinnin myöhemmässä vaiheessa.
**BAU (Business as usual) on skenaario jossa ydinvoimaloita ei rakenneta
**Alternative scenario on skenaario jossa ydinvoimalat rakennetaan


[[Image:Yll_spec.PNG|none]]
===CO<sub>2</sub> päästöjen terveysvaikutus osamallissa (skenaariot 1-3)===
*YLL = years of life lost, eli menetettyjen elinvuosien määrä
 
**Määritelty koko väestölle eri vuosina
CO2-päästöjen muuntaminen ekvivalenttiyksiköihin (DALYiksi) on monimutkaista kerrannaisvaikutusten vuoksi. Kaasumaisille päästöille terveysefektit jätetään tässä vaiheessa huomiotta ja tyydytään arvioimaan CO2-päästöjen ilmastovaikutusta ja rahallista merkitystä [[Suomen_energiantuotannon_ilmastovaikutusten_arviointi|päästökaupassa]].


[[Image:Daly_spec.PNG|none]]
*[http://en.wikipedia.org/wiki/Disability-adjusted_life_year DALY] = disability adjusted life year, eli menetettyjen terveiden elinvuosien määrä
**Määritelty eri ikäluokille


==Tulos==
==Tulos==
Rivi 160: Rivi 175:
*[[Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa]]
*[[Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa]]
**[[Energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa]]
**[[Energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa]]
**[[Ydinvoimaan liittyvien riskien kokeminen Suomessa]]


{{ydinvoima-arviointi}}
{{ydinvoima-arviointi}}
Rivi 166: Rivi 182:


<references/>
<references/>
==Katso myös==
==Avainsanat==
==Viitteet==
<references/>
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
{{mfiles}}
{{julkaisu
| kirjoittajat  = Teemu Rintala, Sami Majaniemi
| nimi = Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi
| selite        =
| julkaisuvuosi = 2010
}}
[[Luokka:THL:n julkaisuja vuonna 2010]]
[[Luokka:Ilmansaasteet]]

Nykyinen versio 8. elokuuta 2012 kello 11.46



Mallia on aloitettu tekemään melko karkealta pohjalta. Näin alkajaisiksi vertaillaan vain muutamaa hyvin yksinkertaista skenaariota: rakennetaan 0, 1 tai 2 ydinvoimalaa, korvataan 2, 1 tai 0 ydinvoimalan sähköntuotanto polttoperäisillä vaihtoehdoilla (puu, turve, maakaasu, öljy, kivihiili).

Kommentteja voi jättää kullekin sivulle alalaidasta löytyvästä lisää kommentti-linkistä, lisäksi täältä voit täyttää kyselyn ydinvoiman riskien kokemisesta ja tähän malliin liittyen. Kommentit ja parannusehdotukset otetaan huomioon mallia pidemmälle työstettäessä.

Kysymys

Mitkä ovat energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti: mitkä ovat kahden uuden ydinvoimalan tai vastaavan vaihtoehtoisen sähkökapasiteetin käytön terveysvaikutukset?

Rajat

  • Oletetaan että
    • rakennetaan 3GW lisää energiaa
    • kaikki laitokset ovat heti käytettävissä (tuottavat energiaa päätöshetkestä eteenpäin)
  • Tarkastellaan
    • pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutukset vuosittain
  • Verrataan tällä hetkellä todennäköisesti toteutuvaan vaihtoehtoon (2 ydinvoimalaa valmistuu)

Skenaariot

  1. 2 ydinvoimalaa valmistuu
  2. 1 ydinvoimala korvataan
    1. puulla
    2. turpeella
    3. kivihiilellä
  3. 2 ydinvoimalaa korvataan
    1. puulla
    2. turpeella
    3. kivihiilellä

Työn kuvaus

Alla on eritelty malliin liittyviä muuttujia.

Politiikka

Ydinvoimalat

  • Periaatepäätöksen saaneiden ydinvoimalayksiköiden (Olkiluoto 4 ja Fennovoima 1) yhteenlasketun tehon oletetaan olevan noin 3 TW. Selkeyden vuoksi, ainakin aluksi, oletetaan että molempien yksiköiden teho on yhtä suuri.
  • Oletetaan molempien laitosyksiköiden olevan toteutumassa.
  • Vertailuskenaarioissa peruuntuu laitos yksiköistä yksi tai molemmat.
  • Katso: Suomalaiset ydinvoimalat

Energiantuotanto

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu teho (GW) Korvaava energianlähde Korvaava teho (GW)
2 3 0
1 1,5 puu 1,5
turve
kivihiili
0 0 puu 3
turve
kivihiili

Pienhiukkaspäästöt

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (GWha-1) Korvaava energianlähde Korvaava tuotanto (GWha-1) Korvaavan tuotannon päästökerroin (kg/MWh) PM2.5 päästöt (kga-1)
2 26280 0 0 0
1 13140 puu 13140 0,01 [1] 131400
turve 0,01 [1] 131400
kivihiili 0,01 [1] 131400
0 0 puu 26280 0,01 [1] 262800
turve 0,01 [1] 262800
kivihiili 0,01 [1] 262800
  • Päästökertoimista on oletettu että korvaavat laitokset ovat suurikokoisia ja että niissä on käytetty uusimpia poltto- ja puhdistusmenetelmiä.
    • Lisäksi P. Sorsan arvot ovat alunperin lämmöntuotannolle, mutta vallitsevien epätarkkuuksien alla useammankin %-yksikön ero lämmön- ja sähköntuotannon hyötysuhteiden välillä on suhteellisen merkityksetön.

Kaavat

tuotanto vuodessa gigawattitunteina = 24 (tuntia) * 365 (vuodessa) * teho (edellisestä taulukosta)

päästö = korvaava tuotanto * päästökerroin

Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus

Karkea arvio terveysvaikutuksille osamallissa (skenaariot 1-3)

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä Korvaava energianlähde PM2.5 päästöt (kga-1) Altistus (µgm-3) Ennenaikaisia kuolemia lisää vuodessa
2 0 0 0
1 puu 131400 1,0*10-3 0,3
turve 131400 1,0*10-3 0,3
kivihiili 131400 1,0*10-3 0,3
0 puu 262800 2,0*10-3 0,6
turve 262800 2,0*10-3 0,6
kivihiili 262800 2,0*10-3 0,6
  • Tässä tarkastelussa energiantuotannon tyyppi pienhiukkasten aiheuttamien terveysvaikutusten kannalta on melko merkityksetön.
    • Mutta tästä puuttuukin esimerkiksi polttoaine-kuljetusten aiheuttamat päästöt ja niiden aiheuttamat altistus.
Kaavat
Altistus
altistus = päästö * IntakeFraction / (hengitysnopeus * populaatio)

IntakeFraction = 0.3*10-6

hengitysnopeus = 20 m3d-1 = 7300 m3a-1

populaatio = Suomen asukasluku = 5,313,399[2]
Terveysvaikutus
ennenaikaisten kuolemien määrä = pm 2.5 altistusvastefunktio * altistus * kokonaiskuolleisuus

[[::op_en::ERF of PM2.5 on mortality in general population|pm 2.5 altistusvastefunktio]] = 0.006 µg-1m3

--1: (Tarvitaan lyhyt lisäselvitys siitä kuinka vastekerroin on linkkisivulta saatu. Eli jos on esimerkiksi käytetty kokonaisaltistusta niin millä perusteella ja millaisella muunnoksella RR-kerroin antaa yllä olevan altistusvastefunktion) --Smxb 18. syyskuuta 2010 kello 15.22 (UTC) 

kokonaiskuolleisuus = 49090[3] vuodessa

Tarkempi arvio terveysvaikutuksille osamallissa (skenaariot 1-3)

Yllä esitettyjen karkeiden suuruusluokka-arvioiden lisäksi on terveysvaikutusten arviointiin käytetty tarkempaa ICT-mallia (Impact Calculation Tool), (LINKKI OPASNETISSÄ?) joka mahdollistaa kokonaisvaltaisemman analyysin. ICT-malli hyödyntää Maailmanpankin avointa väestötietodataa (World Bank development indicators) sekä Maailman terveysjärjestön avointa kuolleisuustietokantaa (WHO mortality database).

Alla on kuvattu tuloksia menetettyjen elinvuosien määrää eri ikäryhmittäin vuosi tarkastelujakson aloittamisesta koko väestön määrään nähden (YLL = Years of life lost, kts. pystyakseli). Eri väreillä kuvattujen ikäryhmien lisäksi näkyvät vaaka-akselilla eri skenaariot, joista vasemmanpuolimmaisin tarkoittaa tilannetta, jossa uusia reaktoriyksiköitä rakennetaan 0 kappaletta, keskimmäisessä 1 kappale ja oikeanpuolimmaisessa 2 kappaletta. Viimeksi mainitussa tapauksessa pienhiukkaspäästöjä ei tämän osamallin oletusten mukaan ole ja vastaavasti menetettyjä elinvuosiakaan ei ole.

Varsinaisten menetettyjen elinvuosien määrän lisäksi voidaan arvioida myös elämänlaatua mittarilla DALY (pystyakselilla ao. kuvassa), joka tarkoittaa sairastelun vuoksi menetettyjen terveiden elinvuosien määrää. Se on niin ikään määritetty eri ikäluokille ja kolmessa eri skenaariossa, joista (BAU = 0 uutta yksikköä, Alternative scenario = 1 uusi yksikkö, Reference = 2 uutta yksikköä). Kuten menettettyjen elinvuosien tapauksessa, pienhiukkaspäästöttömän 2 uuden yksikön rakentaminen ei aiheuta menetettyjä terveitä elinvuosia.

Analyysiä voidaan edelleen tarkentaa ottamalla huomioon kerrannaisvaikutuksia kuten rakennusmateriaalin kuljetuksesta ja valmistuksesta aiheutuvia päästöjä, jolloin myös kahden rakennettavan reaktoriyksikön tapauksessa syntyy pienhiukkaspäästöjä epäsuorasti. Niin ikään voidaan huomioida fossiilisen varavoiman käyttö esim. huoltokatkojen aikana. Näitä asioita tarkastellaan arvioinnin myöhemmässä vaiheessa.

CO2 päästöjen terveysvaikutus osamallissa (skenaariot 1-3)

CO2-päästöjen muuntaminen ekvivalenttiyksiköihin (DALYiksi) on monimutkaista kerrannaisvaikutusten vuoksi. Kaasumaisille päästöille terveysefektit jätetään tässä vaiheessa huomiotta ja tyydytään arvioimaan CO2-päästöjen ilmastovaikutusta ja rahallista merkitystä päästökaupassa.


Tulos

Katso myös

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa?

Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu.

Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja.

Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Pasi Sorsa, 2009; p. 50
  2. ↑ Maailman pankin tilasto vuodelta 2008
  3. ↑ European Mortality Database

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Teemu Rintala, Sami Majaniemi: Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi. Opasnet 2010. Viitattu 27.11.2024.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Suomen_energiantuotannon_terveysvaikutusten_arviointi&oldid=14644”