Keskustelu:Keskustelu

Juhana Torkin ohjeet puheen pitämisestä

Perustuu esitykseen, jonka Juhana Torkki piti THL:ssä 21.11.2014.

Puheen kaksi keskeistä kysymystä:

• Ketkä ovat kuulijat? Mitä he ovat kiinnostuneet kuulemaan?
• Mikä on puheen tarkoitus? Mikä muutos kuulijoissa halutaan?

Valmisteluprosessi:

• Kolme viikkoa ennen:
  • Aloita kolme viikkoa ennen tyhjältä pöydältä miettimällä näihin kahteen kysymykseen vastaukset.
  • Tarvittaessa soita järjestäjille, vertaisryhmille,...
• Viikkoa ennen:
  • Suunnittele esitykseen rakenne: kolme tai neljä osaa ja mielellään kysymyksen muotoon: mitä, miksi miten, kuka,...
  • Kerää aineisto (vasta nyt voit katsoa vanhat slaidit).
  • Vältä slaidien käyttöä elleivät ne ole todella tarpeen.
  • Pelkistä, lyhennä. Kun luulet että on valmis, jätä vielä 30 % pois. Älä ikinä ylitä aikataulua vaan ole se reilu kaveri joka kuroo aikataulun umpeen.

Keinoja:

• Kerro tarinoita.
• Tartu suoraan kuulijan epäluuloihin.
• Näytä selvillä termeillä suorat hyödyt kuulijoille.
• Minkä yhden lauseen toivot kuulijoiden muistavan? (Take-away message)

Esimerkki nettikirjoittelun jäsentämisestä

Seuraava esimerkkikeskustelu on yhteenveto YLEn käynnistämästä nettikeskustelusta [1] 24.4.2013 klo 16.00.

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Netissä tapahtuvaa vihakirjoittelua voidaan vähentää seuraavilla menetelmillä. Lopetusväite: Toistaiseksi mitään ehdotusta ei ole suljettu pois, vaikka osa on keskenään ristiriitaisia (esim. nimettömyyden kielto ja suosiminen). (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: Ei mitään pidä tehdä, minusta on parempi että jengi purkautuu netissä kuin kaduilla. ⇤#: Tämä näkemys ei päde tahalliseen pelotteluun, joka vain pahenee julkisella vihapuheella. --Jouni Tuomisto 24. huhtikuuta 2013 kello 16.21 (EEST) Kuka on ensisijainen kontrolloija? Sivun ylläpitäjän on moderoitava keskustelua. Sivun ylläpitäjän on ennakkotarkastettava käyttäjien kirjoitukset. ⇤#: Ennakkosensuuri on perustuslain vastainen käytäntö. Eli sivun ylläpitäjä voi itse päättää oman palstansa ennakkosensuurista, mutta tällaista ei voi vaatia. --Jouni Tuomisto 24. huhtikuuta 2013 kello 14.26 (EEST) Kirjoittaja itse on yksin vastuussa kirjoituksistaan. Nettipalstoilla on nappi asiattoman viestin ilmoittamisesta. Sitä on käytettävä ahkerasti. Toiminta silloin kuin toimenpiteitä tarvitaan. Sopivuusrajan ylittyessä tuomioistuin määrätköön kirjoituksen jakelun keskeytettäväksi. Nettihäiriköinti pitää dokumentoida ja arkistoida, ja toimittaa poliisin tutkittavaksi, erityisesti uhkaukset. Kirjoittajien koulutus ja kasvatus. On pikemminkin kannustettava ongelmien esiinnostamista kuin estettävä kirjoittelua. Törkeästi käyttäytyvien tukeminen on lopetettava. Hyvä käytös kunniaan. Vihakirjoittajat tarvitsevat psykoterapiaa tai vertaistukiryhmiä. Jotkut puhuvat suutuspäissään tai ymmärtämättömyyttään, mutta jotkut tarkoituksellisesti aiheuttavat pelkoa ja kärsimystä kohteelleen. Tiedon jakaminen ja koulutustason nosto vähentää huonosti perusteltuja mielipiteitä. Koulussa voisi olla uskontotuntien sijasta, historiantuntien lisäksi, opetusta erilaisista poliittisista ja uskonnollisista liikkeistä, ja eri kulttuurien taustoista. Tavoitteena muodostaa tiedon pohjalta oma mielipide asioista. Mun mielestä noihin pitäisi aina vastata vain "pus pus, mäkin rakastan sua". Median, toimittajien, opettajien ja vanhempien on opetettava, että pahan puhuminen ja toisten haukkuminen on rumaa ja häpeällistä. Meidän pitää taistella vihaa ja vihapuhetta vastaan ensisijaisesti itsessämme. Jokaisen. Vasta kun tajuamme, että kykenemme itse pahaan, kykenemme vastustamaan pahaa itsessämme ja pystymme taivuttelemaan muita tajuamaan sen itsessään. TV-mainos, jossa vanhempi v-ttuilee lapselleen netissä anonymiteetin turvin ja lapsi tulee itkien kertomaan siitä. Onneksi sananvapaus tarkoittaa myös sitä, että muilla on oikeus sanoa, miksi törkypuhe on törkypuhetta. Nimettömyys vai ei? Räyhääjät on kaivettava anonymiteetin suojista ja pantava julkisesti perustelemaan näkemyksiään. Anonyymi keskustelu on estettävä. ⇤#: On useita hyviä syitä esittää mielipiteitä anonyymisti: työnantajan näkemyksen vastaisuus, epäsuosittujen näkemysten esittäminen, tai omien näkemysten vastaisten mutta tärkeiden näkemysten esittäminen. --Jouni Tuomisto 24. huhtikuuta 2013 kello 16.21 (EEST) --#: Keskustelu voidaan toteuttaa niin, että nimeä ei julkaista mutta se voidaan tarvittaessa toimittaa poliisin tietoon. --Jouni Tuomisto 24. huhtikuuta 2013 kello 16.21 (EEST) On pysyttävä anonymiteetin suojissa, niin ei joudu vihapuheen kohteeksi. Yhteiskunnalliset taustatekijät On vähennettävä tunnetta siitä, että iso osa kansasta on jätetty syrjään, työttömiksi ja köyhiksi samalla kun toinen puoli porukasta tekee mitä huvittaa ja vieläpä muiden rahoilla. Näitä yhteiskunnallisia ongelmia on lähdettävä korjaamaan. Vihapuheen syynä on epäpätevä politiikka ja yksilön turhautuminen siihen sekä voimattomuuden tunne vaikutusmahdollisuuksien puuttuessa. Vihapuheen lisääntyminen on seurausta ristiriidasta ääridemokraattisen virtuaalitodellisuuden ja epädemokraattisen todellisuuden välillä. Mikä puolue, yhdistys, seura, yksittäinen taho ajaa Suomessa syrjäytyneiden, laman seurauksena työstään potkittujen taikka avioeron kokeneiden keski-ikäisten miesten asiaa? Tätä tarvittaisiin. Heti kun poliitikot ja toimittajat rupeavat kertomaan totuuden esim. maahanmuuton kustannuksista ja ongelmista, niin ns. vihapuheen määrä vähenee automaattisesti. Sisällön parantaminen Asiavirheet on korjattava, jotta mielipideterroristit eivät pääse määrittelemään "kansan mielipidettä". Miten itse vältyn vihapuheelta? Pysy poissa sosiaalisesta mediasta, varsinkin omalla nimelläsi. Älä anna puhelinnumeroasi tai sähköpostiosoitettasi kuin luotetuille henkilöille. Netin vihapuheeseen ei pidä lähteä mukaan eikä siihen pidä reagoida millään tavalla. Kirjoittaja turhautuu ja lopettaa. Älkää hakeko huomiota egon pönkittämiseksi, se on hankaluuksien kerjäämistä. Netissä pätee Janten laki, eikä ns. "huomiohuorista" (mies tai nainen) pidetä. Älä vihaa ketään äläkä tuomitse toista. Sovitteleva järjen puhuminen ei palstoilla auta, vaan se vain innostaa ja pahentaa loukkaavaa kirjoittelua. Vihapuheen ennaltaehkäisyä Keskustelupalstoille julkaistavat kirjoitukset pitäisi ensin kirjoittaa, ja sitten esim. tunnin-parin aikaviiveen jälkeen käydä erikseen vielä hyväksymässä. Mielijohteen kuohahdukset jäisivät julkaisematta. Myös tekstipituuden alaraja ja kirjoittamisen 10 alaraja voisivat lisätä harkintaa. Keskustelijoilta on vaadittava perusteluja väitteilleen. Kaikkea vihapuhetta ei voi estää. Kuitenkin on mahdollista toteuttaa keskustelu niin, että siitä tehdään jäsennetty tiivistelmä, josta jätetään pois epäolennaisuudet, asiattomuudet ja asioiden toistaminen. Alkuperäinen keskustelu jätetään ikään kuin raaka-aineeksi, ja lukijat ohjataan tiivistelmän äärelle. Tällä tavalla ei ole niin kriittistä se, millä tyylillä asiat alunperin esitettiin. Se on myös lukijaystävällistä, koska he voivat keskittyä asiaan. Toimintatapa tosin vaatii joukon vapaaehtoisia toimiakseen. Esimerkkinä siitä, että tämä on mahdollista: olen tiivistänyt tämän keskustelun tänne: http://fi.opasnet.org/fi/Keskustelu#Perustelut

Ehdotus nettikirjoittelun ja pragma-dialektiikan välistä

Miten muutetaan väitteet johdonmukaiseksi kuvaukseksi?

Asia1 ja Asia2 voivat liittyä toisiinsa

• Jos Asia1 niin Asia2
• Jos Asia1 niin ei-Asia2
• Asia1 ei pidä paikkaansa
• Asia1 ja Asia2 liittyvät toisiinsa (tarkemmin määrittelemättömällä tavalla)

Ongelma ei ole kirjoittaminen vaan se, miten asiat linkataan toisiinsa ja arvotetaan. Tiedon jalostamisen pitäisi tapahtua helposti mutta myös niin, että kontribuution kirjoittaja pystyy kirjoittamispaikasta pääsemään jäljille siitä, mitä asialle on sittemmin tapahtunut. Siksi tietojen kopypastaaminen järjestelmästä toiseen ei ole suositeltavaa.

Voisiko twitter toimia? Voiko twittereitä käsitellä massamäärinä?

Miten pelataan?

• Kirjoita viesti tai mielipide. Kerro onko se väite vai mielipide, liittyykö se olemassaolevaan viestiin tai asiaan ja onko se alkuperäinen eli ennen julkaisematon.
• Viesti päätyy jäsentymättämien viestien läjään, ellei sitä kytketä johonkin.
• Viestejä kytketään asioihin siten, että kerrotaan miten asiat liittyvät toisiinsa (Boolean: jos-niin, yhtäpitävää, tai, ja, ja eri parien negaatiokombinaatiot); liittyy jollain tavalla; onko muita? Hyökkäys = jos A niin ei-B, puolustus = jos A niin ehkä B.
• Kontribuutioista voi saada pisteitä (alkuvaiheessa ei ehkä kannata tätä toiminnallisuutta rakentaa, jolloin ei myöskään ole merkitystä viestin originaalisuudella):
  • 1 piste irrallisesta kontribuutiosta
  • 5 pistettä mielipiteestä tai ei-originaalista väitteestä.
  • 10 pistettä originaalista väitteestä.
  • 2 pistettä, jos ei-originaali väite osoitetaan vääräksi.
  • 5 pistettä, jos originaali väite osoitetaan vääräksi.
  • Jos väite kytkeytyy johonkin arviointiin, annetaan pisteitä lisäksi VOI-analyysin perusteella.
  • Yllä olevat pisteet ovat vain alustavia ehdotuksia. Erityyppisten kontriuutioiden pistemäärät vaihtelevat kuin pörssikurssit, ja kontribuutio voi myös vaihtaa tyyppiä jos siitä käytävä keskustelu sellaiseen päätelmään tulee.
• Kontribuutioita arvioidaan kuin argumentteja: epäasialliset ja epärelevantit siirretään käsiteltyjen pinoon, jonne päätyneitä ei enää käsitellä. Kaksi erityistapausta on syytä huomioida:
  • Argumentum ad hominem on heikko argumentti, joka on relevantti vain siinä tapauksessa, että asiasta ei ole muuta dataa kuin arvio asian esittäjän pätevyydestä.
  • Epärelevantti väite voi olla "relevantti" sellaisessa tilanteessa, jossa väitteen yleisesti uskotaan liittyvän asiaan, vaikkei kytkentää todellisuudessa ole. Tällöin sitä käsitellään kuten relevanttia mutta invalidia väitettä tai asiaa.

Onko tässä nyt vain keksitty pragma-dialektiikkaa uudestaan? Mitä käytännöllisempiä ohjeita voidaan antaa osallistujille kuin ennenkään?

• Ehkä se, että väitteitä voi esittää irrallisina ja jättää niiden relevanssin muiden etsittäväksi. Useinhan ihmisillä on jokin valmiiksi mietitty mielipide tai huoli, ja he haluavat saada sen sanotuksi vaikkei heillä olekaan tarkkaa tietoa siitä, mihin se liittyy ja onko sellaisesta asiasta menossa arviointia. Kotiläksyjen tekeminen ei siis ole tarpeen toisin kuin pragma-dialektiikassa.
• Keskustelu voidaan rakentaa blogityyppiseksi siten, että on herättelevä peruskirjoitus, johon ihmiset saavat vapaasti kommentoida. Nämä näkemykset sitten jäsennetään bloginpitäjien yhteisön voimin.
• Olennainen kysymys kuuluu: onko irrallisista kommenteista mahdollista rakentua jokin jäsentynyt kokonaisuus? Jos ei, tämän miettiminen on jokseenkin turhaa. Jos on, se on tärkeä tieto osallistavien vaikutusarviointiprosessien kannalta, koska silloin voidaan tehdä niin, että vaikutusarviointia aletaan rakentaa jo ennen kuin itse arviointi on kovin jäsentynyt.

pari ohjetta keskusteluista -- Jouni Tuomisto 2. maaliskuuta 2012 kello 16.37 (EET)

1) Johonkin aiheeseen liittyvät rahoitushakemukset ja työsuunnitelmat suositellaan laittamaan kyseisen aiheen keskustelusivulle (esimerkiksi Keskustelu:Avoin ajattelu). Ajatus menee siten, että hakemus tehdään juuri ja vain siitä syystä, että pääsivun sisältö (eli se kirja) saataisiin tehtyä ja tekeminen rahoitettua. Niinpä hakemus ei ole itsenäisenä tieto-oliona mitenkään mielenkiintoinen kuvaus maailmasta eikä siten ansaitse omaa sivua. Uskon, että tämä ajattelu on useimmille nykyihmisille oudompi kuin wikipediakäytäntö, mutta väitän, että meidän käytäntö on johdonmukaisempi tietoteoreettisesti. On myös syytä muistaa, että Wikipediassa kukaan ei kirjoita hakemuksia, joten niiden sijoittelua ei edes tarvitse ratkaista.

2) D- ja R-linkit vievätkin juuri siihen tiettyyn keskusteluun. Tämä toteutuu kun ensimmäiseksi parametriksi annetaan keskustelun väliotsikko (minusta kätevämpää kuin numerointi). Esimerkiksi {{keskustelulinkki|Huomioita 2.3.2012}} tuottaa D-linkin http://fi.opasnet.org/fi/Keskustelu:Avoin_ajattelu#Huomiota_2.3.2012

3) Periaate keskustelulinkeissä on tämä:

• Kun keskustelusivulle avataan keskustelu, lisätään D-linkki kyseiseen kohtaan pääsivulla.
• Kun keskustelun senhetkinen ratkaisu on siirretty pääsivulle, vaihdetaan linkki R-linkiksi.
• Jos keskustelu alkaa uudelleen ilman, että se saman tien ratkeaa, muutetaan linkki takaisin D-linkiksi.
• Jos keskustelu lakkaa olemasta mielenkiintoinen, se poistetaan keskustelusivulta. Keskustelusivulle jätetään ikilinkki siihen versioon, josta keskustelu löytyy. Pääsivulta linkki poistetaan, koska keskustelusivulla ei ole enää sitä keskustelua.

Itse olen näitä periaatteita noudattanut, mutta käyttäjiä ei ole tähän käytäntöön painostettu. Opetettu on.

4) Pääsivulle kommentointi on puolustettavissa suoraviivaisissa asioissa, joissa halutaan herättää nopeasti muiden kirjoittajien huomio ja ratkaista kysymys. Ne joutavat painumaan historiaan niin kuin muutkin editit sitä mukaan kuin sivu paranee. Vain sisällöltään merkittävät keskustelut ovat sen arvoisia, että ne kirjoitetaan ja/tai jäsennetään keskustelusivulle ja jätetään sinne jälkipolvien löydettäväksi.

5) Kohta 4 koskee myös pitkiä keskusteluja, jotka sotkisivat pääsivun luettavuutta (ja usein ne ovat myös merkittäviä) sekä tilannetta, jossa pääsivu on jonkinlainen paraatisivu, jota ei haluta sotkea edes tilapäisesti lyhyilläkään kommenteilla. Niinpä se, että Sami poisti minun kilometrikorvauskommenttini parissa tunnissa, oli aivan tämän pykälän mukaista.