Terveysvaikutukset kaivovesi
Ohjaus sivulle:
Pohjaveden epäpuhtaudet
----#: . Tässä alussa on nyt aiempien osioiden juttuja, joihin voisi vain viittailla. --Tommi Kauppila (keskustelu) 11. huhtikuuta 2014 kello 14.33 (EEST) (type: truth; paradigms: science: comment) Kaivoksen ympäristössä olisi selvitettävä, vaikuttaako kaivostoiminta pohjaveden laatuun ja liittyykö muutoksiin terveysriskejä. Arvio on erityisesti syytä tehdä, jos pohjavettä kaivoksen ympäristössä käytetään talous/juomavetenä (kaivot). Vaikutusalue, jolla pohjaveden laatuun liittyvät riskit tulisi arvioida, määräytyvät osittain pohjaveteen liittyvästä geologisesta arviosta ja vedenottopisteistä (esimerkiksi kaivot, asutus) kaivoksen ympäristössä.
Pohjavettä voidaan käyttää talousvetenä (kaivot) tai sen valmistukseen (vesilaitosten raakavesilähde). Lisäksi pohjavesi päätyy lopulta myös pintavedeksi (joki- ja järvivesi) ja saattaa vaikuttaa pintaveden laatuun. Pohjaveden laadun terveysvaikusta arvioidaan talousvesikäytössä (juomavesi, peseytymisvesi), koska mahdolliset muutokset pintaveden laadussa tulevat huomioiduksi pintavettä koskevassa riskinarviossa.
Pohjaveden laatuun liittyvässä terveysriskinarviossa tulisi arvioida muutokset pohjaveden kemiallisessa ja mikrobiologisessa laadussa ja niistä aiheutuva terveysriski. Terveysriski on syytä arvioida käytettäessä vettä juomavetenä, peseytymiseen ja saunassa löylyvetenä. Jos pohjavettä käytetään runsaasti kasvimaan kasteluvetenä, siihen liittyvä riski (kasveissa saatava altistuminen vedessä oleville aineille) on syytä myös arvioida.
Pohjavettä koskeva terveysriskinarvio on suositeltavaa jakaa selkeästi kemiallisten aineiden aiheuttamaan terveysriskiin ja mahdolliseen mikrobiologiseen riskinarvioon. Kaivostoiminnan vaikutuksista pohjaveden mikrobiologiseen laatuun ei oppaan kirjoittamishetkellä ole juuri tietoa. Veden mikrobiologisen laadun perusarvio sisältyy talousvettä koskevaan rutiinilaadunarvioon, ja se olisi vähintään syytä esittää. Mikrobiologisia ongelmia saattaa syntyä esimerkiksi kaivoissa, jos niihin pääsee pintavettä. Tältä osin kaivosympäristön kaivot eivät poikkea kaivoista yleensä.
Pohjaveden kemiallisen laadun riskinarvio
Pohjaveden kemialliseen laatuun liittyvä terveysriskinarvio voidaan tehdä tavanomaisena kaivoveden laadun riskinarviona. Pohjaveden kemialliset epäpuhtaudet aiheuttavat suurimman terveysriskin käytettäessä vettä juomavetenä. Epäpuhtaudet päätyvät suun kautta varmuudella elimistöön. Juomavedessä olevien kemiallisten aineiden terveysriskinarvio perustuu vedessä olevaan epäpuhtauden pitoisuuteen. Useille veden kemiallisille epäpuhtauksille on enimmäispitoisuus raja-arvoja (laatuvaatimukset), joita voidaan käyttää riskinarviossa. Lisäksi vedestä saatu annos voidaan tarkasti laskea yksityiskohtaisempaan riskinarvioon kun juomavetenä päivittäin käytetty veden määrä/kulutus tiedetään. Juomavesikäyttöön lasketaan myös ruoassa saatu vesi (keitot, kahvi, tee).
