Keskustelu:Helsingin energiapäätös 2015

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Postaus Tiedevinkit-Facebook-ryhmään

Oheinen viesti lähetettiin Tiedevinkit-ryhmään 13.11.2015 sen jälkeen, kun laajempi raporttiversio oli ladattu Opasnettiin.

THL julkaisi kaksi viikkoa sitten avoimen arvioinnin loppuraportin Helsingin energiapäätöksestä. Nyt raportista on saatavilla laajempi versio, jonka liitteessä ovat kuvattuna myös mallin lähtötiedot ja jopa laskentakoodi. Päätelmiä on täydennetty lyhyesti myös Helsingin toteuttaman hajautetun energiantuotannon raportin sekä konsernijaoston 9.11. tekemän päätöksen kommentoinnilla.

Liitteessä on noudatettu tietokiteen ideaa: mallin jokainen osa on rakennettu tutkimuskysymyksen ympärille, ja kysymykseen pyritään vastaamaan joukkoistetusti verkkotyötilassa hyödyntäen avoimesti kerättyä tietoa ja kriittistä tarkastelua. Tietokiteessä tieteen perusperiaatteet pelkistyvät käytännön toiminnaksi.

Yksi raportin keskeisistä päätelmistä on, että suunnitelluilla toimenpiteillä Helsingin sähköomavaraisuus heikkenee. Tämä ei ehkä ole ongelma, jos joku tuottaa sähköä valtakunnanverkkoon. Alhainen sähkön hinta kuitenkin houkuttaa muitakin sähköntuottajia kuin Helsinkiä luopumaan tuotannostaan. Osaoptimointi ei tässä tapauksessa ehkä tuota kokonaisoptimaalista ratkaisua. [1]

Kansallinen energia-arviointi tarvittaisiin

Tämä sähköposti lähetettiin eduskunnan energiaremonttiryhmään ilmoittautuneille kansanedustajille. Liitteenä ovat linkit raporttiin ja keskeisiin esityksiin sekä raportin tiivistelmä.

Arvoisat kansanedustajat!

On erittäin kiinnostavaa seurata aktiivisuutta energia-asioiden ympärillä. Asia on tärkeä ja toimenpiteitä tarvitaan, ja siksi on hyvä, että syntyy kansanedustajien energiaremonttiryhmän tapaista toimintaa.

Olemme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa vastikään julkaisseet terveys-, ilmasto- ja muita vaikutuksia koskevan arvioinnin Helsingin energiaratkaisuista. Siinä huomasimme, kuinka tarpeellista on tehdä määrällistä, erilaisia vaikutuksia tarkastelevaa, tieteelliseen tietoon pohjautuvaa pohdintaa suunnitelluista toimepiteistä. Olisinkin erittäin kiinnostunut saamaan teiltä lisätietoja oman ehdotuksenne yksityiskohdista ja oletuksista. Jos mahdollista, yritämme laajentaa omaa energia-arviointiamme kansalliseksi. Kuten alla olevista Helsingin energia-arvioinnin päätelmistä huomaatte, sille olisi kipeästi tarvetta.

Parhain terveisin,

Jouni Tuomisto, johtava tutkija


Avoimia energiamalleja on jo (KK279/2015vp)

Tämä sähköposti lähetettiin kirjallisen kysymyksen 279 esittäneille kansanedustajille. 6.11.2015. Liitteenä siinä oli alla oleva, Helsingin kaupunginvaltuutetuille lähtenyt kirje.

Arvoisat kansanedustajat!

Luin juuri kirjallisen kysymyksen KK279/2015 vp ja ilokseni voin todeta, että on jo mahdollista tehdä avointa, kritisoitavissa olevaa ja taustaoletukset avaavaa energia-arviointia. Tästä on esimerkkinä juuri valmistunut Helsingin energiapäätöksen vaikutusarviointi, jonka tiivistelmä ja raportin linkki löytyvät alta.

Yhtenä sen keskeisenä päätelmänä on, että kaupunkitason energiaratkaisut ovat juuri nyt ongelmallisessa tilanteessa, koska pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat kiikkerät ja sähköntuotannon kannattavuutta tulevaisuudessa on todella vaikea ennakoida. Tämän ongelman poistamiseksi pitäisi nimenomaan tehdä avointa, kattavaa energia-arviointia ja tarkastella suomalaista sähkön-, kaukolämmön ja muun energian tuotantoa ja kulutusta kokonaisuutena, koska asiat liittyvät toisiinsa. Tällainen arviointi ei edes olisi kovin kallista, koska tärkeimmät tiedot ja mallit ovat jo olemassa, joskin hajallaan maailmalla.

Jatkan mielelläni keskustelua aiheesta.

Yhteistyöterveisin, Jouni Tuomisto, johtava tutkija

THL:n energia-arviointi on valmistunut

Tämä viesti lähetettiin Helsingin kaupunginvaltuutetuille 27.10.2015. Liitteenä oli arvioinnin tiivistelmä.

Arvoisat kaupunginvaltuutetut!

Kesän aikana toteutettu THL:n avoin arviointi Helsingin energiapäätöksestä on valmistunut, ja arvioinnin loppuraportti on ladattavissa verkosta: http://fi.opasnet.org/fi_wiki/images/2/22/Helsingin_energiapäätös_2015_raportti.pdf Itse arviointi löytyy täältä: http://fi.opasnet.org/fi/Helsingin_energiapäätös_2015

Haluan kiittää kaikkia niitä, joiden kanssa olen keskustellut ja joiden ansiosta arvioinnista on tullut toivottavasti käytännöllisiä kysymyksiä palvelevampi. Arvioinnin keskeiset päätelmät on kopioitu myös tähän viestiin.

Parhain terveisin,

Jouni Tuomisto, johtava tutkija

Pääviesti Kysymys:

Helsinki tekee syksyllä 2015 voimalaitoksista ison energiapäätöksen, joka vaikuttaa energiantuotantoon vuosikymmeniä. Tärkeä päätös vaatii perusteellista taustatietoa. Kuinka varmistetaan jatkuva ja riittävä lämmön ja sähkön tarjonta Helsingissä vuoden ympäri kaikissa oloissa seuraavan viidenkymmenen vuoden ajan siten, että vaikutukset kustannuksiin, ilmastopäästöihin, terveyteen, toimitusvarmuuteen ja kestävään kasvuun ovat mahdollisimman suotuisat? Kuinka hajautettu energiantuotanto ja energiatehokkuuskorjaukset voisivat parantaa tilannetta? Tämän jälkimmäisen kysymyksen esitti kaupunginvaltuusto keväällä 2015, ja toinen arviointi (Helsingin kaupungin ja Helen Oy:n koordinoimana) vastaa siihen syksyllä 2015.

Vastaus:

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki avoimen arvioinnin Opasnet-verkkotyötilassa kesällä ja syksyllä 2015 tavoitellen jaettua ymmärrystä. Hyödynsimme työssä tietokiteitä eli verkossa säännöllisesti päivittyviä tietopohjaisia vastauksia täsmälliseen kysymykseen. Niiden avulla kehitimme Sofia-mallin arvioimaan erilaisten ehdotettujen Helsingin energiavaihtoehtojen toteutettavutta ja useita eri vaikutuksia.

Sofia osaa laskea rakennuskannan suuruuden ja energiankäytön perustuen keskimääräiseen energiatehokkuuteen, rakennuspinta-alaan ja ulkolämpötilaan. Sofia on energiatasemalli, joka optimoi energiantuotannon kustannuksia varmistaen kaukolämmön riittävyyden ja kustannustehokkuuden helsinkiläisistä voimaloista jokaiselle päivälle. Tilannetta seurataan vuodesta 1985 vuoteen 2065. Sofia katsoo myös muuta lämmön ja sähkön kulutusta, mutta ei kuitenkaan teollisuutta ja liikennettä.

Tasapainotetun energiantuotannon perusteella Sofia laskee polttoaine- ja muut kustannukset sekä kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöt voimaloista ja muista energiaprosesseista. Malli voi tarkastella useita skenaarioita ja siten verrata erilaisten toimenpiteiden (kuten energiaremonttien tai uusien voimaloiden) vaikutuksia kokonaistilanteeseen.

Sofian keskeisenä päätelmänä on, että energiaratkaisut näyttävät jakautuvan kahteen luokkaan: sellaisiin jotka kaukolämmön sivutuotteena tuottavat sähköä, kuten Hanasaaren hiilivoimala ja ehdotettu Vuosaari C -biovoimala, ja sellaisiin, jotka kaukolämmön tuotannossa eivät tuota tai jopa kuluttavat sähköä huomattavia määriä, kuten hajautetut biolämpövoimalat ja merilämpöpumput. Keskustelussa olevien ratkaisujen valossa Helsingin sähköomavaraisuus on tulevaisuudessa katoamassa ja muuttumassa voimakkaaksi sähköriippuvuudeksi. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittymisestä riippuu, onko tilanne ongelmallinen vai ei.

Valitettavasti sähkömarkkinat ovat voimakkaan muutoksen kourissa, ja esimerkiksi tuulivoimatariffit mutkistavat tilannetta entisestään vaikeuttaen tämän ratkaisevan kysymyksen ennakointia. Paikallisten lämpöratkaisujen onnistumiseksi kansallinen sähkötilanne ja -politiikka pitäisi nopeasti saada selkeytettyä, kuvattua ja johdonmukaistettua. Muuten Suomessa aiemmin erittäin kustannus- ja energiatehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto korvautuu jollain paljon tehottomammalla.

