Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet
Jatropaa viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muunmuuassa Intiassa teeviljelmien ympärillä.[1] Koska kasvi vaatii vähän ravinteita, voidaan sitä viljellä joutomailla, joilla muut kasvit eivät menesty. Kuiva ja vähänravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle.
Käyttömahdollisuudet
Joutomaiden hyödyntäminen
Jatropasta saa biodieseliä tehokkaimmin, kun tuotanto yhdistetään johonkin muuhun toimintaan. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan biopolttoaineiden tuottajat Intiassa ovat kokeilleet yhteistyötä teenviljelijöiden kanssa. Teeviljelmät nimittäin vaativat työvoimaa vain jaksoittain. Kun tee ei kaipaa huolenpitoa, työntekijöitä riittää jatropan keräykseen ja jalostukseen. Teetilojen ympärillä on Oxburghin mukaan myös usein paljon teen viljelyyn kelpaamatonta kuivaa maata, jossa vähemmän nirso jatropa viihtyy.[1] Maankäyttö on avainasemassa tarkasteltaessa jatrophan viljelyn aiheuttamia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Jatrophan käyttöä biodieselin raaka-aineena perustellaan sademetsäkatoon liitettyä öljypalmua sekä ravintona ja rehuna käytettyä soijapapua positiivisemmilla maankäyttömuutosten vaikutuksilla. Optimitilanteessa jatrophaa viljeltäisiin vain muuhun käyttöön kelpaamattomilla joutomailla ilman keinotekoisia lisäravinteita ja kastelua, jolloin viljelyn vaikutukset sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointiin olisivat positiivisia, samalla kun tuotettaisiin uusiutuvaa sekä elinkaarensa aikana vähän päästöjä ja energiankulutusta aiheuttavaa polttoainetta. Todellisuudessa yllä kuvailtuja täysin käyttämättömiä joutomaita on maailmassa tarjolla hyvin rajoitetusti, sillä monilla tilastollisesti käyttämättömillä mailla voi olla montakin epävirallista käyttäjää.
Eroosionhoito
Eroosionhoidossa ja maaperän muokkaamisessa muille kasveille sopivammaksi jatrophasta on todettu olevan hyötyä myös köyhimmillä mailla. Kvantitatiiviset tutkimukset jatrophan eroosionestokyvystä puuttuvat kuitenkin edelleen.Intiassa on todettu, että maaperän rakenne parani huomattavasti kun jatrophaa oli viljelty 18 kuukauden ajan semiarideissa olosuhteissa. Jatropha voidaan istuttaa joko siemenestä tai pistokkaasta. Siemenestä kasvatettaessa kasville muodostuu tappijuuri sekä neljä sivujuurta, jolloin sitä voidaan käyttää eroosion hoidossa ja estämisessä tukevan juurakon ansiosta. Pistokkaasta kasvatettaessa kasvi muodostaa vain tiiviin juurimaton, josta on hyötyä pintaeroosion ja sedimentin kasautumisen estämisessä, mutta jolla ei ole vaikutusta maanvieremien tai kovan tuulen aiheuttamiin ongelmiin [2]