Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä

[show] Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi2595
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2595}}

Pääviesti

Kysymys: Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Vastaus: Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.

--14: Kun arviointien sisältöä uudelleen jäsennetään uusien vaikutuskaavioiden pohjalta, uusia sivuja ei kannata luoda, ellei se ole ilmeisen tarpeellista. Kannattaa pyrkiä seuraavaan: 1) käytetään olemassa olevia sivuja sellaisenaan niin paljon kuin mahdollista. Sisältöä voi uudelleen jäsentää, vaikka sivun nimi ei olisikaan ihan täsmälleen sama kuin vaikutuskaaviossa. 2) Jos sivun sisällön ja nimen välille syntyy ilmeinen ristiriita, nimetään olemassa oleva sivu uudelleen. Sivun yläpalkin pudotusvalikosta löytyy toiminto "siirrä", jolla sivun sisältöineen (ml. keskustelusivu) voi siirtää uuden nimen alle. 3) Jos on jo olemassa kaksi päällekkäistä/rinnakaista sivua (kuten Kalajätteen muut käyttötarkoitukset vs. Kalajätteen käyttömahdollisuudet), käytetään sitä, jonka nimi sopii paremmin arviointiin ja toiselle sivulle luodaan uudelleen ohjaus käytettäävään sivuun (#REDIRECT [[käytettävän sivun nimi]]). 4) Vasta mikäli tarvittavaa sivua vastaavaa sivua ei ole olemassa, luodaan kokonaan uusi, halutun niminen sivu. --Mikko Pohjola 28. heinäkuuta 2011 kello 10.15 (EEST)

--3: Biopolttonesteet ovat yksi osa-alue huomattavasti laajemmasta bioenergiakokonaisuudesta. Päähuomio tässä ja myös jatropa-arvioinnissa on polttonesteissä, vaikka muullakin potentiaalisella bioenergiakäytöllä on merkitystä (esim. biopolttonestetuotannosta ylijäävän jätejakeen hyödyntäminen muuhun bioenergiakäyttöön, kuten polttoon voimalaitoksessa, kaasutukseen tms. Termien bioenergia ja biopolttoneste käyttöä täsmennettävä. Kunkin sivun asiasisällöt tarkistettava termien käyttöä vastaaviksi. --Mikko Pohjola 21. heinäkuuta 2011 kello 12.45 (EEST)

--4: Sivujen yhdenmukaisuus on hyvä tarkistaa selkeyden vuoksi: otsikointi, rakenne, navigointipalkki/linkitykset, ... --Mikko Pohjola 21. heinäkuuta 2011 kello 13.27 (EEST)

--6: Lienee hyvä tuoda esiin tässä vaiheessa: On tehty alustava kooste liittyen kalajäteöljyn käyttöön biopolttonesteiden tuotannossa. Jatkossa kysymyksen asettelua täsmennetään yhdessä toimeksiantajan ja muiden sidosryhmien kanssa ja pyritään täsmällisempään, kavantitatiiviseen arviointiin tarkemmin määriteltyjen rajojen puitteissa. --Mikko Pohjola 22. heinäkuuta 2011 kello 11.09 (EEST)

Rajaus

Kysymys

Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?

Rajat

• Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.
• Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.
• Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.

Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)

• Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). Kalanjalostuksella ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.
• Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen pienimuotoinen käyttö osana energiantuotannon kokonaisuutta.
• Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen suurisuuntainen käyttö bioenergian tuottamisessa.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteenä paranee, ja he voivat paremmin arvioida, millainen kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.

Osallistujat

Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto (LT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Neste Oil tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Osallistujina myös avoimen arvioinnin iskuryhmä: Pauli Ordén, Tiia Sorjonen, Jaakko Örmälä, Matleena Tuomisto, Johannes Kröger, Elina Hirvonen (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on avoin arviointi, joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.

Tulos

Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.

Perustelut

Kalanjalostus + Kalastus

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto

Kalajätteen tuotanto

Kalanjalostuksen materiaalivirrat ??

Muut kalajätteen käyttätarkoitukset

Kalajätteen muut käyttötarkoitukset

Öljyntuotanto

Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto

Kysyntä

Kustannukset

Jalostus

Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä ?

Bioenergian saanto kalajätteestä ?

Ilmastovaikutukset

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset

Ekosysteemivaikutukset

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset

Sosiaaliset vaikutukset

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön eettiset vaikutukset

--10: Onko öljyn saanto tarpeeton muuttuja? Tietysti, jos on tietoa esim. siitä kuinka paljon öljyä syntyy minkäkinlaisesta kalajätteestä, sen pohjalta voi luoda oman muuttujansa "öljyn saanto". Sen voi myös sisällyttää muuttujaan "kalajäteöljyn tuotanto". --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 14.54 (EEST)

--11: Vähän on vielä nuolet vinksallaan. Oleellisinta on tietysti, että asia itsessään on ojennuksessa. Ulkoasutekijät ovat kuitenkin toissijaisia, vaikka voivat olla tärkeitä nekin. --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 14.54 (EEST)

--12: Nuoli kalajätteen tuotannosta kalajätteen muuhun käyttöön vielä pois. Vaikka ko. vaikutus voikin olla olemassa, se lienee tässä tarkastelussa tarpeeton. --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 17.54 (EEST) -Tämän haluaisin vielä kyseenalaistaa. Kuitenkin kyseiselle muuttujalle on oma sivu olemassa, ja muita käyttötarkoituksia sivutaan muutamassakin kohti. Olisiko se kuitenkin paikallaan? - Johannes

--13: Sitten ei muuta kuin olemassa olevaa materiaalia vain kaavion antamaan rakenteeseen. --Mikko Pohjola 27. heinäkuuta 2011 kello 17.54 (EEST)

--5: Kun vaikutuskaavio on tehty, riippuvuudet (mikä asia vaikuttaa mihinkin) olisi hyvä käydä läpi vaikutuskaavion avulla, listata kullekin sivulle ja katsoa, että toisiinsa vaikutussuhteessa olevat asiat on esitetty (mahdollisimman) yhdenmukaisella tavalla. --Mikko Pohjola 21. heinäkuuta 2011 kello 13.27 (EEST)

←6 Tätä Teemun kanssa tuumittiin ja päädyttiin ajatukseen, että suuri osa muuttujista kannattaa laittaa kuvaamaan prosessien yksikköpäästöjä tai -saantoja. Eli kuvataan paljonko kalajätteestä saadaan kalaöljyä (vaihtelee kalalajeittain), paljonko kalaöljystä saadaan dieseliä jne. Suurin osa tuotannon vaikutuksista on helposti laskettavissa, kun vain päätetään jokin dieselin tuotantovolyymi, ja tällä kerrotaan yksikköpäästöt, jotta nähdään paljonko eri prosesseja pitää ajaa tavoitteen saavuttamiseksi. Malli olisi siis need pull -tyyppinen, vähän elinkaariajattelua muistuttava malli. Samaa ideaa pitäisi soveltaa jatropaan, koska molemmathan perustuvat samaan tarpeeseen. Näin malleja voisi osittain yhdistää biodiesel-päässä. --Jouni Tuomisto 25. heinäkuuta 2011 kello 23.24 (EEST)

←--7: . Mietimme myös massataseeseen perustuvaa mallia kalajätteen seurantaan, mutta tästä luovuttiin koska monet tärkeät mallin osat eivät käsittele materiaalivirtoja. Lisäksi hintadynamiikka olisi ollut hankalasti kuvattavissa (tosin ei meillä ole siihen muutakaan hyvää ideaa). --Jouni Tuomisto 25. heinäkuuta 2011 kello 23.24 (EEST) (type: truth; paradigms: science: defence)

Katso myös

• Urgenche - kaupunkitason ilmastonmuutosprojekti
• Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma
• Energiatase/Kuopio
• Tehtävälista/Jatropa
• Maankäytön negatiiviset vaikutukset huomattavat biodieseltuotannossa
• Jatropan käyttö bioenergian lähteenä

Avainsanat

Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>