Käytännön ohjeita arviointien tekemiseen

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Käytännön ohjeista arviointien tekemiseen kuvaa kokemuksen kautta kertynyttä tietoa arvioinnin teon ongelmista ja niiden ratkaisutavoista. Avoimen arvioinnin teoriaan perustuvia ohjeita kuvataan muilla sivuilla, kuten avoin arviointi, arviointi ja muuttuja.

Kysymys

Mitä käytännön ohjeita pitäisi arviointien tekijöille antaa, jotta tyypilliset ongelmat ja virhhetilanteet vältettäisiin?

Vastaus

Kommentti viittauksista: jos yksi lähde esittelee jotain asiaa käyttäen viitteenä toista lähdettä, laittakaa Opasnetiin viitteeksi myös se toinen, alkuperäinen lähde. Usein riittää se, että kopioi viitetiedot ensimmäisen lähteen viiteluettelosta. Mutta jos asia on sivun aiheen kannalta olennainen, kannattaa yrittää kaivaa linkki alkuperäiseen lähteeseen. Kriittisen tärkeät lähteet ladataan tiedostoina Heandeen (mielellään M-Filesin puolelle, mutta siihen tarvitsette apua). Esimerkki keskeneräisestä viittaamisesta: Jatropan tarvitsemat ravintoaineet.

Erityisesti hallitusohjelmaan liittyviä neuvoja

Nämä neuvot liittyvät erityisesti mutta eivät pelkästään Suomen hallitusohjelmaan 2011, Monet ohjeet ovat yleispäteviä, kun puhutaan esim. hintojen arvioinnista.

  • Hintataulukko tehdään sivun Luonto ja yhteiskunta SHO 2011 mallin mukaiseksi.
    • Sarakkeet ovat Nro, Ehdotus ja Hinta. Kaksi ensimmäistä ovat indeksejä.
    • Yksikkö (unit) on "M€/v" eli miljoonaa euroa vuodessa. Yksikkö näkyy otsikossa ja sitä ei laiteta taulukon ruutuun. Ruutuun laitetaan pelkkä luku jos mahdollista, koska ruudun sisältöä käytetään automaattisessa laskennassa. Jos lukuja pitää perustella, asiat kuvataan kohdassa Perustelut.
    • Jos jokin kulu ei olekaan jatkuva vaan kertainvestointi, se jaetaan investoinnin käyttöajalla. Jos tämä ei ole tiedossa, käytetään 20 vuotta.
    • Hinnoissa voi käyttää myös vaihteluväliä. Silloin asia kirjataan muodossa esim. "-23 - -10" tai "-10 - +20". Vaihteluvälin kanssa on syytä aina käyttää lukujen kanssa etumerkkiä, jotta ajatusviiva ei sekoitu miinusmerkkiin. Miinus kirjoitetaan yhteen luvun kanssa ja ajatusviiva aina välilyönnillä erotettuna.
  • Perustelut-otsikon alaotsikko "Data" on turha ja se poistetaan, koska käytännössä melkein kaikki Perustelujen alla on Dataa.
    • "Riippuvuudet"-alaotsikon alle pistetään linkit niille sivuille, joiden sisällön muuttuminen vaikuttaa suoraan myös tämän sivun sisältöön. Esimerkiksi Verovähennyskortti-idean muuttuminen vaikuttaa siihen, mikä on sivun Veropolitiikka Suomessa tuloksen sisältö.
  • Kun käytetään ulkopuolisia viitteitä perustelemaan sivun asioita, käytetään ref-tägiä lauseen lopussa mieluummin kuin muuttamalla jokin lauseen sanoista linkiksi.
  • Yksityiskohta: Fortumin ydinvoimalupa ei kuulu tiede- ja innovaatiopolitiikkaan.
  • Elonkehä ry ei ansaitse esittelyä joka sivulle, jolla on sen ehdotuksia. Sen sijaan voisi tehdä sivun Elonkehä, jossa yhdistys lyhyesti esitellään. Kun Elonkehän ehdotuksia esitellään, viitteessä oleva yhdistyksen nimi linkataan tuolle sivulle, ja linkki Elonkehän hallitusohjelmaan laitetaan viitteen loppuun, ei viitteessä olevaan tekstiin. Katso tämän sivun esimerkki.
  • Pitäisikö miettiä hintaa eri toimijoiden näkökulmasta? Näin kustannustaulukoihin saattaisi tulla useampi havaintosarake indeksillä "Toimija" (valtio, kunnat, kansalainen, yrityselämä,...). Toistaiseksi ei tehdä mutta pidetään mielessä
  • Myös toimenpiteiden vaikutukset pitäisi hinnoitella, nythän tässä ovat vain toimeenpanon kustannukset.
  • Kaikkien kannattaa käyttää lukua 50 000 € yhden henkilötyövuoden hintana (1 htv), jos ei toisin sovita.
  • Lukuihin pitää aina saada viite mukaan (tai selitys logiikasta, jos arvio tulee omasta päästä).
  • jos löydätte luotettavampia referenssejä, niin lisätkää niitä vapaasti.

←1 Kannatan ehdotuksia. Tosin eikö aika harvan suunnitelman kohdalta oteta esim. luontoarvojen tms. diskonttaus mukaan oikeassakin hallitusohjelmassa ja budjetissa? Kerrannaisvaikutusten arviointiin tarvitaan Syvä mieli? Tosin kannatan selkeissä tapauksissa että yritetään. Mitä hyviä esimerkkejä on oikeassa budjetissa vaikutuskustannuslaskennasta, jota voisimme soveltaa ilman monimutkaisia malleja? Joissain kohdin olen huomioinut vain toimenpiteestä palautuvat verotulot. Smxb

Mallinrakennus

  • Hyvä malli toimii jo puutteellisella datalla.
  • Hyvän mallin rakennetta ei tarvitse muutella vain siksi, että jostakin asiasta saadaan lisää dataa, vaan data vain täsmentää mallin lukuarvoja.
  • Hyvä malli joustaa niin, että rakennetta voidaan päivittää ja muuttaa näkemyksen parantuessa.

Perustelut

Ohjeet perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin.

Katso myös

Avainsanat

Ohjeistus, malli, mallinrakennus, avoin arhttp://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=K%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6n_ohjeita_arviointien_tekemiseen&action=submitviointi, data, rakenne

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Käytännön_ohjeita_arviointien_tekemiseen&oldid=8189”