Jos unohdetaan kysymys sähköomavaraisuudesta ja tarkastellaan ainoastaan kaukolämmön tuotantoa, on useita kustannustehokkaita ratkaisuja tarjolla. Datakeskusten tai Nesteen jalostamon kaltaiset hukkalämpöä hyödyntävät prosessit näyttävät olevan kustannustehokkaampia kuin esimerkiksi Vuosaari C -biovoimala. Myös ympäristöstä lämpöä ottavat talokohtaiset tai isot lämpöpumput näyttävät kustannustehokkailta. Loviisan ydinkaukolämpö on laskelmissamme kannattava, mutta siinä ei ole kokonaisuudessaan pystytty huomioimaan rakentamiskustannusten epävarmuutta; ja on muistettava, ettei voimalan rakentamispäätös ole Helsingin kaupungin vallassa.

Kaikki nämä ratkaisut kuitenkin kuluttavat sähköä juuri silloin, kun sähkön kysyntä on suurimmillaan ja hinta korkeimmillaan, eikä sähkön hinnan vuodenaikais- tai vuorokaudenaikaisvaihtelua ole laskelmissa huomioitu. Siksikin olisi tärkeä tehdä koko valtakunnan laajuinen energiatasemalli tuntikohtaisesti ja sisällyttää siihen myös sähkö, teollisuus ja liikenne.

Terveys- ja ilmastovaikutukset ovat kaikissa vaihtoehdoissa merkittävä osa kustannuksista vaihdellen viidenneksen ja neljänneksen välillä siten, että tästä on noin puolet kumpaakin. Yllättävää on, että eri vaihtoehtojen välillä erot sekä ilmasto- että terveysvaikutusten osalta vaihtelevat varsin vähän, vaikka vaihtoehtojen maine tässä suhteessa on hyvin erilainen. Tämä johtuu Sofian mukaan useasta tekijästä. Terveyden osalta kaikki suuret voimalat puhdistavat pienhiukkaspäästöt tehokkaasti, joten terveyeroja ei helposti synny; poikkeuksena on talokohtainen lämmitys puulla, joka on moninkertaisesti epäterveellisempää kuin mikään muu vaihtoehto. Sekä ilmaston että terveyden kannalta epäsuorat päästöt ovat myös merkittävät: vaikka lämpöpumpusta ei tule lainkaan suoria päästöjä, tarvittava sähköntuotanto aiheuttaa kuitenkin päästöjä. Päästökaupassa hiilineutraaliksi katsottu biopolttoaine aiheuttaa päästöjä elinkaarensa aikana, ja siksi myöskään yksinkertaiselta kuulostava polttoaineen vaihto ei tuota toivottuja tuloksia.

Mallin päätelmät tietenkin riippuvat käytettävän datan hyvyydestä, ja epävarmuuksien täsmentämiseen olisi ollut vielä tarvetta vaikkei aikataulumme antanut siihen mahdollisuutta. Erityisesti polttoaineiden hinnat ovat vaikeasti ennustettavissa tulevaisuuteen. Myös polttoaineverot ovat suuria joillakin polttoaineilla kun taas toisilla eivät. Verotuksen avulla yhteiskunta siis itse asiassa päättää, mitkä rakaisut kaupunkitasolla osoittautuvat järkeviksi, ja tämä onkin kolmas syy, miksi Suomessa pitäisi olla kansallinen, pitkäjänteinen ja selkeä energiapolitiikka ja tätä tukeva veropolitiikka perustuen yksityiskohtaiseen, avoimeen energiatasemallinnukseen ja parhaaseen tietoon.


Tiedotustilaisuus Helsingin energia-arvioinnista 11.9.2015

Teksti on toistaiseksi luonnos, mutta se on tarkoitus lähettää eteenpäin viimeistään 21.8.
Asia: Helsingin energiapäätöksiä koskevan vaikutusarvioinnin tulosten esittely
Paikka: THL, Mannerheimintie 166, F-1B
Aika: 11.9.2015 klo 9-11

Hyvä päättäjä, asiantuntija tai energia-asioista kiinnostunut,

Helsinki tekee syksyllä isoja energiapäätöksiä voimalaitoksista, mikä vaikuttaa ilmasto- ja terveysasioihin vuosikymmeniä. Tämän päätöksen tukemiseksi teemme THL:ssä kesä-syyskuun aikana vaikutusarviointia erilaisista tavoista tuottaa asukkaiden tarvitsema kaukolämpö ja sähkö. Työ tehdään kokonaisuudessaan avoimena arviointina Opasnet-verkkotyötilassa.

Arviointityön tueksi kehittämämme malli rakennusten energiantarpeesta ja Helsingin energiataseesta on käyttökunnossa ja tuottaa jo alustavia tuloksia. Järjestämme Helsingissä tiedotustilaisuuden 11.9.2015 klo 9 THL:n tiloissa (Mannerheimintie 166, F-1B), jossa esittelemme arvioinnin ja energiatasemallin tuloksia. Tilaisuuteen ovat tervetulleita niin päättäjät, virkamiehet, asiantuntijat kuin muutkin energia-asioista kiinnostuneet ja tietenkin tiedotusvälineet. Luvassa on myös keskustelua, ja toivommekin osallistujilta kommentteja, kritiikkiä ja palautetta arvioinnista.

Malli, nimeltään Sofia, optimoi energiantuotannon kustannuksia varmistaen kaukolämmön riittävyyden helsinkiläisistä voimaloista joka päivälle, oli sitten pakkasta tai hellettä. Energiataseen perusteella Sofia laskee energiantuotannon kustannukset sekä kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöt voimaloista ja muista energiaprosesseista sekä näiden terveys- ja ilmastovaikutukset. Sofia voi tarkastella useita skenaarioita ja siten verrata erilaisten toimenpiteiden (kuten energiaremonttien tai uusien voimaloiden) vaikutuksia kokonaistilanteeseen, mikä voi helpottaa päätöksentekoa. Malli löytyy kokonaisuudessaan Opasnetistä, ja sitä voi ajaa itsekin nettiselaimella.

Myös kaikki arvioinnissa käytettävä data ja laskelmat ovat vapaasti nähtävillä ja kommentoitavana Opasnetissä. Vaikka asiat ovat melko monimutkaisia, tiedot on pyritty keräämään helposti luettaviin taulukoihin arvioinnin sivuille. Linkit yksityiskohtiin löytyvät arvioinnin pääsivulta. Arviointi on englanninkielinen, mutta tiivistelmä on myös suomeksi. Voit kommentoida arviointia arvioinnin suomenkielisellä pääsivulla ja Otakantaa-palvelussa tai myös lähettää meille sähköpostia.

Aikataulu

  • 09:00 Kahvi
  • 09:15 Tervetuloa (Jukka Jokinen, yksikön päällikkö THL)
  • 09:20 Arvioinnin ja tulosten esittely (Jouni Tuomisto, johtava tutkija THL)
  • 09:50 Helsingin kaupungin kommentit (Petteri Huuska, ympäristösuunnittelija Helsingin kaupungin ympäristökeskus)
  • 10:20 Yleiskeskustelu ja päätelmät
    • Miten tämänhetkiset tulokset sisällytetään päätöksentekoon?
    • Mitä tarkasteluja pitäisi vielä tehdä?
  • 11:00 Virallinen tilaisuus päättyy, tila varattuna 12:00 asti vapaamuotoisille keskusteluille.


Arvioinnin pääsivu: http://fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos
Arvioinnin pääsivu englanniksi: http://en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015
Otakantaa-palvelun keskustelu: https://www.otakantaa.fi/energiapaatos
THL-blogi: https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/vaikeat-energiapaatokset-on-hyva-tehda-laajana-yhteistyona


Yhteistyöterveisin,
Jouni Tuomisto
jouni.tuomisto[at]thl.fi

Keskustelu 11.9.2015

  • Kysymyksen esittäjä
    • Jounin vastaus

Esityksen aikana käytyä keskutelua:

  • Ydinvoimalaitoksen kustannukset, sisältääkö pelkän putken vai mukana muutokset myös laitokseen. Kustannukset vaikuttavat korkeilta.
    • Mukana myös muutostyöt
  • Ydinvoimalan kaukolämmöntuotannon vaikutukset ydinvoimalan sähköntuotantoon?
    • Ei mukana mallissa
  • Pienpoltossako ei ole huomioitu mustan hiilen vaikutusta ilmastoon?
    • Ei ole huomioitu
  • Onko ulkomailta tuotavan polttoaineen kuljetuskustannukset mukana? Merkittävä etenkin biopolttoainetta käyttävässä Vuosaari-vaihtoehdossa
    • Ei ole
  • Mahdollinen sähkövajehan saattaa osittain paikkaantua tulevalla Olkiluodon 3 reaktorilla.
  • Yrjö Hakanen: Arviointi tehty asumiseen liittyvän energiankulutuksen valossa. Mikä vaikutus on teollisuuden ja liikenteen sähkönkulutuksella?
    • Ei ole arvioitu. Molemmat kuitenkin merkittäviä tekijöitä sähkömarkkinoilla
  • Otso Kivekäs: Sähkön- ja lämmön yhteistuotanto, nykyisin haluttomuutta investoida sähköntuotantoon tai yhteistuotantoon. Huomioiko malli sähköntuotantoon liittyviä epävarmuuksia ja siihen näköpiirissä olevia muutoksia.
    • Ei ole arvioitu, vaikka kysymyksen oleellisuus tulikin selväksi
  • Tuulivoiman syöttötariffilla ja muilla tuilla vaikutus nykyisiin sähkömarkkinoihin ja haluun panostaa sähköntuotantoon.

Esityksen jälkeen keskusteltua:

  • Pekka Majuri: Mitä hyötyä ja haittaa tästä mallista olisi? Hienoa, että tällaisia avoimia mallituksia ja selvityksiä tehdään, mutta lähtötietojen epävarmuudet ovat isot. Helenin hallitus ei ole esittänyt mitään toteutettavaa ratkaisua, koska kaikki suuria kustannuksiltaan. On kuitenkin arvioitu kustannustehokkuutta, joiden pohjalta vaihtoehto 3 Helenin vaihtoehdoista vaikuttaa pitkällä tähtäimellä parhaalta. Helenin arvio pohjautuu puhtaasit energiantuotantoon, Helsingin kaupungin valtuusto joutuu ottamaan huomioon myös muut vaikutukset.
  • Mikko Paunio: Vaihtoehto 1:ssä tuet on niin suuret, että se selittää sen vaihtoehdon kustannustehokkuuden (kyse Helenin vaihtoehdoista?). Kivihiili on tällä hetkellä maailmassa nopeimmin kasvava energialähde. Kivihiili lämmön ja sähkön yhteistuotannossa erittäin hyvä ja vahva vaihtoehto.
  • Varavoimaloiden (tai ylipäätään voimaloiden) alla oleva maa on erittäin arvokasta. Voimalan purkaminen ja maan jälleenkäytön kustannushyöty pitäisi olla mukana mallissa.
  • Yrjö: Positiivinen malli, vaikka siinä onkin lähtötietojen kanssa ongelmia. Hyötynä asioiden avoimuus ja malli haastaa nykyistä salailun verhoamaa päätöksentekoa. Helsingin energian tulevien päätöksien taustalla oleva tieto ei tule koskaan olemaan julkista eikä päätöksenteossa ole käytettävissä kaikkea tarvittavaa tietoa. Avoin toimintapa olisi tervetullut muutos Helsingin päätöksentekoon. Ydinvoiman lauhdelämpö on todellisuudessa toteuttamiskelvoton, joten avoimen mallin ja lukuisten epärealististen vaihtoehtojen mukana olo heikentää mallin käytettävyyttä. Olisi hyödyllismepää keskittyä muutaman realistisen vaihtoehdon herkkyystarkasteluun. Sitoutuminen yhteen polttoaineeseen ja uusiutuvaan teknologiaan ei ole realistinen ja teknisesti mahdollinen ratkaisu, vaikka sellaisia vaihtoehtoja keskusteluissa onkin mukana. Helsingin energian hajautus myynnin, hankintojen, tuotannon jne. suhteen tekee kustannusarvioinnista monimutkaisen.
    • Epävarmuuksina hinnan lisäksi on tarkasteltujen prosessien realistisuus ja niiden kytkeytyminen toisiinsa.
  • Pekka Majuri: Valmistelussa on kyllä mukana salaisia yksityiskohtia, sitä ei voi kieltää. Helsingin kaupunki valmistelee johtamis- ja päätöksentekokäytäntöjen muutosta, ja tällainen avoin asioiden käsittely ja mallinnus olisi hyvä ottaa tässä valmisteullsa huomioon.
  • Mikko: Puupohjainen energiaratkaisu, Drax esimerkki Englannista, on johtanut siihen, että osoittanut sen, että tällaisia ratkaisuja ei pitäisi tehdä. Polttoaine kuljetetaan ulkomailta ja se kuluttaa puuta enemmän kuin koko Englanti. [2]
  • Yrjö: Mallia kannattaisi kehitellä eteen päin, vaikka kyseessä onkin monimutkainen malli ja lähtötietojen osittainen salaisuus tuo hankaluuksia.
    • Liikesalaisuuksia ei välttämättä tarvitse paljastaa, koska ne voitaisiin piilottaa mallista kunhan joku asiantuntija olisi tarkastunut tietojen oikeellisuuden.
  • Timo Kuusela: Tässä on laajempi kysymys se, että miten kaupunki teettää nykyisin näitä selvityksiä kuin varsinainen arvioinnin sisältö. Konsulttiyritysten käyttö selvitysten teossa on nykysisin yleistä, mutta heiltä ei saa koskaan tietoa siitä, että miten asiat on arvioitu. Avoimuus pitäisi olla mukana myös näissä.
  • Mikko Paunio: Drax ja metsät, Suomessa on puuta tarjolla, mutta onko sitä järkevää tätä laajemmin pottaa vai pitäisikö sitä käyttää liikennepolttoaineisiin tai johonkin muuhun. Suomen metsänkäytön strategia on nykyisellään epäselvä. Vuosaaren puupolttolaitos on edelleen mukana yhtenä Helenin vaihtoehdoissa kuten myös pelletin käyttö vaihtoehdossa 3. Mistä näihin hake ja pelletti on suunniteltu saatavan?
  • Terveydensuojelun näkökulmasta malli antaa robustin tuloksen. Keskitetyt ratkaisut eivät eroa toisistaan, mutta puun erillistä polttoa ei kannata tehdä. Puun käyttö liikennepolttoaineeksi ei ole kannattavaa ilman tukia, joten siihen ei metsiä kannata tuhlata. Suomi alkaa olla ainoita EU*maita joissa on käsitys näiden polttoaineiden olevan ympäristöystävällisiä. VTT on osoittanut jo aikoja sitten, että puuta kannattaa käyttää polttoaineena vain suoraan, ei jatkojalostettuna.
  • Puun pienpoltto ja sen merkitys pienhiukkaspäästöihin ja terveysvaikutuksiin on tunnettu juttu. Mutta mahtaako lämmitysenergian tuotantoratkaisu vaikuttaa puun pienpolton määriin vai polttavatko ihmiset sitä siitä huolimatta. Onko silloin edes tarpeen ottaa puun pienpolttoa vaikutuksena mukaan näihin malleihin?
    • Siihen ei tosiaan pystytä vaikuttamaan polttoaine- ja energiaratkaisujen avulla.
  • YM-ministeriön kanssa on käynnistymyssä selvitys puun pienpoltosta. Näyttäisi että puun pienpoltto on lisääntynyt huomattavasti sekä uusilla että vanhoilla asuinalueilla viimeisen 10 vuoden aikana.
  • Pekka M.: Helenin ratkaisut jättävät tilaa kaikille pienille ratkaisuille (puun poltto, maalämpö yms.). Selvitys hajautetun energiantuotannon ratkaisuista on tekeillä työryhmässä, ja selvitys valmistuu yhtä aikaa Helenin selvitysten kanssa.
  • Jouko: Tutkijan näkökulmasta vääriin lähtötietoihin pohjautuva päätöksenteko vai päätös pohjautuen ei-mihinkään tietoihin. Kumpiko näistä on haitattomampi ratkaisu?
  • Petteri Huuska: Väärään lähtöaineistoon pohjautuva päätös voi johtaa pahimmassa tapauksessa hyvinkin haitalliseen päätökseen.
  • 1. kauden kaupungin valtuutettu: Valtuutetut eivät ehdi, pysty, halua paneutua asioihin sellaisella tarkkudella, että päätökset pohjautuisivat oikeaan tietoon. Heitä on helppo johtaa jopa harhaan. Avoimuus ja avoimesti tarjottava aineisto on tämän takia hyödyllistä.
  • Tehtävät energiavalinnat ovat pitkän ajan päätöksiä ja tässä tulee mukaan myös teknologian kehitys. Kuinka helposti mallia voitaisiin käyttää uusien tulevien teknologioiden arviointiin?
    • Uusi teknologia tai prosessi voidaan listätä malliin.
  • Biokaasu voisi olla tulevaisuuden potentiaalinen vaihtoehto.
  • Jukka Jokinen: Kokonaisuutena tässä harjoituksessa on merkittävää, että annetaan mahdollisuus kritiikille ja huomioimaan se päätöksenteossa ja ratkaisujen kehityksessä.

Asiantuntijakeskustelu, THL 17.8.2015

Mukana: Petteri Huuska Hki, Mira Jarkko Hki, Johanna af Hällström Hki, Jouni Keronen CLC, Jouni Tuomisto THL, Sonja-Maria Ignatius Hki, Jari Viinanen Hki, Timo Kuusiola Hki, Juhani Heljo TUT, Riitta Malve-Tamminen toimittaja, Maija Mattinen SYKE, Oskari Nokso-Koivisto Aalto, Niko Karvosenoja SYKE, Karoliina Auvinen Lähienergialiitto, Jere Lehtomaa WWF, Hanna Hakko Maan ystävät, Laura Meller Greenpeace, Pauli Orden THL, Teemu Rintala THL.

ALUSTAVA KESKUSTELU

Nokso-Koivisto: Kaukolämpö realistinen ensisijainen lämmityskeino kantakaupungissa MUTTA lämpöpumpputeknologia kehittyy ja halpenee jatkuvasti

-> kaukolämpö tuskin pysyy yhtä dominoivana lämmityskeinona koko Helsingissä

Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen vähentää rakennusten lämmöntarvetta n. 3% / 10 a

  • dataa on Sitralla, yhteyshenkilö Janne Reljo (?) JA Ilmatieteen laitoksella

Sähkön hintaa ajetaan alas, hiilidioksidiverot pieniä, öljy- ja hiiliyhtiöiden osakkeet putoavat

-> odotettavissa erittäin halvat fossiiliset polttoaineet seuraavat 20 vuotta
-> ylivoimaisesti halvimmat tavat tuottaa energiaa tulevat olemaan kivihiili, öljy

Datacenterien hukkalämmöt

  • tietoliikennevirta kasvaa tuhatkertaiseksi 50 vuodessa
  • yksi datacenter voi tuottaa 250 MW hukkalämpöä, neljällä korvataan yksi hiilivoimala

Tukholman yliopiston avoin malli OSeMOSYS

  • yhteyshenkilö prof. Mark Howells

Neo-Carbon Energy, LUT, paljon avointa tietoa energiantuotannosta, hinnoista yms.

  • yhteyshenkilö Christian Breyer

Nokso-Koivisto: mallin iso vahvuus on myös se, että se näyttää lähdetiedot

  • "Olisi edes yksi paikka, mistä näkee helposti, missä maailma on menossa"

Sofia-mallilla ei kannata mallintaa sähköä, kaikki pyörii lämmön tuotannon/varastoinnin ympärillä

Sähkön pitkäaikaista varastointia (kesästä talveen) tuskin on tulossa, investointi liikaa

  • kaasuvarastointi realistinen

Polttoaineiden hintoihin loppukäyttäjähinnat maailmanmarkkinahintojen sijaan

Nokso-Koivisto: yhteistyö Neo-Carbonin ja OSeMOSYSin kanssa?

