Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2606
Moderaattori:Johannes (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2606}}

Kysymys

Kuinka kalajätteestä saadaan kalajäteöljyä? Paljonko käyttökelpoista öljyä saadaan tuotettua yhdestä kilosta tai tonnista tyypillistä kalanjalostuksen jätettä?

Perustelut

⇤#: Vastauksen alla olevat asiat kuuluvat lähinnä otsikon Perustelut alle (nyt se puuttuu). Vastaukseen pitäisi kiteyttää kysymyksen kannalta olennainen tieto datatauluksi. Sarakkeet voisivat olla esim. Kalatyyppi ja saanto. Riveille tulisivat sitten tuotannon kannalta olennaiset kalatyypit, mitä ne sitten ovatkaan. Ehkä jotain tämmöistä: rasvainen kala, kuiva kala, äyriäiset?, muut? --Jouni Tuomisto 16. elokuuta 2011 kello 11.35 (EEST)

1.Valmistusprosessi

• Kalastamisen jälkeen kala kuljetetaan yhteen pisteeseen jatkokäsittelyä varten. Kala on esikäsiteltävä melkein heti kalastamisen jälkeen hajuhaittojen sekä hygienian takia. Kala murskataan, jotta kalan palakokoa saadaan pienemmäksi ja siihen lisätään muurahaishappoa säilyvyyden takia. Tämän jälkeen kala menee jatkokäsittelyyn, jossa öljy, ja muut sivutuotteet puristetaan kalasta. Kalajätteen ainesten erottaminen tapahtuu painovoimaa apuna käyttäen. Jätteestä erotetaan toisistaan öljy, proteiinit ja jätevesi.

• Huomattava seikka on myös, että kalajalostamoissa jalostuksessa kuluva energia on merkittävä kustannuserä. Enerfish projektissa mukana ollut Hiep Thanhin kalajalostamo kuluttaa energiaa 1400 KWh 1 tonnia valmista kalatuotetta kohden, ja 400 KWh 1 tonnia käsittelemätöntä kalajätettä kohden. Energiankulutusta pystytään lieventämään kierrättämällä kalajätteitä prosessin aikana.

2.Energiatehokkuus

• Enerfish-projektissa Vietnamissa sijaitsevalla kalajätejalostamolla 81 tonnista kalajättettä saadaan valmistettua 18 tonnia kalajäteöljyä. Tästä saadaan laskettua, että 22% jalostamoon tuotavan kalajätteen kokonaismassasta voidaan muuttaa kalajäteöljyksi. Lukemaksi saatu 22% onkin suoraan verrannollinen jalostamossa käytetyn kalajätteen keskimääräiseen öljypitoisuuteen.

• Kaikista kaloista ei ole kannattavaa valmistaa biodieseliä. Suomessa tavattavista kaloista esimerkiksi lahnan ja särki omaavat niin matalan rasvapitoisuuden (5–10 %), että niistä ei ole kannattavaa valmistaa biodieseliä. Matalasta rasvapitoisuudesta johtuen prosessiin kuluu enemmän energiaa kuin mitä kaloista on mahdolliista saada biopolttoainetta. Julkisuudessa jossain määrin esillä ollut vaihtoehto vähäarvoisen kalamassan käyttämisestä biopolttoaineena ei toisin sanoen ole kannattavaa. Suomessa tavattavista kaloista kirjolohen sisälmykset ovat erittäin tehokasta raaka-ainetta biopolttoainekäytön kannalta, sillä sen rasvapitoisuudeksi on parhaimmillaan mitattu jopa 35%.

Enerfish-projektissa saadut tulokset

Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto(ton/pv)

Obs	Prosessi	Määrä/PV	Määrä/1(t)kalajäteöljyä
1	Kalajäteöljy	17 ton	1.000 ton
2	Kalajätteet	81 ton	4.765 ton
3	Myydyt kalajätteet	18 ton	1.058 ton
4	Lämpö	4000 kWh	235 kWh
5	Sähkö	700 kWh	41 kWh

Riippuvuudet

• Kalajäteöljyn valmistuksen tehokkuus ja kustannukset verrattuna muihin bioenergiakäyttöön tarkoitettuihin valmisteisiin (esim. jatropaöljy, palmuöljy)

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto

Kalanjalostuksen materiaalivirrat

Avainsanat

Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>