Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 valmistelu ja siihen liittyvä ympäristöarviointi on alkanut lokakuussa 2012.

EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2014–2020 laaditaan yksi ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Toimenpideohjelma laaditaan ajalle 1.1.2014–31.12.2020. Valmistelua johtaa työ- ja elinkeinoministeriön Alueosasto.

Asetusesitysten mukaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osoitetaan ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitusta mm. energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuviin energialähteisiin, innovointiin sekä pk-yritysten tukemiseen ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksien parantamiseen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen. [1]

Alueellinen suunnitelma valmistellaan kahdella alueella, Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä ja Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä. Suunnitelmat muodostavat pohjan toimenpideohjelman alueelliselle toiminnalle. Alueellisten suunnitelmien on perustuttava Euroopan unionin ja kansalliseen lainsäädännön lisäksi alueen maakuntaohjelmiin ja työ- ja elinkeinoministeriön antamiin valtakunnallisiin linjauksiin.

Alueellisten suunnitelmien valmistelusta vastaavat maakunnan liitot yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelmaan toteuttamiseen osallistuvien sekä alueen kehittämisen kannalta merkittävien tahojen kanssa. Ministeriöt vastaavat ohjelman valtakunnallisten peruslinjausten ja valtakunnallisen toiminnan valmistelusta. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa lopullisen ohjelmaesityksen laatimisesta eli valtakunnallisten toimien ja alueellisten suunnitelmien yhteensovituksesta.

Ohjelmaesitys valmistuu kesällä 2013. Lopullisen hyväksymispäätöksen tekee EU-komissio.

Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut yhdessä alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa EU-osarahoitteisen Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 valmistelun. Mielipiteitä voi esittää 16.11.2012 mennessä.

Osana ohjelman valmistelua tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun ns. SOVA-lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi, jossa selvitetään ja arvioidaan ohjelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset ja laaditaan ympäristöselostus.

SOVA-lain mukaisen ympäristöarvioinnin toteuttamisesta ohjelmatasolla vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Alueellisten suunnitelmien osalta koordinoivat maakunnan liitot vastaavat ympäristöarvioinnin toteuttamisesta. Niiden pohjalta laaditaan myös koko ohjelmaa koskeva ympäristöarviointi.

Kuulemisaineisto on nähtävillä työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilla osoitteessa http://www.tem.fi/ohjelma2014

Kysymys

Millainen pitäisi rakennerahasto-ohjelman olla? Erityisesti, miten ohjelman ympäristövaikutusten arviointi pitäisi toteuttaa osana tätä ohjelmavalmistelua?

Vastaus

Tässä vaiheessa yritetään vastata vain kysymykseen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta.

EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudelle 2014–2020 laaditaan yksi ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimet. Osana ohjelman valmistelua tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun ns. SOVA-lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi, jossa selvitetään ja arvioidaan ohjelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset ja laaditaan ympäristöselostus.

Laki edellyttää SOVA-arvioinnin valmistuvan ennen ohjelman hyväksymistä (SOVA-laki, 8 §) [2]. Taustalla lienee ajatus siitä, että SOVA-arvioinnin rooli on lähinnä vaikuttaa ohjelmatekstin sisältöön siten, että SOVA-asetuksen 4§ kohdan 7 mukaiset ympäristöhaittaa ehkäisevät toimet tulevat kirjatuiksi [3]. Varsinainen ohjelman toteuttaminen sitten perustuu ohjelmatekstin sisältöön.

Lähes kaikki rakennerahasto-ohjelman vaikutus tulee rahoitettavien ja toteutettavien hankkeiden kautta, mutta ennakkoon on mahdollista tunnistaa ympäristö- ja muista vaikutuksista vain lähinnä mahdollisia vaikutustyyppejä ja vaikutusten suuntia, ei suuruuksia. SOVAn vaikutus jää siis heikoksi, jos sitä sovelletaan pelkästään ohjelman suunnittelussa. Laki ja asetus kuitenkin asettavat minimivaatimukset, eikä niiden henki mitenkään estä SOVAn perusteellisempaa hyödyntämistä, joka voi tapahtua kokonaisvaltaisen evaluoinnin avulla. Tähän nimittäin uudet päätöksenteon tukijärjestelmät antavat mahdollisuuden, ja tähän mahdollisuuteen kehotamme tarttumaan. Asiaa kuvataan tarkemmin alla.