  • data suoraan LUT:lta, meidän tehtävä luoda datasta interface

Helsingin kaupungin pyrkimyksenä kirjoittaa päätökseen jotain mallista

  • "ajoitus hyvin ongelmallinen"
1) Millaisia voimalayhdistelmiä pitäisi tarkastella ja miksi? 4
2) Miten tarkennetaan hinta- ja käyttökustannuksia? 0
3) Miten tarkennetaan voimalaprosesseja? (Polttoaineen kulutus, tuotto) 0
4) Mitkä ovat tärkeimmät epävarmuudet, miten voisi mallintaa todennäköisyysjakaumilla? 4
5) Millaisia päästökertoimia pitäisi käyttää hiilidioksidille ja pienhiukkasille? 1
+ 6) Mikä tämän mallin rooli olisi suomalaisessa energiakeskustelussa?
+ 7) Mitä keinoja on vähentää päästöjä lisäten bisnestä? Miten päästään mukaan energiavallankumoukseen?

http://www.ilmastolupaus.fi, http://www.myrskyvaroitus.fi

RYHMÄKESKUSTELU: EPÄVARMUUDET JA PÄÄSTÖKERTOIMET

  • Iso epävarmuus: isot kehityssuunnat, mihin suuntaan lähdetään menemään? Onko esim syväkairauksessa järkeä? Teoriassa ehkä on, mutta entä käytännössä, saadaanko toimimaan?
  • Läpinäkyvyyttä tarvitaan lähtödataan.
    • Polttoaineiden hintakuvaaja näkyville.
    • Tiivistelmä senhetkisistä tuloksista ja mallista.
    • Oleelliset lähtötiedot nostettava helposti löydettäväksi: esim. pääsivulle tiivistetty menetelmäkuvaus.
    • Väestökehitys
    • Miten on laskettu?
    • Ulkoasu pitäisi tehdä helpoksi. Esim. Aallossa on graafisen ulkoasun taitajia, joiden grafiikat pitäisi saada tähän mukaan.
  • Nauruongelmat pois eli mallista on parannettava niitä kohtia, joissa on vielä ilmeisiä virheitä.
  • Tukholman tutkimusryhmällä on avointa dataa tästä aiheesta. Pitäisi selvittää.
  • Datacenterit ovat iso lämmöntuottaja. Neljä sellaista tuottaa lämpöä kuin yksi hiilivoimala.
  • Helenin kesäkuinen ehdotus pitää saada konkreettisemmin näkymään mallissa vaihtoehtona.
  • Asiantuntijat pitäisi saada haastamaan toisiaan.
  • Asiantuntijanäkemykset poikkeavat toisistaan, koska eri asiantuntijat painottavat ja arvostavat asioita eri tavalla. Niinpä arvot pitäisi saada läpinäkyväksi, jotta erojen syyt voisi ymmärtää.
  • Vuosi 2050 pitäisi ottaa kiintopisteeksi, koska niin se on Helsingin strategioissakin.
  • Vuoden 2020 tavoitteiden vaatimat toimet ovat jo tiedossa tai päätetty. Mutta nyt pitäisi miettiä myös hiilineutraalisuutta vuoden 2050 tavoitteen näkökulmasta.
  • Pienhiukkasten päästökertoimet:
    • Tulevaisuudessa voimaladirektiivi tiukentuu, ja tämä pitäisi huomioida päästökertoimien pienentymisenä ajassa.
    • Myös ecodesign-direktiivi pienpoltolle tiukentuu.
    • Sekundäärihiukkasille pitäisi laskea muuntokerroin ennen kuin sovelletaan saantiosuutta (iF). Näistä muuntokertoimista on kyllä olemassa julkaisuja.
    • Tarvittaessa voidaan SYKEn FRES-mallilla laskea saantiosuus Helsingin päästöille Kopra/Piltti-aineiston avulla. Nythän mallissa käytetään kansainvälistä arviota.


RYHMÄKESKUSTELU: VOIMALAYHDISTELMÄT

  • Helenin uusi suunnitelma (oletetaan sähkön hinnan pysyvän alhaisena)
  • biokaasua ja puukaasua lisää, kivihiilen ja lämpöpumppujen yhdistelmä päälämmityksenä
  • Vuosaaren lämpölaitos puuttuu
  • lisätään malliin hiilineutraaliuspakko 2050 mennessä, näkee helposti päätöksen vaikutuksen
  • 830 GWh sähköä saadaan jos peitetään koko Helsingin katot aurinkopaneeleilla (tanskalainen tutkimus)
  • sähkön voisi poistaa mallista, toisaalta CHP-laitoksissa pakko ottaa huomioon
  • datacentereiden hukkalämpö tulee lisätä malliin
  • Peter Lund ja Aalto: rakennetaan valtavat määrät uusiutuvia, ylijäämä varastoidaan synteettisenä kaasuna
-> julkaisut löytyy
  • uusi tuotantotapa: poltetaan vetyä vedestä, ei energiatehokasta mutta mahdollisuus jos sähkön hinta putoaa
  • ongelma uusiutuvissa: määräysten tulisi velvoittaa esim. uusien rakennusten aurinkopaneeleihin
  • tulee luoda insentiivejä uusiutuviin, rakennusten energiatehokkuuteen
-> jokin hyöty kansalaiselle siitä, että rakennusten E-luku parempi kuin minimi
  • Greenpeacen edustaja: hiilineutraalius 2050 oltava lopputulos, saavutetaan
1) hukkalämpökohteiden (datakeskukset, jäähallit) hyödyntämisellä
2) hajautettuun ja uusiutuvaan energiaan investoimalla
1) Helenin vaihtoehto
2) Energiatehokkuuden parantaminen (kaukolämmön myynti verkkoon), uusiutuvat


LOPPUKANEETTI

  • Kuvaajia arvioinnin pääsivulle
  • Lähtödata näkyvämmäksi!
-> erityisesti ne, joista ollaan yleisesti eri mieltä (esim. päästökertoimet)
  • Miksi 2065? Helsingin strategioissa vain 2050 asti, selkeämpää pitää sama loppuvuosi
  • Pääsivulla oltava valittavissa eri arvoja, esim. "hiilineutraalius 2050 mennessä", "halvin energia"
-> malli ajaa arvojen perusteella parhaan vaihtoehdon
  • Polttoaineiden hinnat kriittinen tieto koko mallin kannalta, tulee olla uskottava
  • Eri päästökertoimet hiilidioksidille malliin, jokainen voi valita mitä käyttää
  • Rakennusten purkamisen voisi ottaa huomioon

Matti Jantusen kommentit 16.9.2015

  • Sähkön rajallinen saatavuus pitäisi huomioida. Jos Helsinki siirtyy sähkön nettotuottajasta (ja erityisesti kalliin talvisähkön) sähkön nettokuluttajaksi (ja erityisesti kalliin talvisähkön), tämä ei ole yhteiskunnan etu, vaan jossain pitää se lisäsähkö tuottaa. Tuuli- ja aurinkoenergia eivät lisää sähköntuotannon kapasiteettia, koska niiden tuotanto voi olla nolla, ja siksi maksimikysyntää vastaava määrä kapasiteettia on oltava tarjolla jollain muulla, säädettävissä olevalla menetelmällä. Sähkömarkkinat ovat siirtymässä epävakaaseen tilanteeseen, koska sähkön hintaa manipuloidaan sähkötariffilla ja myyntihinta ei ole enää reaalisessa suhteessa tuotantohintaan. Tämä painaa investoinnit kannattamattomiksi ja hävittää ennakoitavuuden. Sähkön markkinahinta halpenee, koska kustannuksia siirtyy tariffeilla ja siten veroista maksettavaksi, vaikka todelliset kustannukset eivät halpene.
  • Maakaasun hintakehitys pitäisi huomioida kunnolla. Tällä hetkellä öljyn ja kaasun hinta on niin alhaalla, että kaikki investointi on kannattamatonta. Joissain tapauksissa myös tuotanto, ja esimerkiksi osa Pohjanmeren öljynporauslautoista suunnitellaan suljettavaksi. Joka tapauksessa öljy on ylivoimaisesti paras polttoaine muokattavuudeltaan ja energiasisällöltään, ja siksi sen hinta pysynee aina korkeimpana. Hintavaihteluita olisi syytä tarkastella muutamana erilaisena skenaariona.
  • Mallin läpinäkyvyyttä pitäisi parantaa. Nyt on hankala ymmärtää mitä kaikkia osia mallissa on. Hyvin harvat jos kukaan menee tutkimaan asiaa kooditasolla, mutta pitäisi olla selkeämmin tiivistelmät ja niistä linkkejä yksityiskohtaiseen tietoon.

Kansalaiskyselyn sisältö

Millaisia kysymyksiä pitäisi esittää kansalaisille keskusteltavaksi? Tarkoituksena on kartoittaa asioita, jotka ovat arvokysymyksiä ja joissa eivät vaadi erityisasiantuntemusta vastaamiseen. Myöhemmin, kun arvioinnin tuloksia on käytettävissä, voidaan kysyä arvoja erilaisten vaihtoehtojen paremmuuksista arvioitujen vaikutusten perusteella.

Tällä hetkellä on ehdotettu seuraavanlaisia kysymyksiä:

Ensimmäiset viisi nostetaan kansalaiskeskusteluun Otakantaa-palvelussa 11.6.2015.

Helsingin verotulot vuonna 2014: 2 951 932 000 €[1]. Kunnallisveron osuus 2 435 075 000 €. Helenin tilikauden voitto vuonna 2014: 157 023 000 €[2]. Mikäli Helenin tilikauden voiton osuus Helsingin budjetista korvattaisiin täysin korkeammalla kunnan tuloveroprosentilla, tulisi sen tuoton olla 2 435 075 000 + 219 328 000 = 2 592 098 000 €. Helsingin kunnan tuloveroprosentti 2014: 18,50 %[3]. 2 592 098 / 2 435 075 = 1,06448384546677. 1,06448384546677 * 18,50 = 19,69295114113525. Helenin vuosittainen tilikauden voitto vastaa siis n. Helsingin kunnallisveron tulovero-osuuden 1,2 prosenttiyksikön tuottoa.