Talousveden epäpuhtauksille altistutaan myös peseytymisvedessä (suihkussa käynti, muu peseytyminen). Myös tähän liittyvä terveysriski tulisi arvioida. Pääsääntöisesti, epäorgaaniset aineet läpäisevät huonosti tervettä ihoa ja elimistöön päätyvä annos ihon läpi on pieni, harvoin tarkemmin arvioitavissa. Orgaaniset aineet läpäisevät ihoa paremmin. Altistuminen iholle jää myös lyhytaikaiseksi. Suora vaikutus ihoon/iholla (allergisointi, allergiset reaktiot allergikolla) on syytä arvioida ainekohtaisesti, samoin riski ilmaan haihtuville aineille hengitettynä (esimerkiksi radon).
Löylyvedelle ei ole toistaiseksi perusteellisesti arvioituja laatusuosituksia kemiallisten aineiden suhteen. Tutkimustietoa aineille altistumisesta löylyvedessä ei ole. Oletusarvoisesti vettä, jota voidaan juoda, voidaan aina käyttää myös löylyvetenä kemiallisen laadun suhteen. Löylyveteen liittyvää riskinarviota on käsitelty myös kohdassa Pintavedet.
Riskiarviointia varten tarpeellista tietoa on mm.:
- Pohjaveden näytepisteet (sijainti, koordinaatit)
- Kaivoista kaivotyyppi (porakaivo, rengaskaivo, lähde)
- Kaivon käyttö (vesi käytössä/ei käytössä, näkymät kaivon käytöstä)
- Veden laadun analyysitulokset
Veden laadun rutiinimääritysten (lakisääteiset laatuvaatimukset ja laatusuositukset, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401/2001) lisäksi on kaivoskohtaisesti syytä harkita myös muiden aineiden määrityksiä, alueen maa/kallioperästä ja malmista/kaivostyypistä riippuen. Säteilyyn liittyvän riskin arviointiin tarvitaan myös tiedot radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudesta vedessä (katso kohta Säteily).
Terveysriskin kuvaukseen on käytettävissä lakisääteisiä talousveden laatuvaatimuksia ja laatusuosituksia (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401/2001) sekä eri tahojen terveysperusteisia enimmäispitoisuussuositusohjearvoja (esimerkiksi WHO, USEPA, Health Canada), joita voidaan käyttää vertailu- ja viitearvoina vedessä todetuille pitoisuuksille. Terveysriskin kuvauksessa on toivottavaa kuvata myös riskin todellinen suuruus (turvamarginaalit haitalliseksi tiedettyyn altistumistasoon) jos ohjearvot ylittyvät. Kaivosympäristön pohjaveden epäpuhtauksiin liittyvän terveysriskin arviointiin on malli mm. MINERA-hankkeen loppuraportissa (Komulainen 2013f). Esimerkkejä kaivokohtaisen veden kemiallisen laadun terveysriskinarvioinnista on myös mm. Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä-tutkimushankkeen loppuraportissa (Karppinen ym. 2012).
Pohjaveden mikrobiologisen laadun riskinarvio
Talousveden laadulle on myös mikrobiologiset laatuvaatimukset ja suositukset (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401/2001). Kaivoveden kokonaisvaltaiseen laadun selvitykseen kuuluu mikrobiologisten perusparametrien määrittäminen (Eschericia coli, suolistoperäiset enterokokit, koliformiset bakteerit). Ne kuvastavat lähinnä veden kontaminoitumista pintavedellä, ulosteperäisillä mikrobeilla. Perusparametrit tulevat osana hyvää vedenlaadun perusselvitystä. Jos voidaan olettaa, että kaivostoiminta ei vaikuta pohjaveden mikrobiologiseen laatuun, sitä ei ole tarpeen tätä enempää selvittää.
Kirjallisuusviitteet
Karppinen H., Komulainen H., Kousa A., Nikkarinen M., Tornivaara A. Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä-hanke 2/2011 – 12/2012. Loppuraportti. Kainuun maakunta-kuntayhtymä, 2012, D:54, 89 s.
Komulainen, H. 2013f. Pohjaveden epäpuhtauksien terveysriskin arviointi. Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S., Tuomisto J. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 2013, s. 104-111. (http://fi.opasnet.org/fi/Minera-malli; Pohjavesi).
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 401/2001.