Kokonaisvaltaisessa evaluoinnissa on kaksi ydinasiaa. Ensinnäkin ohjelman onnistumista evaluoidaan jatkuvasti alusta loppuun saakka eli suunnittelusta jälkiseurantaan eikä vain suunnitteluvaiheessa. Toiseksi, ohjelmalle asetetaan selkeät tavoitteet ja tavoitteille mitattavat, toimintaa ohjaavat kriteerit (ns. evaluointikriteerit). Sekä tavoitteet että kriteerit julkaistaan jo ohjelman suunnitteluvaiheessa, ja niitä sekä ohjelman toteutumista niiden suhteen voi avoimesti kommentoida koko ohjelman ajan. Ehdotamme siis suunnitteluvaiheen SOVAan merkittävää sisällöllistä muutosta. Näin ei saada aikaiseksi vain mahdollisten vaikutusten listaa vaan voidaan arvioida ohjelman tavoitteita ja ohjelman kykyä saavuttaa tavoitteensa ympäristö- ym. vaikutusten kannalta. Jatkuvan evaluoinnin ja avoimen kritiikin tuoma lisätieto käytetään suuntaamaan ohjelman toteutusta tarvittavaan suuntaan.

Ohjelman kokonaisvaltainen evaluointi sisältäisi kolme osaa samalla tavalla kuin mm. Innokylä-hankkeen evaluointikäytännöt. [4] [5] [6]

  1. Ohjelman suunnittelu: tavoitteiden määrittely, tavoitteisiin ohjaavan evaluointikriteeristön luominen ohjelmalle ja rahoitettaville hankkeile.
  2. Ohjelman toimeenpano: hankevalinta ja -ohjaus evaluointikriteeristön mukaisesti.
  3. Seuranta ja jälkiarviointi: tavoitteiden toteutumisen seuranta sekä hankkeissa että koko ohjelmassa.

SOVA-arvioinnin kannalta pääkysymys on tämä: Kuinka ympäristö-, terveys- ja muut vaikutukset on huomioitu ja otettu osaksi ohjelman tavoitteita ja evaluointikriteeristöä?

Tavoitteiden ja evaluointikriteerien muotoilemisessa ja kuvaamisessa kannattaa soveltaa suurta avoimuutta ja laajaa osallistamista. Tämä on tärkeää kahdesta syystä: ensinnäkin jatkuva avoimuus ja vaikutusmahdollisuus houkuttelevat asianosaisia osallistumaan ja tuomaan oman tietotaitonsa ohjelman käyttöön; toiseksi avoimuus toimii jatkuvana testinä sille, ovatko esimerkiksi tavoitteet ja kriteerit selkeitä. Tietämyksen laaja hyödyntäminen ja tavoitteiden selkeys ovat erinomaisen rakennerahasto-ohjelman välttämättömiä edellytyksiä; keskinkertaisen ja vaikuttavuudeltaan hajanaisen ohjelman saa toki vähemmälläkin.

Laajassa osallistamisessa avaintoimijoita ovat virkamiehet eri tasoilla, aiheeseen liittyvien eri alojen asiantuntijat, rahoitusta mahdollisesti hakevat tahot, ohjelmaan kuuluvien hankkeiden vaikutuspiiriin kuuluvat tahot ja kansalaiset yleisesti, eli lyhyesti sanoen kaikki. Osallistumisen muotoja voi ja pitääkin olla monenlaisia, mutta tärkeintä on, että määritetyt tavoitteet ja evaluointikriteerit sekä niistä annetut kannanotot ovat avoimesti nähtävissä ja kommentoitavissa erityisesti läpi koko suunnitteluvaiheen, mutta myös koko ohjelman ajan, ainakin loppuarviointiin saakka.

Tässä ehdotettu suuri avoimuus ja jatkuva evaluointi on käytäntö, joka on tieteellisessä management science -kirjallisuudessa todettu tärkeäksi [7] [8] , mutta jota on vasta niukasti kokeiltu suomalaisessa hallintokulttuurissa. Viimeisen vuoden aikana on kuitenkin ilmaantunut verkkotyökaluja ja testattuja käytäntöjä, jotka ovat käytännössä osoittaneet tällaisen työskentelytavan mahdolliseksi [9] [6] [10]. Suomessa tämän alueen aktiivisuus on selvästi lisääntymässä. SOVA-aihepiirin kannalta relevantteja hankkeita ovat mm. STM:n rahoittama Tekaisu sekä Kuntaliiton ja THL:n yhteistyönä toteutetun Innokylä.

Edelliseen liittymättömänä, pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että SOVA-arviointisuunnitelman kohdasta 1.2 löytyy seuraava epälooginen lause, joka pitäisi korjata: "Euroopan komissio on esittänyt rakennerahastojen varojen keskittämistä nykyistä suppeampaan määrään temaattisia painopistealueita. Euroopan aluekehitysrahaston tuki Suomen osalta tulee keskittää 80 %:sti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, pk-yritysten kilpailukykyyn sekä innovaatioihin. Energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja muihin alueiden vähähiilisyyttä edistäviin toimenpiteisiin tulee varata 20 % rahoituksesta."

Viitteet

  1. ↑ Kuulutus Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta
  2. ↑ Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 8.4.2005/200 (SOVA-laki)
  3. ↑ Valtioneuvoston asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 19.5.2005/347 (SOVA-asetus)
  4. ↑ Juha Koivisto and Pasi Pohjola: Practices, modifications and generativity – REA: a practical tool for managing the innovation processes of practices. Systems, Signs & Actions: Vol. 5 (2011), No. 1, pp. 100–116 [1] [2]
  5. ↑ Innokylä: Sosiaali- ja terveysalan käytäntöjen kehittämisympäristö
  6. ↑ 6,0 6,1 Tekaisu-hanke: Terveysvaikutusten arviointi osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa
  7. ↑ Tijhuis MJ, Pohjola MV, Gunnlaugsdóttir H, Kalogeras N, Leino O, Luteijn JM, Magnússon SH, Odekerken-Schröder G, Poto M, Tuomisto JT, Ueland O, White BC, Holm F, Verhagen H. Looking beyond borders: integrating best practices in benefit-risk analysis into the field of food and nutrition. Food Chem Toxicol. 2012 Jan;50(1):77-93.
  8. ↑ Pohjola MV, Tuomisto JT. Openness in participation, assessment, and policy making upon issues of environment and environmental health: a review of literature and recent project results. Environ Health. 2011 Jun 16;10:58.
  9. ↑ Rauman sataman laajennuksen vaikutus terveyteen: täysin avoimesti toteutettu terveysvaikutusten arviointi.
  10. ↑ Opasnet: verkkotyötila vaikutusarviointien tekemiseen avoimesti ja osallistavasti

Julkaisun viite: Katso lisätietoruutu sivun yläreunassa.

←#: Sosiaali- ja terveysministeriö tukee liitteenä olevassa Jouni Tuomiston ja Mikko Pohjolan muistiossa [4] [5] esitettyjä ehdotuksia rakennerahasto-ohjelman SOVA-lain mukaisen ympäristöarvioinnin kehittämiseksi. Aino-Inkeri Hansson, osastopäällikkö; Jari Keinänen, johtaja, 22.11.2012 [6]

Perustelut

⇤#: Pikaisesti katsottuna SOVA-suunnitelma (suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointi) sisältää perinteisen lähestymistavan, jossa järjestetään lakisääteiset kuulemiset. Sen sijaan suunnitelma ei näytä sisältävän ajatusta siitä, että

  • päätöksentekijän tavoitteita avattaisiin julkiseen tarkasteluun,
  • kuulemisessa annettaisiin mahdollisuus myös nostaa esiin uusia teemoja luonnospaperin ulkopuolelta,
  • ohjelman taustalla oleva yksityiskohtainen data avattaisiin myös avoimeen tarkasteluun, tai
  • ohjelman sisältöön voisi vaikuttaa muuten tai muina aikoina kuin virallisten kuulemisten kautta.

--Jouni Tuomisto 14. marraskuuta 2012 kello 10.49 (EET)


Kannaottoja Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 ja alueellisten suunnitelmien ympäristöarvioinnin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

Lähes kaikki vaikutus tulee rahoitettavien/toteutettavien hankkeiden kautta ja vain pieneltä osin itse ohjelman hallinnoinnista. Ennakkoon on mahdollista tunnistaa lähinnä mahdollisia vaikutustyyppejä ja vaikutusten suuntia, mutta niiden toteutumista ja suuruutta (tai niiden todennäköisyyksiä) on hyvin vaikea tietää.

-> Näinpä kannattaa siirtyä ennakkoarvioinnista kokonaisvaltaiseen evaluointiin, käsittäen:

1. Ohjelman suunnittelu: tavoitteiden määrittely, tavoitteisiin ohjaava evaluointikriteeristö ohjelmalle ja rahoitettaville hankkeile 2. Ohjelman toimeenpano: hankevalinta ja -ohjaus evaluointikriteeristön mukaisesti 3. Seuranta, jälkiarviointi: tavoitteiden toteutumisen seuranta sekä hankkeissa että koko ohjelmassa

Pääkysymys on: Kuinka ympäristö-, terveys- ym. vaikutukset ovat huomioitu ja otettu osaksi ohjelman tavoitteita ja evaluointikriteeristöä?