Pitääkö Helenin tuottaa voittoa?
Tällä hetkellä Helsingin kaupungin kokonaan omistama energiayhtiö Helen tuottaa voittoa 157 miljoonaa euroa vuodessa[4]. Rahamäärä vastaa noin 6,5 % koko Helsingin kunnan tuloveron tuotosta, tai 1,2 prosenttiyksikköä Helsingin tuloveroprosentista 18,50 %. Pitäisikö tuottovaatimusta muuttaa? Miksi?
Pitääkö siirtyä sähkön tuntihinnoitteluun?
Sähkön hinta vaihtelee rajusti jopa tunneittain, kun esimerkiksi kovat pakkaset tai sähkönkäytön vuorokausivaihtelu aiheuttavat muutoksia kysynnässä. Nykyään tavallinen kuluttaja kuitenkin maksaa saman hinnan energiastaan kilowattituntia kohti. Jos siirryttäisiin tuntikohtaiseen energian hinnoitteluun, ne voittaisivat jotka pystyvät vähentämään kulutustaan silloin kun muut energiaa tarvitsevat. Kuluttaja voi seurata tarkasti sähkönkulutustaan reaaliaikaisten sähkömittarien ansiosta. Mitä mieltä olet, olisiko tuntihinnoittelu parempi kuin nykyinen kiinteä hinnoittelu? Pitäisikö siirtyä kokonaan tuntikohtaiseen hinnoitteluun? Miksi?
Pitääkö Suomen valtion tukea hajautettua energiantuotantoa?
Energiaa voi tuottaa hajautetusti esimerkiksi talokohtaisilla aurinkopaneeleilla, maalämmöllä tai hieman suuremmassa mittakaavassa tuulivoimalla. Talokohtaisesti voidaan joinakin aikoina tuottaa sähköä jopa yli oman tarpeen ja myydä ylimäärä sähköverkkoon. Toimintaa voi tukea mm. tukemalla tällaisten laitteiden käyttöönottoa tai tukemalla verkkoon syötetyn sähkön hintaa eli tariffilla. Pitäisikö tällaista toimintaa yhteiskunnan tukea? Miksi?
Pitääkö Helsingin kaupungin velvoittaa uusien rakennusten aurinkopaneeleihin?
Helsingin kaupunki voi kaavoituksella ja rakennusmääräyksillä jonkin verran vaikuttaa siihen, mitä järjestelmiä uusiin rakennuksiin rakennetaan. Näin voidaan ehkä lisätä uusiutuvien energiamuotojen yleistymistä. Pitäisikö uusille rakennuksille asettaa velvoite, että katolle on laitettava aurinkopaneeleita tai aurinkolämpökeräimiä? Miksi?
Pitääkö Helsingin käyttää ydinkaukolämpöä?
Jos Loviisaan rakennetaan uusi ydinvoimala, se voitaisiin rakentaa tuottamaan sähkön lisäksi kaukolämpöä Helsinkiin, jolloin voimalan hukkalämpöä saataisiin hyötykäyttöön. Oletetaan, että vaihtoehto on kustannusneutraali muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Onko tällainen ydinkaukolämpö sinusta kannatettava tai vastustettava ajatus? Miksi?

Muita kysymyksiä nostetaan keskusteluun myöhemmin, kun tarpeellista taustatietoa saadaan arvioinneista.

Paljonko olisit valmis maksamaan hiiliveroa?
Nykyään hiilivoiman hinnassa on mukana päästöoikeuksien hinta, joka on tällä hetkellä noin 5 euroa (?). Tämä tuo lisämaksua energialaskuun nelihenkiselle keskivertoperheelle noin X euroa. Paljonko olisit valmis maksamaan ylimääräistä, jotta sinun taloutesi energia tuotettaisiin hiilineutraalisti (euroa/kk/henkilö)?
Minkä energiapäätöksen sinä tekisit?
Tämänhetkisen vaikutusarvioinnin mukaan Helsingin mahdollisten energiavaihtojen vaikutukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Laita vaihtoehdot paremmuusjärjestykseen sen mukaan kuin itse arviot kokonaishyötyjen olevan.
Helsingin energiapäätöksen 2015 vaihtoehdot ja vaikutukset sekä prosenttimuutokset tätä menoa -vaihtoehtoon (business-as-usual) vuodessa
Vaihtehto Hiilipäästöt (ton /hlö) Terveyshaitat (menetettyä elinvuotta) Verotulot (€) Helenin voitto (€)
Tätä menoa
Vuosaari
Hanasaaren purku
Hanasaari 40 bio
Salmisaari 40 bio
Biolämpölaitokset
Loviisan ydinkaukolämpö
Nesteen hukkalämpö
Hajautettu energiantuotanto
Suuret lämpöpumput
Energiansäästö

Tehtävää

  • Opettele ymmärtämään mallia.
  • Helsingin energiapäätös 2015 tai op_en:Helsinki energy decision 2015 ilmestyviä raportteja pitää siirrellä niihin liittyville sivuille, ja käydä läpi ja katsoa, onko niissä jotain arvioinnin kannalta olennaista. Jos jotain olennaista löytyy, asia nostetaan liittyvälle sivulle.
  • Resultien päivittämistä etenkin tämän arvioinnin sivuille, mutta myös muille. (Lähes) kaikissa result-osioissa pitäisi olla ainakin vastauksen laskeva koodi ja jokin tulostaulukko tai kuvaaja. Lisäksi mahdollinen linkki loppuun koodin antamaan aineistoon.
  • Etusivut pidetään siistinä, niillä vain oikeasti koko arviointiin liittyvää tavaraa. Muut, ei niin tärkeät mutta mielenkiintoiset asiat alasivuille.

Jakamattomat

  1. Pääsivun käyttöliittymää mallin ajamiseen muokataan sellaiseksi, että siinä valitaan vain muutamasta päätösvaihtoehdosta. Esimerkiksi näin:
    • Valitse energiansäästöpolitiikka (BAU, Energy saving moderate, Energy saving total)
    • Valitse voimalaitospolitiikka.
      • BAU (uutta ei rakenneta, Hanasaari ja Salmisaari remontoidaan).
      • Helen default (Helenin kesäkuun ehdotus)
      • Hiilineutraali Helsinki 2050 (suljetaan Salmisaari, Hanasaari, Vuosaari A + B, small heat plants. Rakennetaan tilalle korvaava määrä biolämpölaitoksia.)
      • Maksimoidaan prosessilämmön käyttö (Loviisa, Neste ja datacenters otetaan käyttöön)
      • Halvin mahdollinen vaihtoehto.
  2. Päästöt pitäisi piirtää myös voimalakohtaisesti mallin tuloksissa (Emissions from heating in Helsinki)
  3. Käyttöliittymän korjailut (että esim. vain yksi Hanasaari-vaihtoehto on toiminnassaan kerrallaan) (teemu)
  4. Päätöstauluun pitäisi kuvata päätöksen aiheuttamat vaikutukset op_en:Climate change policies in Helsinki
  5. Mitä tuloksia nostetaan esiin ja esitetään mm. Uusi energiapolitiikassa?

Asiantuntijatapaamisesta

  1. Pitää pystyä mallissa napista valitsemaan, että Helsinki on hiilineutraali
    • Pitäisi tarkastella, riittääkö biopolttoaineet ja uusiutuvat Suomessa, mutta aikaa ei ole nyt. Metsien maksimituotanto pitää kirjata myös johonkin.
  2. Datacenterit pitää lisätä malliin lämmöntuottajina, max. 1000 MW yhteensä kaikista?
    • Montako on, paljonko niistä suunnilleen tulee lämpöä?
  3. Helenin suunnitelman kirjaaminen
  4. Lisätään aurinkokeräin, joka kerää enegian lämpönä eikä sähkönä


Julia

  1. Selvitä, saataisiinko johonkin Helsingin paikallislehteen tiedote tiedotustilaisuudesta.
  2. Selvitä, mikä on neo-carbon-projekti.

Vastaus: Neo-Carbon Energy’s solution is an entirely new energy system based solely on solar and wind alongside hydro power and biomass. The system will produce energy that is emission-free, cost-effective and independent. The new system is based on solar and wind because they are the only sufficient and infinite energy sources. They will also be the cheapest production methods in the largest energy markets by 2020.

