Keskustelu:Koulutuspolitiikka Suomessa

Perusopetus

Ilmaisutaidon opetusta peruskoulussa on lisättävä. Valinnainen draamakurssi yläasteella ei vielä riitä. Suomalaisten koulutus on huippuluokkaa mutta silti itsensä ilmaiseminen ei ole samaa tasoa kuin muissa maissa.

Vanhasen/Kiviniemen hallituskaudella valmisteltu perusopetuksen tuntijaon uudistus jäi seuraavan hallituksen päätettäväksi. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/perusopetuksen_tuntijako.html

Mutta entäs se pakkoruotsi? Kielten asemaa ei saa ainakaan heikentää. Pitäisikö valinnaisuutta lisätä vai pitää kiinni ruotsin kielen nykyisestä asemasta perusopetuksessa? Ilmapiiri on muuttumassa...

Avoimuus kouluihin

Suomessa on monin paikoin pysähtyneisyyden ja supistusten ilmapiiri, eikä uskalleta tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Kouluissa avoimuus auttaisi monessa asiassa.

Valtion pitäisi ostaa peruskouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin kattava sarja oppikirjoja tekijänoikeuksineen. Nämä laitettaisiin nettiin kenen tahansa printattavaksi, luettavaksi ja kehitettäväksi. Kustannustoiminta vähenisi mutta kunnat säästäisivät ja yheiskunta hyötyisi. Oppimatteriaalin tuottaminen voisi olla osa koulunkäyntiä, joka muuttuisi aktiivisemmaksi ja yhteisöllisemmäksi.

Kouluissa pitäisi käyttää ja opettaa vain avoimen koodin ohjelmistoja. Taas kunnat säästäisivät, ja ylläpidossa voitaisiin siirtyä yhteisöllisempään suuntaan. Ei opettajan rooli ole olla tekniikkaviisain tiedonammentaja vaan innostaja ja haasteiden esittäjä. Ei pidä odottaa opettajien täydennyskoulutusta vaan toimia heti.

Oppilaat ymmärtäisivät olevansa tietotekniikan aktiivisia toimijoita ja toimintaympäristönsä kehittäjiä. Muutamassa vuodessa asenne leviäisi työelämään ja nykyinen suuryritysten tietojärjestelmien ehdoilla rämpiminen loppuisi. Taas säästyisi rahaakin.

Välittämisen ja läheisyyden kulttuuria pitäisi levittää kouluihin ennen kuin nuoret alkavat syrjäytyä. Protu-järjestössä, partiossa ja muualla vapaaehtoistoiminnassa on toimintamalleja jotka auttaisivat, jos niitä integroitaisiin koulujen toimintaan.

Etsivää nuorisotyötä pitäisi tehdä enemmän kuin nykyisin voidaan työhön palkata. Siksi tarvitaan yhteistyötä.

Jouni Tuomisto

Kuopio