Tästä näkökulmasta voidaan ennakkoarvioida paitsi em. mahdollisia vaikutustyyppejä/-suuntia, myös mm. suunnitelman täsmällisyyttä ko. asioiden kuvaamisen suhteen, tavoitteiden hyväksyttävyyttä sekä kriteeristön hyvyyttä niiden ohjausvaikutuksensa suhteen (verrattuna ohjelman tavoitteisiin ja/tai ulkoa käsin määritettyihin tavoitteisiin). Ko. ennakkoarviointi tulee siten kiinteäksi osaksi ohjelmaa, ohjaten niin sen suunnittelua, toteutusta kuin evaluointiakin. Laaja osallistaminen ja avoimuus on tärkeää kautta koko prosessin, mutta kaikkein kriittisintä kohdassa yksi, ennen kaikkea tavoitteiden määrittelyssä. Oleellista on myös, että ympäristövaikutukset (ja terveys- ym.) arvioidaan osana koko vaikutusten kirjoa ja selkeästi määritettyihin tavoitteisiin suhteutettuna, ei irrallaan epämääräisten ja julkilausumattomien periaatteiden pohjalta.

Osallistumista voidaan toteuttaa monin eri tavoin, myös perinteisinä kansalaiskuulemistilausuuksina, mutta ohjelmaa ohjaavat tavoitteet ja ohjelman evaluointikriteerit tulee kirjata selkeästi ja laittaa avoimesti nähtäville aina suunnitteluvaiheesta ohjelman loppuarviointiin saakka. Järkevää olisi, että tavoitekuvaus ja evaluointikriteeristö ja niiden kuvaukset muokkautuisivat kommenttien mukaan suunnitteluvaihessa huomattavastikin sekä vielä toteutusvaiheessakin esim. selkeästi todetun tarpeen tai havaitun toteutuman mukaan. Tässä voidaan käyttää apuna vuorovaikutteisia verkkotyöaluja, kuten Opasnet.

Lyhyesti koostettuna: Suunnitelman mukaisella vaikutusarvioinnilla ja osallistamisella saadaan todennäköisesti aikaan vain suuntaa antava kuvailu mahdollisista vaikutustyypeistä- ja suunnista sekä kokoelma kannanottoja, joiden vaikutusta ohjelmaan on vaikea nähdä. Hyödyllisempi arviointi saadaan aikaiseksi, jos edellisen lisäksi arvioidaan ohjelmaa sen tavoitteiden ja ohjelman toteuttamista ohjaavien evaluointikriteereiden suhteen. Tavoitteet ja evaluointikriteerit tulee siten kuvata, jotta ne ovat arvioitavissa. Tavoitteiden ja evaluointikriteerien muotoilemisessa ja kuvaamisessa kannattaa soveltaa suurta avoimuutta ja laajaa osallistamista (virkamiehet eri tasoilla, aiheeseen liittyvien eri alojen asiantuntijat, rahoitusta mahdollisesti hakevat tahot, ohjelmaan kuuluvien hankkeiden vaikutuspiiriin kuuluvat tahot, kansalaiset yleisesti, eli kaikki). osallistumisen muotoja on monia, mutta tärkeintä on, että määritetyt tavoitteet ja evaluointikriteerit sekä niistä annetut kannanotot ovat avoimesti nähtävissä ja kommentoitavissa erityisesti läpi koko suunnitteluvaiheen, mutta myös koko ohjelman ajan, ainakin loppuarviointiin saakka.

--Mikko Pohjola 14. marraskuuta 2012 kello 11.11 (EET)

--#: Sellainen kummallisuus SOVA-suunnitelmasta muistui mieleen kuin: "Euroopan aluekehitysrahaston tuki Suomen osalta tulee keskittää 80 %:sti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, pk-yritysten kilpailukykyyn sekä innovaatioihin. Energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja muihin alueiden vähähiilisyyttä edistäviin toimenpiteisiin tulee varata 20 % rahoituksesta."

  • Siis 80% energiatehokkuuteen sekä uusiutuvaan energiaan ja 20% energiatehokkuuteen sekä uusiutuvaan energiaan? Että kuinka? --Mikko Pohjola 14. marraskuuta 2012 kello 19.41 (EET)

Perustelut

Data

Katso myös

Viitteet

--#: Muotoilusyistä viitteet (ja osa johdannosta) on listattu myös osana vastausta, jotta se toimisi itsenäisenä tekstikokonaisuutena. --Jouni Tuomisto 15. marraskuuta 2012 kello 12.14 (EET)


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Manner-Suomen_rakennerahasto-ohjelma&oldid=21158”