  1. Data suoraan LUTilta, neo-carbon?
    • mitä dataa, minkälaisessa muodossa? Mitä saadaan irti? Neocarbonin sivuilta ei suoraan käy ilmi, mitä dataa heillä on käytössään, mutta kannattaa katsoa Modelling framework for power systems , se sisältää kuvauksen neocarbon-projektin käyttämistä malleista ja niiden lähtötiedoista.
  2. Janne Peljo, sitra – kuka, mitä dataa? Lämpötilaennustedataa?
  3. Selvitä, kuka on Jouni Keronen – Sitra, tutkimushankkeen puheenjohtaja neo-carbon (jouni.keronen@sitra.fi, +358 50 453 4881)
    • mitä on julkaissut?#: . En löytänyt kovin tuoreita julkaisuja tutkimuksista, energiaan liittyvät ovat kaikki 80- ja 90-luvun puolelta (listattu alla). Nekin taitavat löytyä vain paperiversioina. --Julia (keskustelu) 27. elokuuta 2015 kello 10.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
      • Keronen, Jouni. The analysis of knowledge-based system applications for power system operations (1991)
      • Keronen, Jouni. A knowledge-based system for real-time operation planning and event analysis in power system control (1988)
      • Keronen, Jouni. Asiantuntijajärjestelmät energiahuoltojärjestelmissä (1986)
      • Kekkonen Veikko, Keronen Jouni, Rantala Teuvo. Kaukolämmön jakelujärjestelmien automaation kehitysnäkymät (1985)
      • Keronen Jouni, Kinnunen Pekka . Sähkön kulutuksen energiataloudellinen ohjaus : suurteollisuus (1986)
    • kaikki, mitä irtoaa, selvästi hyödyllinen ihminen

Matleena

  1. Kuvaa op_en: Helsinki energy production sivulle "Data center heat" -prosessi eli hukkalämpö Helsingin alueen datakeskuksista, ja kuvaa se omana vaihtoehtonaan op_en:Helsinki energy decision options-sivulle
    • Alustavat arviot: prosessi sama kuin Neste oil refinery heat, eli -0.25 sähköä ja 1 lämpöä, koska vettä pitää lämmittää
    • Investointikustannuksiltaan paljon pienempi (lämpöpumput tarvitaan joka tapauksessa datakeskuksissa, kun taas lämmönsiirto no halpaa kun keskukset ovat kaukolämpöverkon alueella ja lähellä keskustaa.)
    • Myös Management & Operation costit todennäköisesti pienempiä, koska lyhyempi matka pumpata Helsinkiin
#: . Tein tämän silleen vähän. Siis lisäsin tän molempiin taulukoihin ja laitoin tuon -0.25 ja 1, mutta koska taulukkoon ei oikein voi kirjoittaa "kustannukset paljon pienemmät, kuin Nesteellä", ja en sitä itse osaa yhtään arivioida tämän tarkemmin, niitä en saanut sinne laitettua. --Heta (keskustelu) 29. elokuuta 2015 kello 09.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
  1. Korjaa polttoaineiden (op_en: Prices of fuels in heat production) hinnat VTT:n tutkimusraportin mukaiseksi [3]
    • Kuva 3, data tosin loppuu vuoteen 2035. Oletetaan kivihiilen hinnan pysyvän samana, maakaasun ja öljyn jatkavan samantasoista nousua?
#: . Mistä ne tämänhetkiset hinnat on? Koska joko mä en osaa laskee (kun nuohan on siis myös eri yksikössä) tai sitten ne tai nämä on ihan mitä sattuu, koska minun hiilen ja kaasun hinnat on alle puolet siitä, mitä tuo taulukko sanoo tällä hetkellä, ja öljyn hinta on kaksinkertanen siihen, mitä tuo taulukko nyt sanoo. Että jossakin on nyt häikkä. 2005 arvojakin kun kattoo niin no öljy on niin sama että se menee lukuvirheen piikkiin, mutta mun laskuissa hiili on puolet tuon taulukon arvosta ja kaasu kolmanneksen isompi. --Heta (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 09.39 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
#: . Tämänhetkiset hinnat on käsittääkseni IEA:n raportista, jossa oli arvioitu hintojen muutoksia prosentteina/vuosi. Pauli laski niistä pitkän aikavälin trendit. Sivu taitaa kaivata parempaa selitystä jos asia ei aukea. Saa tehdä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 25. elokuuta 2015 kello 14.38 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
  1. Lue LUT:in Neo-Carbon PDF [4]
    • Mitä arvoja voidaan käyttää meidän mallissa?
#: . Mitä tarkoittaa kWe? €/kWe-arvoja löytyy uusiutuville energianlähteille, ja fossiilisille myös €/kW. Ne voisi olla hyödyllisiä? --Heta (keskustelu) 23. elokuuta 2015 kello 09.39 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

Jouni

  1. Korjaa Not heating -ongelma kuvasta Energy used in heating Helsinki.
  2. Lisää Heanden sähköpostilistalle omat yhteystietosi.
  3. Kirjoita sähköposti listan asiantuntijoille.
  4. Aseta J&P -työlistä tärkeysjärjestykseen.

Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma

Projektisi tavoite, mitä on tapahtunut kun projekti on onnistunut 100-prosenttisesti?
  • Projekti on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta erityisesti Helsingissä mutta myös valtakunnallisesti, minkä seurauksena päättäjien ymmärrys kokonaisuudesta on parantunut. Samalla on syntynyt selkeämpi kuva siitä, mistä jäljelle jääneet erimielisyydet johtuvat. Kun päätös aikanaan tehdään, kaikki osapuolet ymmärtävät miksi päätös oli se mikä se oli.
  • Terveysasiat on nostettu keskusteluun ja myös kvantitatiiviseen arviointiin energiapäätöksenteossa.
Mitkä yhteistyötahot haluat sitoa mukaan tähän projektiin?
Yhteistyötaho Osaamisalue Toivottu toiminta hankkeen hyväksi
Joonas Laitinen, Esa Mäkinen, Helsingin Sanomat Valtakunnallinen viestintä, datajournalismi, energia-asioiden uutisointi HS voisi olla yhteistyökumppani arvioinnin tekemisessä. HS uutisoi mahdollisuudesta tarkastella energiakysymyksiä vaikutusarvioinnin, dynaamisen nettimallinnuksen ja datajournalismin keinoin. Herättelee keskustelua myös omilla sivuillaan.
Ilona Turtola, Petteri Juuti, Petri Kola, YLE. Riitta Malve-Tamminen, freelance-journalisti Valtakunnallinen viestintä, energia-asioiden uutisointi. YLE voisi myös uutisoida vaikutusarvioinnin tekemistä aivan samoin kuin HS. Kiinnostus datajournalismiin voi myös olla kova,
Unto Häkkinen, THL Terveystaloustutkija Sydäninfarktin, keuhkosyövän jne sairauksien kustannusten asiantuntija ja tietolähde.
Helsingin kaupunginvaltuusto Energiapäätöksen päättäjä Osallistuu vaikutusarvioinnissa tarkasteltujen tavoitteiden ja arvojen asettamiseen.
Jorma Jokiniemi UEF Päästökerroinasiantuntija Tarkastaa arvioinnin päästökertoimet.
Osmo Soininvaara (poliitikko), Taloustiede, päätöksenteko Ottaa kantaa talouslaskelmiin ja koko arviointiin yleisesti.
Peter Lund, Aalto-yliopisto Energia-asiantuntija. Uusiutuvat energianlähteet Arvioi energiamallin kokonaisuutta erityisesti uusiutuvien osalta.
Niko Karvosenoja, SYKE PM-päästöasiantuntija Ottaa kantaa pienhiukkaspäästöihin.
Sanna Syri, SYKE), energia-asiantuntija Ottaa kantaa energiataseeseen ja pienhiukkaspäästöihin.
Sanni Väisänen kasvihuonekaasujen päästökerrointen asiantuntija Ottaa kantaa kasvihuonekaasujen päästökertoimiin.
Matti Jantunen ympäristöterveyden, altistuksen ja energian asiantuntija Ottaa kantaa mallikokonaisuuteen ja erityisesti energiataseeseen.
Satu Taavitsainen (kansanedustaja, Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja [5], Päätöksenteon ja Mikkelin puuhiilen asiantuntija Toimittaa tietoja puuhiilen saatavuudesta ja hinnasta.
Maria Kopsakangas-Savolainen, SYKE [6] Energiakustannusten asiantuntija Ottaa kantaa energiahinnoitteluun.
Juhani Heljo, Maija Mattinen Rakennusten energia-asiantuntijoita Ekorem-mallin tietojen tarjoaminen arvioinnin käyttöön. R-mallien yhdistäminen Ekoremin ja building modelin kesken.
Trond-Olav Dahl, Florian Jaeger Siemens CyPT model experts Knowledge and details about levers used in the CyPt model
Markku Suvanto Siemens electricity storage expert Temporary storage capacity of electricity: potential for Helsinki
Raimo Salonen, Timo Lanki, THL Pienhiukkasasiantuntijoita Näkemyksiä ja puun pienpolton ja yleisemminkin pienhiukkasten sisällyttämisestä arviointiin.
Kai Larnimaa, Pekka Tuovinen, Seppo Loikkanen, Neste Oyj Asiantuntijoita Nesteen prosesseista Osallistuminen Nesteen hukkalämmön osamallin rakentamiseen.
Johannes Lounasheimo
Rauno Tolonen, Maiju Westergren, Helen Vaikutusarviointitiedon hyödyntäjä energiantuottajina Osallistuminen mallin rakentamiseen.
Aikataulu
  • Kesä-heinäkuu: energiatasemallin rakentaminen
  • Ennen juhannusta: energia-asiantuntijoihin yhteydenotto, jotta tietävät mitä on tulossa ja mitä heiltä toivotaan.
  • Kesä-heinäkuu: Keskustelu energiamallissa tarvittavista arvokysymyksistä. Kysymyksenasettelun täsmentäminen.
  • Heinä-elokuu: Tähänastisen työn perusteella tehty kysely, jolla kartoitetaan siihen mennessä tärkeimmiksi nousseita kysymyksiä systemaattisesti.
  • 31.8. tiedotustilaisuus, jossa tiedotetaan arvioinnin tuloksista. Nämä eivät kuitenkaan ole lopullisia tuloksia, vaan tiedotustilaisuuden toivotaa vielä stimuloivan keskustelua elokuussa.

30.9. Hanke päättyy ja arviointi toimitetaan Helsingin kaupungille ja jaetaan netissä.

Pohdintoja 10.7.2015

Mahdollisia ulostuloja:

  • Tiede-lehti (tai HS tiedepalsta): Uusi tapa tehdä soveltavaa tutkimusta ja päätöstukea
  • Asiantuntijat: yleistiedotus hankkeesta. Alustavia tuloksia esitellään lähinnä siitä näkökulmasta, mitä on odotettavissa ulos, kunhan tiedot täsmentyvät. Kutsu osallistumaan ja toive saada kommentteja (ilmoitusta tarkemmasta lähestymisestä ei anneta koska muuten kaikki jäävät odottamaan sitä).

Kommentteja liittyen arviointiin:

  • Kysymys: Arvioidaan eri vaihtoehtoja. Energiataseperiaate nostettava jo kysymykseen. Tarpeeseen on pystyttävä vastaamaan päiväkohtaisesti.
  • Helppo lähestyttävyys: tiivistelmä tehtävä
  • Vielä ei kannata vedota tuloksiin vaan kertoa prosessista.
  • Kustannukset ovat kriittisiä ja niitä voisi kysellä,samoin päästökertoimet
  • Vaikutuskaavioon kannattaa viitata koska osa tykkää sellaisesta
  • Yksityiskohtiin liittyen joitakin asiantuntijoita lähtestytään henkilökohtaisesti ja tietotarve perustellen. Ensin meili, sitten soitto.
  • Kannattaa käyttää termejä avoin arviointi ym jotta tulee tutummaksi.
  • Kannattaa korostaa, että lämmityksetä tulee yli puolet Helsingin (ilmasto?)päästöistä. Mistä otetaan tilasto?
  • Voiko mallille antaa nimeksi Kaapo? Se edustaisi omaa näkemystään asiasta.
  • Linkki blogiin, tiedotus ei ole mennyt kunnolla läpi.
  • Monta tasoa ulostuloissa:
    • miten energia tuotetaan, mitä kustannuksia,
    • Entäs prosessin luonne. Tässä on yksi hyvä tapa tehdä asioita.
    • Ehdottakaa, mitä malli katsoisi tarkemmin.

Muutamien kanssa tapaaminen, jotta saadaan kiinnostuneet miettimään intensiivisesti. Tämä elokuun alkuun. Mitä halutaan?

  • Mallin rakennetta
  • Lähtötietojen validointia. Tässä voisi toimia kaksi kokousta: esittely ja viikkoa myöhemmin työstö.
  • Jotain yleisempää.
  • Miten saadaan virallinen hajautetun energian ryhmä innostumaan.
  • Miten tämä voi tukea virallista prosessia? Jari ja Petteri voisivat olla oikeat ihmiset tietämään miten voimme olla avuksi.
  • Yleinen tiedotustilaisuus vasta kun on tuloksia (tämä on elokuun 31.).
  • Asiantuntijatapaamiset keskittyisivät muihin asioihin. Tavoitteet: Hajautetun kiinteistökohtaisen tuotannon mahdollisuudet. Energiatehokkuuspotentiaali: tässä Ekorem voisi auttaa paremmin kuin meidän malli.
  • Petterin kanssa yritetään tapaaminen 28.7. jotta saadaan ideoita hajautetun selvitystä varten. Jari yritetään mukaan 17.8. Mikä porukka ja millä agendalla?
    • Rauno Tolonen ainakin mukaan, samoin Timo Kuusiola.

THL-blogi 17.6.2015: Vaikeat energiapäätökset edistyvät kaikkien yhteistyöllä

Helsingin kaupunki valmistautuu tekemään isoja päätöksiä: rakentaanko lähes miljardi euroa maksava uusi biopolttoainevoimala Vuosaareen, korjatako vanhat Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalat nykyaikaisiksi biopolttoainettakin käyttäviksi monipolttoainevoimaloiksi, vai turvatako energiansaanti muilla keinoin?

Helsingin kaupunginvaltuutetut kamppailevat pitkälle tulevaisuuteen kurkottavien energiaratkaisujen kanssa näillä näkymin tämän vuoden lopulla.

Energiapäätöksellä, kuten muillakin isoilla päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen, vaikka terveysvaikutukset saattavat jäädä talous- ja ilmastokysymysten varjoon. Niinpä resursseja ja mielenkiintoa ei tahdo päätösten valmistelussa aina riittää terveysvaikutusten selvittämiseen.

Tästä syystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt oman arviointinsa energiapäätöksen terveys- ja ilmastovaikutuksista.

Kaikille avointa vaikutusarviointia

Ensisijainen tavoite on luoda kokonaiskuva energiapäätöksen vaikutuksista. THL tekee arviointinsa netissä, avoimessa verkkotyötilassa ajettavilla energiatasemalleilla. Arvioinnin kaikki yksityiskohdat ovat kenen tahansa nähtävissä ja kritisoitavissa koko tämän kesän ajan.

Toiseksi arvioinnissa tarkastellaan energiaratkaisujen erilaisia vaikutuksia terveyteen, ilmastoon, talouteen ja huoltovarmuuteen. Samalla selvitetään sekä hyötyjen että haittojen jakautumista eri tahojen kesken myös silloin, kun tieteellinen tieto on ohutta, ja asioiden suuruusluokkien selvittämiseen täytyy käyttää valistuneita arvauksia.

Kolmas tavoite on osallistaa päättäjät, asiantuntijat ja kansalaiset keskustelemaan arvioinnin tavoitteista, sisällöstä ja lähtötiedoista koko arvioinnin ajan. Tähän tarjotaan mahdollisuus Otakantaa-sivustolla. Kaikki kertynyt tieto otetaan mukaan parantamaan arviointimallia.

Neljänneksi arviointiin sisällytetään myös sellaisia päätösvaihtoehtoja, joita on jossain vaiheessa ehdotettu, mutta jotka on myöhemmin jätetty pois vaihtoehtojen listalta. On kiinnostavaa selvittää, onko hylättyjen joukossa sellaisia, joilla on erityisen hyviä tai huonoja terveys- tai muita vaikutuksia.

Haluamme siis ymmärtää päätöksenteon koko kuvan ja sen, mitkä perustelut tukevat mitäkin vaihtoehtoa.

Mukana myös hylättyjä energiavaihtoehtoja

Virallisten eli vahvimmin esillä olleiden ratkaisuvaihtoehtojen lisäksi THL:n arvioinnissa pyritään selvittämään kaikki mahdolliset tavat tuottaa tarvittava energia tai vähentää kaupungin energiankulutusta.

Yksi vaihtoehto on tuoda Helsinkiin kaukolämpöä Loviisaan suunnitellusta uudesta ydinvoimalasta tai Porvoossa olevasta Neste Oyj:n öljynjalostamosta. Molempien laitoksen normaalista toiminnasta syntyy suuri määrä hukkalämpöä.

Energiantuotantoa on myös mahdollista hajauttaa lisäämällä aurinkopaneeleita, lämpöpumppuja, maalämpöä tai puun pienpolttoa ympäri Helsinkiä. Energiansäästökampanjoiden ja energiaremontoinnin mahdollisuuksia tutkitaan myös. Ja tarkastelussa on mukana suuret lämpöpumput, joilla Helsinki voisi kerätä kaukolämpöä Itämerestä ja syvälle maahan poratuista rei'istä.

Tällä hetkellä arvioinnista on vasta ensimmäisiä alustavia ja suppeita tuloksia, mutta työ jatkuu elokuun loppuun.

Suurten laitosten terveysvaikutuksissa ei näytä juuri olevan eroa sillä, poltetaanko hiiltä vai korvataanko 40 prosenttia siitä biopolttoaineella. Rakennusten lämmittämisen hiilidioksidipäästöt vähenevät biopolttoaineilla noin viidenneksen, mutta vain jos puun hiilidioksidipäästöjen oletetaan sitoutuvan metsän kasvuun toisaalla.

Alustavien tulosten tarkoituksena on herättää keskustelua kansalaisten keskuudessa siitä, mitkä ovat tärkeitä asioita, ja asiantuntijoiden keskuudessa siitä, ovatko arviointimallissa käytetyt oletukset oikein.

Jouni Tuomisto
johtava tutkija
Vaikutusarviointi, THL

Tärkeitä linkkejä:

Lehdistötiedote

THL on aloittanut arvioinnin Helsingin tulevaisuuden energiantuotantomahdollisuuksista. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti erilaisten energiatuotantotapojen terveys- ja ympäristövaikutuksia. Arviointia tehdään avoimesti, jotta mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut saa mahdollisuuden osallistua vaihtoehdoista ja päätöksestä keskustelemiseen. Keskustelu on avattu otakantaa.fi-sivustolla nimellä Helsingin energiapäätös 2015 - THL:n vaikutusarviointi. Keskusteluosuus on auki 11.7. asti. Tämän jälkeen oman mielipiteensä voi vielä kertoa vastaamalla heinäkuussa sivulle tulevaan kyselyyn. Arviointiin pääsee tutustumaan myös Opasnetissä, joka on avoin wikipohjainen verkkotyötila. Kaikki arvoinnissa käytettävä data ja laskelmat ovat vapaasti nähtävillä ja kommentoitavana Opasnetissä englanniksi osoitteessa en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015. Johdatus arviointiin ja eri vaihtoehtojen kuvaukset löytyvät myös suomeksi Opasnetistä osoitteesta fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos.

Arviointi liittyy Helsingissä syksyllä tehtävään päätökseen tulevaisuuden energiavoimaloista ja energiantuotannosta. Virallisia vaihtoehtoja on kaksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Hanasaaren voimalaitos Helsingin keskustassa poistetaan käytöstä ja puretaan. Paikalle rakennetaan uusia asuinrakennuksia. Hanasaaren voimalaitoksen energiantuotantoa korvaamaan Vuosaareen rakennetaan uusi voimalaitos, joka voi polttaa biopolttoaineita ja kivihiiltä missä tahansa suhteessa. Toisessa vaihtoehdossa Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloita remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita, eli käytännössä puuhaketta ja -pellettejä, tällä hetkellä poltettavan kivihiilen seassa.

