Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2542
Moderaattori:Tiia (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2542}}

Jatropaa viljellään sekä varsinaisilla viljelmillä, esimerkiksi Guatemalassa ja Burmassa, sekä sekaviljelyalueilla muun muassa Intiassa teeviljelmien ympärillä. Koska kasvi vaatii vähän ravinteita voidaan sitä viljellä joutomailla, joilla muut kasvit eivät menesty. Kuiva ja vähäravinteinen maa voivat kuitenkin olla este runsaalle öljyntuotolle.

Kysymys

Millaisia käyttömahdollisuuksia on niillä alueilla, joita mahdollisesti käytettäisiin jatropanviljelyyn? Olisivatko ne parempia käyttötapoja, kuin jatropan viljely? Kyseessä olevat alueet kuvataan sivulla Jatropan mahdolliset viljelyalueet.

Vastaus

Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet(-)

Obs	Nykykäyttö	Käyttömahdollisuus	Vaihtoehtoinen käyttömahdollisuus
1	Teenviljelyalueet	Teenviljelyn joutomaat	Huonosatoinen teenviljely tai muun joutomaalla toimeen tulevan kasvin viljely
2	Tuulivoimapuistot	Tuulivoimapuiston joutomaat	Muun kasvin viljely joka tulisi toimeen joutomaalla
3	Maanviljelyalueet	Muu viljelykäyttö	Muiden kasvien viljely, jotka ovat vaativampia maaperän suhteen
4	Sademetsät	Sademetsän syrjäyttäminen	Sademetsät toimivat hiilinieluina, viljely edellyttäisi sademetsien kaatamista ja hiilinielujen tuhoamista.
5	Muut joutomaat	Muu viljelykäyttö	Muun kasvin viljely joka tulisi toimeen joutomaalla

Perustelut

Tässä on esitelty joitakin tärkeimpiä käyttömahdollisuuksia.

Joutomaiden hyödyntäminen

Jatropasta saa biodieseliä tehokkaimmin, kun tuotanto yhdistetään johonkin muuhun toimintaan. Englantilaisen Ron Oxburghin mukaan biopolttoaineiden tuottajat Intiassa ovat kokeilleet yhteistyötä teenviljelijöiden kanssa. Teeviljelmät nimittäin vaativat työvoimaa vain jaksoittain. Kun tee ei kaipaa huolenpitoa, työntekijöitä riittää jatropan keräykseen ja jalostukseen. Teetilojen ympärillä on Oxburghin mukaan myös usein paljon teen viljelyyn kelpaamatonta kuivaa maata, jossa vähemmän nirso jatropa viihtyy.

Maankäyttö on avainasemassa tarkasteltaessa jatropan viljelyn aiheuttamia vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Jatropan käyttöä biodieselin raaka-aineena perustellaan sademetsäkatoon liitettyä öljypalmua sekä ravintona ja rehuna käytettyä soijapapua positiivisemmilla maankäyttömuutosten vaikutuksilla. Optimitilanteessa jatropaa viljeltäisiin vain muuhun käyttöön kelpaamattomilla joutomailla ilman keinotekoisia lisäravinteita ja kastelua, jolloin viljelyn vaikutukset sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointiin olisivat positiivisia, samalla kun tuotettaisiin uusiutuvaa sekä elinkaarensa aikana vähän päästöjä ja energiankulutusta aiheuttavaa polttoainetta. Todellisuudessa yllä kuvailtuja täysin käyttämättömiä joutomaita on maailmassa tarjolla hyvin rajoitetusti, sillä monilla tilastollisesti käyttämättömillä mailla voi olla montakin epävirallista käyttäjää.

Washingtonilaisen International Resources Groupin tutkija Matthew Mendis puolestaan uskoo, että jatropaa kannattaa viljellä Intian tuulipuistoissa. Mendisin mukaan tuulivoimapuistot on yleensä rakennettu joutomaille, joilla ei voi viljellä juuri mitään. Itse myllyt vievät niin vähän tilaa, että jopa 95 prosenttia puiston pinta-alasta voisi antaa jatropalle. Tuulipuistot soveltuisivat hyvin jatropan viljelyyn sillä niissä on valmiina infrastruktuuri eli tiet ja sähköjohdot ja usein myös lähistöllä asuvaa työvoimaa. Kaikkiaan Intiassa on joutomaata 66 miljoonaa hehtaariaa, joista Mandisin mukaan noin 13 miljoonaa sopisi jatropan viljelyyn.

Maanviljelyalueiden hyödyntäminen

Jatropan kasvattaminen nykyisillä maanviljelyalueilla toisi suuremman sadon maantieteellisestä sijainnista sekä maaperän ravinnerikkaudesta johtuen, kuin että Jatropaa kasvatettaisiin kuivalla ja ravinteettomalla maalla. Kustannuksena tästä on menetetty viljasato.

Avainsanat

Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet