Terveydenhuollon ilmastopäästöt

[show] Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi5911
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5911}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Kysymys

Mitkä ovat ilmastopäästöt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla Suomessa? Lisäksi:

• Mitä toimenpiteitä on tehtävissä päästöjen vähentämiseksi?
• Mitkä ovat toimenpiteiden työllisyysvaikutukset?
• Mitkä ovat toimenpiteiden kustannusvaikutukset?
• Onko hallinnonalalla muita mahdollisia ilmastotoimia?
• Mikä on hallinnonalan päästövähennys- tai nielunkasvatuspotentiaali?

Perustelut

Toteutussuunnitelma

Terveydenhuollon ilmastopäästöt ja -toimenpiteet on tarkoitus arvioida täysin avoimesti. Työ jakautuu seuraaviin osiin.

• Kirjallisuushaku tieteellisistä artikkeleista ja erityisesti meta-analyyseistä liittyen terveydenhuollon ilmastopäästöihin.
• Selvitys terveydenhuollon rakennuskannasta Suomessa perustuen olemassaoleviin tilastoihin.
• Selvitys rakennuskannan lämmityksen päästökertoimista ja lämmityksen päästöjen laskeminen tällä perusteella. Tämä perustuu oletukseen, että rakennuskannan lämmityksen osuus terveydenhuollon päästöistä on merkittävä.
• Kirjallisuushaku toimenpiteistä, joita on ehdotettu terveydenhuollon ilmastopäästöjen vähentämiseksi joko Suomessa tai kansainvälisesti.
• Envimat-elinkaarilaskennan datan hankinta ja tarkempi analyysi terveydenhuollon osalta.
• Kansallisten suunnitelmien ja ohjelmien tarkastelu terveydenhuollon päästöjen osalta (esim. keskipitkän aikavälin KAISU). Toimenpiteiden ja päästöarvioiden etsiminen näistä.
• Vuosittaisten ilmastoraporttien kartoitus.
• Canemure-hankkeessa tarkasteltujen kuntatason toimenpiteiden ja päästöjen kartoitus. https://www.syke.fi/hankkeet/canemure
• Selvitetään, mitä tarjottavaa on Motivan ilmastojohtaja-hankkeella.

Tulosten jäsentämiseen ja julkaisemiseen käytetään ilmastovahti-alustaa, jollainen on jo käytössä Helsingin kaupungilla ja jollainen on pystytetty myös tätä hanketta varten nimellä [Suomen polut hiilineutraalisuuteen. Se on erityisesti suunniteltu ilmastotoimenpiteiden kuvaamiseen ja seuraamiseen sekä toimenpiteiden vaikutusten arviomiseen ja mittaamiseen. Suomen polut hiilineutraalisuuteen on siis Helsingin sivustosta riippumaton. Sen käyttöä voidaan laajentaa haluttaessa myös muihin kansallisiin ilmastoarviointeihin. Keskeiset toimenpiteet kirjataan työkaluun ehdotuksina, ja niiden arvioidut vaikutukset kuvataan mittareina. Mittareista kerätään olemassaoleva data ja lisäksi arvioidaan tulevaisuuden trendiä. Jokainen toimenpide kytketään syy-seurausverkkoon, jossa toimenpiteen seurauksia kuvaavat mittarit kytkeytyvät lopulta johonkin ilmastopäästömittariin.

Hankkeen tiedot kirjataan tilapäisesti avoimeen työskentelytilaan Opasnettiin.

Data

Päästöarviot ja vähennyskeinot

Ilmastopäästöt terveydenhuollossa (strateginen mittari)

Ilmastopäästöt terveydenhuollossa(Mton/a CO2e)

Obs	Päästölähde	Havaintovuosi	Päästö	Kuvaus
1	Kokonaisnettopäästö	2014	3.51	Health Care Without Harm 2019
2	Kokonaisnettopäästö	2014	3.9	Pichler 2019
3	Kokonaispäästö CO2	2014	2.81	Graafista 4.0 % (Health Care Without Harm 2019)
4	Kokonaispäästö CH4	2014	0.28	Graafista 0.4 % (Health Care Without Harm 2019)
5	Kokonaispäästö N2O	2014	0.42	Graafista 0.6 % (Health Care Without Harm 2019)
6	Scope 1 -päästö	2014	0.18	5 % (Health Care Without Harm 2019 Appendix C)
7	Scope 2 -päästö	2014	0.46	13 % (Health Care Without Harm 2019 Appendix C)
8	Scope 3 -päästö	2014	2.88	82 % (Health Care Without Harm 2019 Appendix C)
9	Rakennusten lämmitys
10	Rakennusten jäähdytys
11	Kulutussähkö
12	Laitteet ja tarvikkeet			Epäsuoria päästöjä

Health Care Without Harm, Appendix C, page 15.

Toimepiteet ilmastopäästöjen vähentämiseksi

Toimenpiteet(-)

Obs	Toimenpide	Päästölähde	Toteutusaika	Päätetty	Kuvaus
1	Rakennusten lämpöenergian säästö
2	Kaukolämmön päästökertoimen alentaminen
3	Lausuntojen digitalisointi	Toimistotyö	2020	Kyllä	Koskee lääkärinlausuntoja A ja B sekä lääkärinlausuntoa ajokyvystä ja tapaturmavakuutusyhtiöihin lähetettävistä hoitomerkinnöistä työ- ja liikennetapaturmista. Finanssiala 2019

Finanssiala 2019.

Toimenpiteiden vaikutukset (mittarit)

Vaikutukset(useita)

Obs	Päättäjä	Toimenpide	Vaikutus	Aika	Suure	Yksikkö	Vaikutus	Kuvaus
1		BAU	hiilipäästö	2020-2024	päästö	Mton/a CO2e
2		BAU	hiilinielu	2025-2029	nielu	Mton/a CO2e
3		BAU	kustannus, julkinen	2030-2034	euromäärä	M€/a
4		BAU	kustannus, yksityinen		euromäärä	M€/a
5		BAU	työllisyys, tilapäinen		työmäärä	htv/a
6		BAU	työllisyys, pysyvä		työmäärä	htv/a
7		BAU	sosiaaliset vaikutukset
8		BAU	terveysvaikutukset		tautitaakka	DALY/a
9		BAU	pienhiukkaskuolleisuus		tautitaakka	DALY/a
10		BAU	ympäristövaikutukset
11		BAU	Lomake: lääkärinlausunto A paperinen	2016	määrä	kpl/a	525000
12		BAU	Lomake: lääkärinlausunto A paperinen	2017	määrä	kpl/a	531991
13	Kela	Lausuntojen digitalisointi	Lomake: lääkärinlausunto A paperinen	2020	määrä	kpl/a	106000	Tavoitteena 80 % vähenemä
14		BAU	Paperinkulutus: lääkärinlausunto A paperinen	2016	hiilijalanjälki	t/a CO2e	2.35
15		BAU	Paperinkulutus: lääkärinlausunto A paperinen	2017	hiilijalanjälki	t/a CO2e	2.36
16	Kela	Lausuntojen digitalisointi	Paperinkulutus: lääkärinlausunto A paperinen	2020	hiilijalanjälki	t/a CO2e	0.47	Tavoitteena 80 % vähenemä
17		BAU	Postitus: lääkärinlausunto A paperinen	2016	hiilijalanjälki	t/a CO2e	11.31
18		BAU	Postitus: lääkärinlausunto A paperinen	2017	hiilijalanjälki	t/a CO2e	11.36
19	Kela	Lausuntojen digitalisointi	Postitus: lääkärinlausunto A paperinen	2017	hiilijalanjälki	t/a CO2e	2.27	Tavoitteena 80 % vähenemä
20		BAU	Lomake: ajokorttilausunto paperinen	2017	määrä	kpl/a	200000
21	Trafi	Lausuntojen digitalisointi	Lomake: ajokorttilausunto paperinen	2020	määrä	kpl/a	100000	Tavoitteena 50 % vähenemä
22		BAU	Asiointimatkat: ajokorttilausunto paperinen	2017	hiilijalanjälki	t/a CO2e	688
23	Trafi	Lausuntojen digitalisointi	Asiointimatkat: ajokorttilausunto paperinen	2020	hiilijalanjälki	t/a CO2e	344	Tavoitteena 50 % vähenemä
24		BAU	Paperinkulutus: ajokorttilausunto paperinen	2017	hiilijalanjälki	t/a CO2e	2.8
25	Trafi	Lausuntojen digitalisointi	Paperinkulutus: ajokorttilausunto paperinen	2020	hiilijalanjälki	t/a CO2e	1.4	Tavoitteena 50 % vähenemä
26		BAU	Postitus: ajokorttilausunto paperinen	2017	hiilijalanjälki	t/a CO2e	4.2
27	Trafi	Lausuntojen digitalisointi	Postitus: ajokorttilausunto paperinen	2020	hiilijalanjälki	t/a CO2e	2.1	Tavoitteena 50 % vähenemä

Maakuntien tilakeskus

Maakuntien tilakeskus on juuri tehnyt selvityksen Suomen sote- ja pela-rakennuksista. Valmistelun aikana Maakuntien tilakeskus on koonnut ensimmäistä kertaa tiloja koskevan tiedon yhdeksi kokonaisuudeksi (tietokanta). Se pitää sisällään kiinteistötiedot yli 400 organisaatiosta (kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoito-ja erityishuoltopiirit + muut vuokrattavat tilat)

• 10,5 miljoonaa neliömetriä
• 8700 rakennusta
• Tilakustannukset 2,0 Mrd euroa vuodessa
• Sairaanhoitopiirien käynnissä olevat ja suunnitellut investoinnit, arvoltaan yli 5 Mrd euroa.

[show]Näytä yksityiskohdat

Sote-rakennukset Suomessa rakennusvuoden mukaan Rakennusvuosi Bruttopinta-ala (m2) ei tiedossa 1340518 <1900 78922 100-1930 200787 1930 289456 1940 103339 1950 1042721 1960 1041202 1970 1227244 1980 1167575 1990 628512 2000 604043 2010 797552 2020 124115 Sote-rakennukset Suomessa koon mukaan Yksikkökoko Bruttopinta-ala (m2) <100 0 100-1000 853203 1000-5000 2562388 5000-10000 1438945 >10000 3791450 Maakunnalle vuokrattavat sote-rakennukset Suomessa käyttötarkoituksen mukaan Rakennuksen tyyppi Pinta-ala (m2) terveyskeskukset 1450000 vanhainkodit 1200000 paloasemat 490000 muut sairaalat 450000 muualla luokittelemattomat 410000 toimistorakennukset 380000 muut terveydenhuollon rakennukset 370000 muut asuinkerrostalot 210000 asuntolat yms 200000 muu 1640000 yhteensä 6800000

Health Care Without Harm

Health Care Without Harm on tuottanut globaalin, maakohtaisen arvion terveydenhuollon ilmastopäästöistä.

Health care's climate footprint

Nation	Health care footprint results					National statistics
	Net emissions (MtCO2e)	Emissions per capita (tCO2e / capita)	Emissions per health care expenditure (tCO2 / $ millions)	Health care % of national footprint	Domestic production % of footprint	Health care expenditure (% of GDP)	Health care expenditure per capita (USD)	HDI	CO2 emissions (tCO2/ capita)
Finland	3.51	0.64	130	5	48.4	9.5	4733	0.91	8.7

Kuusi toimenpidesuositusta terveydenhuollon muuttamiseksi ilmastoystävälliseksi:

1. Vähennä terveydenhuollon hiilijalanjälkeä nyt.
   • Scope1-päästöt: Ilmastopäästöjen vähennyskeinoja terveydenhuollon rakennuksissa ja toiminnassa:
     • Lisää uusiutuvia energiamuotoja
     • Suunnittele rakennukset ilmastoystävällisiksi
     • Paranna ilmastoystävällistä liikkumista ja hyödynnä telelääketiedettä
     • Ota anestesiakaasut talteen.
   • Scope2-päästöt: Ilmastopäästöjen vähennyskeinoja paikallisessa ja kansallisessa energiajärjestelmässä:
     • Tee yhteistyötä kunnan tai kuntahankkeiden (Hinku) kanssa hiilijalanjäljen pienentämiseksi esim. kaukolämmön osalta.
   • Scope3-päästöt: Epäsuorien ja kulutuksesta johtuvien ilmastopäästöjen vähennyskeinoja:
     • Vaadi ilmastoystävällisyyttä kaikissa hankinnoissa (lääkkeet, vaatteet, lääkintälaitteet, ruoka).
     • Tee yhteistyötä muiden terveysalan toimijoiden kanssa yhteisen, kovemman kysyntäpaineen luomiseksi.
     • Hyödynnä valmiita ympäristökriteeristöjä (esim. Swedish International Cooperation Agency SIDA).
2. Terveyssektorin tulee tukea yhteiskunnan muuttumista ilmastoneutraaliksi ja varmistaa, että tämä tehdään vaarantamatta terveyttä. Esimerkiksi hiili- ja ilmansaastepäästöjen samanaikainen vähentäminen on win-win.
3. Kehitä terveyssektorille maakohtaiset ominaispiirteet huomioiva tiekartta hiilineutraalisuuteen pääsemiseksi huomioiden myös
   • globaalin tasa-arvon,
   • yhdisteyn päästöjen vähentämisen ja sitkeyden kasvattamisen,
   • globaalin viitekehyksen kaikessa toiminnassa.
4. Tee kehitysavusta ilmastoviisasta. Rahoittajien pitäisi sisällyttää ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen periaatteet osaksi rahoitusta.
5. Kehitä ja toteuta hallituksen toimintasuunnitelma ilmastoviisaan terveydenhuollon toteuttamiseksi. Hyödynnä WHO:n ohjeistuksia.
6. Syvennä tutkimusta terveydenhuollosta ja ilmastonmuutoksesta.
   • Tulevaisuuspolut terveydenhuollon tekemisestä hiilineutraaliksi.
   • Kansallista ja alueellista tutkimusta terveydenhuollon hiilijalanjäljestä käyttäen vakiintuneita menetelmiä.
   • Hiilibudjettien asettaminen terveydenhuoltojärjestelmälle.
   • Terveydenhuollon yksityiskohtainen hiilijalanjäljen laskeminen ja parannuskohteiden tunnistaminen.
   • WHO-luokittelujen käyttäminen hiilijalanjäljen laskemisessa.
   • Talousvaikutusten arvioiminen osana terveydenhuollon hiilijalanjälkeä.

Pichler et al 2019

OECD-maihin on tehty kansainvälinen arvio terveydenhuollon ilmastopäästöistä.

FINLAND:

• 3.9 Mton CO2e
• 0.72 ton/capita CO2e
• 5.3 % of total carbon footprint

Syken Envimat-arviot

Syke on julkaissut raportin julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä ja luonnonvarojen käytöstä. Raportti ei sisällä tietoja sote-rakennusten lämmityksen ilmastopäästöistä tai terveydenhuoltoon liittyvästä liikenteestä.

Helsingin energiapäätös 2015

Opasnetissä tehty arviointi Helsingin energiapäätös 2015 arvioi, että sosiaali- ja terveyssektorin energiankulutus on 214.97 kWh/m2/a lämmitykseen ja 122.81 kWh/m2/a sähkönkulutukseen.

Koska Maakuntien tilakeskuksen mukaan sote-rakennusten rakennusala on 10.5 M m², saadaan tästä kokonaiskulutusarvioksi 2260 GWh lämmitysenergiaa ja 1290 GWh sähköä.

Kaukolämmön päästökerroin Helsingissä on 201,92 g/kWh [9] ja sähkön valtakunnallisesti 95,53 g/kWh [10]. Jos oletetaan kaiken kaukolämmön olevan samanlaista kuin hiiltä ja kaasua polttavassa Helsingissä, saadaan kasvihuonekaasupäästöjen ylärajaksi lämmitykselle 456 kt CO2e ja sähkönkulutukselle 123 kt CO2e. Nämä scope2-päästöt ovat noin 15 % Pichlerin (3900 kt CO2e) ja Health Care Without Harmin (3510 kt CO2e) arvioista koko sote-sektorille. Tämä on lähellä sitä, mitä arvioivat myös Health Care Without Harm (13 %) ja Harvardin yliopisto (25 %).

Kela- ja sote-kyydit

Kelan vuoden 2018 tilastoista saadaan euromääräistä tietoa sairausvakuutuslain mukaan korvattavista matkoista.

Kelan sopimuskumppanien kautta tilatuista taksimatkoista on saatavilla myös kilometritietoja palveluntuottajien kuukausiraporteista. Tiedot ovat siis peräisin palveluntuottajien välitysjärjestelmistä, joiden taustalla ovat karttaohjelmat. Joitakin yksittäisten palveluntuottajien yksittäisten kuukausien raportteja kuitenkin puuttui ja niiden osalta ko. kuukausien luvut ovat arvioita. Ei kuitenkaan juurikaan vaikuta kokonaisuuteen ja varmaan tarkkuus on riittävä tähän käyttötarkoitukseen.

Kelan korvaamia kyytejä oli 2018 4,30 M kpl, ja korvauksia maksettiin 284 M€ (Sotkanet) eli keskimäärin n. 70 € per kyyti.

Kelan arvioimat luvut Kelan sopimuskumppanien kautta tilatuista matkoista:

Reittejä: 2,9 milj. kpl (reitti on todellinen ajettu reitti, jolla kyydissä on voinut olla yksi tai useampi asiakas. Matkoja, 1/asiakas, on siis enemmän kuin reittejä). Reittien kilometrit: 94,3 milj. km. Matkojen yhdistelyllä säästetyt kilometrit: 11,9 milj. km.

VTT:n Lipasto-mallin [11] mukaan dieselhenkilöautojen keskimääräinen päästökerroin 2016 oli 141 g/km CO2e, joten tällä oletuksella Kela-korvattujen matkojen päästö on 13,3 kton CO2e vuonna 2018.

Maailmanpankki

Maailmanpankin ehdottamia toimenpiteitä terveydenhuollon ilmastopäästöjen vähentämiseksi

Mitigation strategy	Actions	GHG impact	Health benefits
Improve energy supply and distribution efficiency	Fuel switching Energy recovery Distributed generation Combined heat & power	Reduced transmission losses Reduced emissions from energy use, fuel production and transport	Immediate energy savings and operational resilience/reliability Reduced air pollution exposures Improved access to reliable healthcare Better energy security
On-site renewable energy sources	Solar photovoltaics Thermal solar energy Wind Other renewable energy sources	Reduced emissions from energy use, fuel production, and transport	Improved operational resilience/reliability Long-term energy savings Reduced ambient air pollution Better energy security
Reduced-energy devices	Non-electric medical devices Direct-current devices Energy efficient appliances	Reduced emissions from energy use, fuel production and transport	Energy and operations savings and energy security Improved functionality at night and device reliability Improved diagnosis of tuberculosis with low-energy LED microscopes Increased access to healthcare and energy security
Passive cooling, heating, and ventilation strategies	Natural ventilation in healthcare settings Evaporative cooling Desiccant dehumidification Underground earth-pipe cooling	Reduced direct emissions from on-site energy production; reduced emissions from energy use, fuel production, and transport	Energy and operations savings and energy security Improved indoor air quality Decreased transmission of airborne infections Improved social welfare, productivity and patient health
Facility wastewater and solid waste management	Advanced autoclaving of infectious healthcare waste On-site wastewater pre- treatment and sanitation improvements High-heat incineration of pharmaceuticals with pollution scrubbers	Reduced energy emissions for waste and water treatment Reduced greenhouse gas (GHG) footprint from waste treatment processes in some settings Reduced aquifer and ecosystem damage	Savings in waste/water disposal fees Reduced waste volumes Improved compliance with local air quality regulations/guidelines Improved hygiene around facility Reduced methane and other emissions Reduced risks of exposure to infectious agents and to diarrhea and other waterborne diseases
Reduced GHG emissions from anesthesia gas use and disposal	Waste anesthetic gas recapture and scavenging	Reduced direct emissions from anesthesia gas waste	Anesthesia cost savings with reuse Reduced health risks for health workers exposed to gas Improved health worker productivity
Reduced procurement carbon footprint	Better-managed procurement of pharmaceuticals, medical devices, business products and services, food/catering, and other facility inputs	Reduced energy footprint in production and transport of unused pharmaceuticals and products	Resource savings on unused/wasted products Reduced risks from use of outdated/expired product

NHS-arvio

NHS:n arvioimat ilmastopäästöt terveydenhuollon hankinnoista 2010.

Englannin National Health Survey arvioi, että terveydenhuollon kokonaispäästöt vuonna 2010 olivat 19,7 MtCO2e, josta hankinnat ovat suurin menoerä 12,72, rakennusten energiankäyttö 3,80 ja liikenne 3,19 MtCO2e. Hankinnat puolestaan jakautuvat siten, että lääkkeet ovat suurin päästölähde (4,37 MtCO2e) eli neljännes kokonaispäästöstä, sitten palvelut (1,78) ja lääkintälaitteet ja -tarvikkeet (1,61). Ruoka, paperitarvikkeet, jäte ja vesi ovat selvästi pienempiä (alle 1 MtCO2e kukin).

Päästöt käytettyä puntaa kohti ovat noin 500 gCO2e, kun Suomessa ne ovat noin 130 gCO2e/USD eli vähemmän.

Harvardin elinkaarilaskenta

Kuvassa on Suomen terveydenhuollon kasvihuonekaasupäästöt miljoonaa US-dollaria kohti. Analyysi painottui scope3-päästöihin, koska aiemmissa arvioinneissa se osoittautui suurimmaksi sektoriksi. Suomen terveydenhuollon kokonaisvolyymi on 27 G€/a (2014) eli tämän laskelman perusteella kokonaispäästöt ovat 3130 kt CO2e/a. Määrä on pienempi kuin Pichler 2019 tai Health Care Without Harm 2019, ja kulutustavaroiden osuus on pienempi kuin NHS 2012.

Muuta

Google sheet tiedonkeruuseen

[12]

Ruokailijoiden määrät

Sote-ruokailumäärien laskemiseksi etsittiin Sotkanetistä tietoa asiakasmääristä. Vuonna 2018 oli perusterveydehuollon, psykiatrian ja somaattisen erikoissairaanhoidon laitoshoitopäiviä 509, 196 ja 528 per 1000 asukasta, vastaavasti eli yhteensä 1233 laitospäivää per 1000 asukasta eli 19000 täysiaikaista laitospotilasta vastaava määrä. Tämän lisäksi ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa oli 45000 henkeä, vanhainkodeissa 5300 henkeä, ja vanhainkotien hoitopäiviä 2 miljoonaa eli 5500 täysiaikaista ihmistä vastaava määrä.

Energiantuotanto

• Tilastokeskuksen polttoaineluokitus
• Fingridin sähköjärjestelmän tila
• Global protocol for community-scale greenhousa gas emission inventories (GPC)
  • Dashboard for 40 cities for GPC emissions
• Pöyry: Hajautetun energiantuotannon loppuraportti 2015: Helsingin aurinkosähkön tuotanto
• op_en:Emission trade or carbon tax?

Espoon uuden kuntoutussairaalan tietoja [13]:

• E-luku 326 kWh/m²/a
• Aurinkopaneelien tuotto 135 MWh/a
• Jäähdytysjärjestelmästä talteen otettu ja kaukolämpöverkkoon tuotettu hukkalämpö 1000 MWh/a (suullinen tieto Helsingiltä)
• Sairaalan koko 40 000 m² ja siihen liittyvän pysäköinnin koko 30 000 m². ----arg1030: . Onkohan rakennuskantaan yleensä laskettu mukaan pysäköintitilat? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 6. joulukuuta 2019 kello 05.12 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

Lämmöntalteenottoinvestoinnin keskimääräisiä tietoja (suullinen tieto Helsingin kaupungilta)

• Investointikustannus 1600 €/kW
• Käyttöaika 20 a
• Huolto- ja ylläpitokustannus 5 €/MWh

Parametri	2015	2030	2035	Lähteitä
Energian hinnat (€/MWh, alv 0 %)
Kaukolämpö, kotitaloudet	62,1	83,6	92,3	Tilastokeskus: Lämmitysenergian kuluttajahintoja syyskuussa 2015 [14]
Kaukolämpö, muut käyttäjät	57,9	77,9	86,0	Tilastokeskus: Kaukolämmön hinta kuluttajatyypeittäin 2015 [15]
Kaukolämpö, keskiarvo (€/MWh, alv 0%)	60,0	80,8	89,2
Sähkö, kulutussähkö, kotitaloudet	132,1	177,7	196,2	Tilastokeskus: Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin 2015 [16]
Sähkö, lämmityssähkö, kotitaloudet	94,2	126,8	140,0	Tilastokeskus: Lämmitysenergian kuluttajahintoja syyskuussa 2015; [17]
Sähkö, muut käyttäjät	76,9	103,5	114,3	Tilastokeskus: Sähkön hinta kuluttajatyypeittäin 2015; [18]
Sähkö, keskiarvo	101,1	136,0	150,2
Sähkö, markkinahinta	29,7	39,9	44,1	Tilastokeskus: Pohjoismaisen sähköpörssin spot-hintoja hinta-alueittain 2015; [19]
Päästökertoimet (tCO2e/GWh)
Kulutussähkö	121,5	70,6	45,0	HSY, Johannes Lounasheimo
Sähkölämmitys	234,2	138,5	88,3	HSY, Johannes Lounasheimo
Kaukolämpö	189,7	128,8	49,1	HSY, Johannes Lounasheimo
Maakaasu	198	198	198	Motiva: Yksittäisen kohteen CO2 -päästö- jen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO2 -päästökertoimet; [20]
Kevyt polttoöljy	261	261	261	Motiva: Yksittäisen kohteen CO2 -päästö- jen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO2 -päästökertoimet; [21]
Kivihiili	341	341	341	Motiva: Yksittäisen kohteen CO2 -päästö- jen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO2 -päästökertoimet; [22]

Liikenteen ominaispäästöt (Lipasto)

Data siirretty sivulle Kasvener

Riippuvuudet

Luokittelu(-)

Obs	Parameter	Classification	Jaottelu	Luokka
1	Non_OECD_HCF	Area	ei-OECD-maat	Alue
2	Domestic_HCF	Area	kotimaa	Alue
3	OECD_HCF	Area	OECD-maat	Alue
4	gdp_const_ppp	Cost	BKT ostovoimakorjattu	Kustannus
5	gdp_const	Cost	BKT vakioitu	Kustannus
6	hexp_current_USD	Cost	terveysmenot nyky	Kustannus
7	hexp_constant_2010_USD	Cost	terveysmenot vakioitu 2010 USD	Kustannus
8	Ancillary	Expenditure	avustava	Kustannuslaji
9	Preventive	Expenditure	ennaltaehkäisy	Kustannuslaji
10	Administration	Expenditure	hallinto	Kustannuslaji
11	Medical retailers	Expenditure	lääkealan jälleenmyyjät	Kustannuslaji
12	Other_row	Expenditure	muu (muu maailma)	Kustannuslaji
13	Other_roe	Expenditure	muu (muu talous)	Kustannuslaji
14	Long-term	Expenditure	pitkäaikaishoito	Kustannuslaji
15	Ambulatory	Expenditure	polikliininen	Kustannuslaji
16	Hospitals	Expenditure	sairaalat	Kustannuslaji
17	Investment	Expenditure	sijoitukset	Kustannuslaji
18	Public_HCF	Owner	julkinen	Omistaja
19	Investment_HCF	Owner	sijoitukset	Omistaja
20	Private_HCF	Owner	yksityinen	Omistaja
21	CO2_power_industry	Sector	energiateollisuus	Sektori
22	CO2_transport	Sector	liikenne	Sektori
23	CO2_other_ind_combustion	Sector	muu teollisuus	Sektori
24	CO2_non_combustion	Sector	muut kuin polttoprosessit	Sektori
25	CO2_buildings	Sector	rakennukset	Sektori
26	Total_HCF	Sector	terveydenhuolto	Sektori
27	National_CF	Sum	kansallinen	Summa
28	Total_CO2_all	Sum	kokonais-CO2 kaikki	Summa
29	Total_CO2_wo_non_combustion	Sum	kokonais-CO2 vain poltto	Summa

Laskenta

+ Näytä koodi- Piilota koodi ## Code to manipulate the Pichler et al 2019 results library(readr) library(reshape2) library(ggplot2) library(plotly) library(OpasnetUtils) df_hcf <- read_csv("C:/_Eivarmisteta/healthcarbonfootprint/data/df_hcf.csv") df_hcf <- df_hcf[df_hcf$LOCATION=="FIN" , ] df <- melt( df_hcf, id.vars = c("LOCATION","Year","population","TFC_Mtoe"), value.name = "Result", variable.name = "Parameter") cl <- opbase.data("Op_fi5911", subset="Luokittelu", stringsAsFactors=FALSE)[-1] colnames(cl)[colnames(cl)=="Result"] <- "Luokka" df <- merge(df, cl, all.x=TRUE) colnames(df)[colnames(df)=="Year"] <- "Vuosi" #ggplot(df[df$Vuosi==2014,], aes(x=Parameter, y=Result))+geom_point()+ # facet_wrap(~Classification, scales="free")+ # coord_flip() pl <- plot_ly(dropall(df[df$Classification=="Expenditure",]), type="scatter", mode="none", stackgroup="Jaottelu", x=~Vuosi, y=~Result, color=~Jaottelu) %>% layout(title="Terveydenhuollon ilmastopäästöt kustannuslajeittain", yaxis = list(title="Ilmastopäästö (kt CO2e/vuosi") ) pl pushIndicatorGraph(pl, 307) pl <- plot_ly(dropall(df[df$Classification=="Area",]), type="scatter", mode="none", stackgroup="Jaottelu", x=~Vuosi, y=~Result, color=~Jaottelu) %>% layout(title="Terveydenhuollon ilmastopäästöt lähtöalueittain", yaxis = list(title="Ilmastopäästö (kt CO2e/vuosi") ) pl pushIndicatorGraph(pl, 309) plot_ly(df[df$Classification=="Owner",], type="scatter", mode="none", stackgroup="Jaottelu", x=~Vuosi, y=~Result, color=~Jaottelu) plot_ly(df[df$Classification=="Sector",], type="scatter", mode="lines", x=~Vuosi, y=~Result, color=~Jaottelu) ############################ # Helsinki energy decision for energy factors for buildings objects.latest("Op_en7237", code_name="intermediates") buildings <- buildings * 0 + 1 # We are interested in unit consumption of energy buildings <- buildings[buildings$Building=="Buildings for institutional care",] EnergyConsumerDemand <- EvalOutput(EnergyConsumerDemand) ggplot(oapply( energyConsumerDemand ))

Katso myös

• Ilmastovahti
• World Medical Association: Green healthcare
• Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas: Työkaluja ja raportteja
• Energiatehokkussopimukset 2015-2017
• Ilmastojohtajat - malli vähähiilisyyden johtamiseen kunnissa
• Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia: Canemure
• Keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma 2030
• Julkisen talouden ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö: Envimat
• Smart energy transition: murrosareena Varsinais-Suomen murrosareena (Blueadapt)
• Oslo: Climate budget 2019
• Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030
• Kuopio: Ilmastopoliittinen ohjelma
• Helsinki to become carbon neutral by utilising data #hnh2035 #HelsinkiRegionInfoshare
• Environmental Defense Fund: True cost of carbon pollution