Näiden päävaihtoehtojen lisäksi arvioinnissa pyritään selvittämään kaikki mahdolliset tavat joko tuottaa tarvittava energia tai vähentää kaupungin energiankulutusta. Yksi vaihtoehto on tuoda Helsinkiin kaukolämpöä Loviisaan suunnitellusta uudesta ydinvoimalasta tai Porvoossa olevasta Neste Oyj:n öljynjalostamosta. Molempien normaalista toiminnasta syntyy suuri määrä hukkalämpöä. Energiantuotantoa voisi myös hajauttaa lisäämällä aurinkopaneeleita, lämpöpumppuja ja pieniä maavoimaloita ympäri Helsinkiä. Energiansäästökampanjoiden ja remontoinnin avulla energiantarvetta voisi vähentää niin paljon, että esimerkiksi Hanasaaren voimala voitaisiin sulkea ilman korvaavan voimalan rakentamista. Tarkastelussa on myös mukana mahdollisuus rakentaa suuria lämpöpumppuja, joilla Helsinki voisi saada kaukolämpöä Itämerestä ja syvältä maahan poratuista rei'istä.

Tällä hetkellä arviointi on alkutekijöissään, eikä lopullisia tuloksia ole vielä olemassa. Alustavien tulosten mukaan kuitenkin näyttäisi, ettei terveysvaikutusten osalta ole juuri eroa sillä, poltetaanko suurissa laitoksissa, eli Hanasaaressa ja Salmisaaressa, hiiltä vai korvataanko siitä 40 % biopolttoaineella. Rakennusten lämmittämisen hiilidioksidipäästöt sen sijaan vähenevät biopolttoaineilla noin viidenneksen, mutta vain jos puun hiilidioksidipäästöjen oletetaan sitoutuvan metsän kasvuun toisaalla. Alustavien tulosten tarkoituksena on herättää keskustelua kansalaisten keskuudessa siitä, mitkä ovat tärkeitä asioita, ja asiantuntijoiden keskuudessa siitä, ovatko arviointimallissa käytetyt oletukset oikein.

Lisätiedot:

Johtava tutkija Jouni Tuomisto

jouni.tuomisto(at)thl.fi

Avainkohteita tiedotukselle:

  • Joonas Laitinen, Helsingin Sanomat
  • Petteri Juuti, YLE
  • Ilona Turtola, YLE

Sähköposti avainhenkilöille

Alla oleva viesti on lähetetty pienillä ryhmäkohtaisilla muutoksilla seuraaville ryhmille:
  • TUSO-jakelu, Juhani Eskola, Päivi Väyrynen, Maria Ojaluoma, Maria Kuronen 11.7.2015
  • Energiaprofessorit (Maamme energia -kirjan kirjoittajat) 11.7.2015
  • Kai Larnimaa, Seppo Loikkanen ja Pekka Tuovinen (Neste Oy:n asiantuntijoita) 11.7.2015
  • Helsingin edustajat Tapio Korhonen, Jari Viinanen, Petteri Huuska, Timo Kuusiola, Sonja-Maria Ignatius, Maiju Westergren, Runo Tolonen, Osmo Soininvaara 13.7.2015
  • Päästö- ja kustannusasiantuntijat Jorma Jokiniemi, Niko Karvosenoja, Sanni Väisänen, Matti Jantunen, Maria Kopsakangas-Savolainen, Christian Breyer, Joona Poukka, Juhani Heljo, Maija Mattinen, Markku Suvanto 13.7.2015
  • Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen, Mia Aarnio 13.7.2015.


Ympäristöterveysarviointi Helsingin energiapäätöksestä

Helsinki tekee loppusyksystä isoja energiapäätöksiä voimalaitoksista, mikä vaikuttaa ilmasto- ja terveysasioihin vuosikymmeniä. Tämän päätöksen tukemiseksi olemme THL:ssä tekemässä kesä-elokuun aikana vaikutusarviointia erilaisista tavoista tuottaa asukkaiden tarvitsema kaukolämpö ja sähkö. Työ tehdään kokonaisuudessaan avoimena arviointina Opasnet-verkkotyötilassa. Kvantitatiivisen arvioinnin lisäksi herättelemme keskustelua päätökseen liittyvistä arvostuksista Otakantaa-sivulla.

Työ on edennyt niin pitkälle, että meillä on arvioinnin perusmalli valmiina ja olemme nimenneet sen Sofiaksi. Malli tuottaa jo nyt joitakin tuloksia, mutta odotamme niiden muuttuvan työn edetessä, kun lähtötiedot täsmentyvät.

Lähetän sinulle tämän viestin, koska arvelen, että sinulla on sellaista erityisosaamista, joka voisi auttaa meitä kehittämään malliamme ja sitä kautta auttamaan Helsingin kaupunkia tekemään perusteltuja, tietoon pohjautuvia päätöksiä. Sofia on koodeineen ja lähtötietoineen avoimesti saatavilla koneluettavassa muodossa. Voit myös ajaa mallin omalla koneellasi, jos asennat R-ohjelman ja siihen OpasnetUtils-paketin.

Lähtötietojen selaamiseen ei kuitenkaan tarvita mitään nettiselainta kummempaa, vaan kaikki tiedot on pyritty keräämään helposti luettaviin taulukoihin arvioinnin sivuille. Linkit yksityiskohtiin löytyvät arvioinnin pääsivulta. Arviointi on englanninkielinen (koska osa asiantuntijoistakin on), mutta tiivistelmä on myös suomeksi. Voit kommentoida arviointia arvioinnin suomenkielisellä pääsivulla tai Otakantaa-palvelussa. Voit myös lähettää meille sähköpostia.

http://fi.opasnet.org/fi/Energiapaatos arvioinnin pääsivu
http://en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015 arvioinnin pääsivu englanniksi
https://www.otakantaa.fi/energiapaatos Otakantaa-palvelun keskustelu
https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/vaikeat-energiapaatokset-on-hyva-tehda-laajana-yhteistyona Blogi

Hienoa, jos voit antaa meille palautetta. Kiitos jo etukäteen!

Yhteistyöterveisin,

Jouni Tuomisto

Helsingin energiatasetta on tarkasteltava avoimesti

Tekstin aiempi versio lähetettiin vieraskynäksi Hesarin pääkirjoitussivulle 17.7.2015 mutta se hylättiin 20.7.2015. Lyhennetty versio (max 3000 merkkiä) lähetettiin mielipidesivulle 20.7. ja julkaistiin 22.7.2015.[7]

Helsingin kaupunki valmistautuu tekemään isoja päätöksiä: rakentaako uusi kallis biovoimala Vuosaareen, korjatako vanhat Salmisaaren ja Hanasaaren hiilivoimalat biopolttoainettakin käyttäviksi monipolttoainevoimaloiksi, vai turvatako energiansaanti muilla keinoin?

Ensi syksynä tehtävät päätökset vaikuttavat vuosikymmenien ajan. Ne vaikuttavat myös kaupunkilaisten terveyteen ja ilmastonmuutokseen. Keskustelua on käyty vilkkaasti, mutta sen osat eivät yhdisty kokonaisuudeksi.

Tärkeintä on turvata energiatase eli saada energian kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan eri ajankohtina. Kaukolämmön ja sähkön tarve vaihtelee tunnista, päivästä ja vuodesta toiseen riippuen esimerkiksi sen hetken toiminnoista, ulkolämpötilasta ja rakennuskannan energiatehokkuudesta.

Lähivuosikymmeniksi on oltava riittävästi voimaloita tuottamaan joka tunti tarvittava määrä sähköä ja kaukolämpöä. Rahaa ei kuitenkaan kannata haaskata ylikapasiteettiin eli turhaan seisoviin voimaloihin.

Järkevästi voi päättää vasta sitten, kun kysynnän vaihtelut ja tuotannon joustot on otettu huomioon yksityiskohtaisesti. Nyt useita vaihtoehtoja on pudotettu pois ennen tällaista tarkastelua.

Yksi vaihtoehto on tuoda Helsinkiin kaukolämpöä Loviisan mahdollisesta uudesta ydinvoimalasta tai Nesteen Porvoon-jalostamosta. Molemmissa laitoksissa syntyy suuri määrä hukkalämpöä.

Mutta huonontaisiko hukkalämmön käyttö rakennusten lämmönsäästötoimien kannattavuutta? Tai miten sähkö tuotettaisiin, jos lämmön ja sähkön yhteistuotanto vähenisi?

Hajautetun energiantuotannon tai kysynnän jouston antamia mahdollisuuksia ei ole selvitetty yksityiskohtaisesti, ainakaan julkisesti. Kannattaisi tutkia.

Suurten energialaitosten hiilestä 40 prosenttia voidaan korvata biopolttoaineella ilman vaikutuksia terveyteen. Hiilidioksidipäästöt vähenevät viidenneksen, mutta vain, jos päästöjen oletetaan sitoutuvan kasvavaan metsään. Pitäisi keskustella, onko oletus kestävä. Yksityiskohtainen energiataseen tarkastelu vaatii insinöörin työkaluja. Niitä ei ole ollut avoimesti tarjolla, vaikka esimerkiksi kansalaisjärjestöt ovat tunnistaneet tarpeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut Sofia-energiatasemallin osana syyskuuksi valmistuvaa Helsingin energiapäätöksen terveysvaikutusten arviointiaan. Malli toimii avoimesti Opasnet-verkkotyötilassa. Sofian avulla etsimme sopivia osallistumisen muotoja ja tuotamme suosituksia energiapäätöksen valmisteluun.

Hyvän päätöksenteon edellytyksiä ovat avoin keskustelu ja arviointimallien tuottama kokonaiskuva päätöksen energia-, kustannus-, terveys-, ilmasto- ja muista vaikutuksista. Niiden perusteella kansalaiset voivat muodostaa käsityksensä tärkeistä asioista ja asiantuntijat oletusten oikeellisuudesta.

Avoimet nettimallit tarjoavat kokonaan uudenlaisen tavan tukea päätöksen valmistelua, kun kaikki yksityiskohdat ovat kenen tahansa nähtävissä ja kommentoitavissa. Mallien kehittäminen perustuu samaan kuin tiede: jatkuvaan itsensä korjaamiseen avoimen, faktoihin perustuvan kritiikin avulla.

Jouni Tuomisto
johtava tutkija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos