Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 13. syyskuuta 2010 kello 10.44 – tehnyt Teemu R (keskustelu | muokkaukset) (→‎Pienhiukkaspäästöt)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Mallia on aloitettu tekemään melko karkealta pohjalta. Näin alkajaisiksi vertaillaan vain muutamaa hyvin yksinkertaista skenaariota: rakennetaan 0, 1 tai 2 ydinvoimalaa, korvataan 2, 1 tai 0 ydinvoimalan sähköntuotanto polttoperäisillä vaihtoehdoilla (puu, turve, maakaasu, öljy, kivihiili).

Kommentteja voi jättää kullekin sivulle alalaidasta löytyvästä lisää kommentti-linkistä, lisäksi täältä voit täyttää kyselyn ydinvoiman riskien kokemisesta ja tähän malliin liittyen. Kommentit ja parannusehdotukset otetaan huomioon mallia pidemmälle työstettäessä.

Rajaus

Mitkä ovat energiantuotannon terveysvaikutukset Suomessa? Erityisesti: mitkä ovat kahden uuden ydinvoimalan tai vastaavan vaihtoehtoisen sähkökapasiteetin käytön terveysvaikutukset?

Rajat

  • Oletetaan että
    • rakennetaan 3GW lisää energiaa
    • kaikki laitokset ovat heti käytettävissä (tuottavat energiaa päätöshetkestä eteenpäin)
  • Tarkastellaan
    • pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutukset vuosittain
  • Verrataan tällä hetkellä todennäköisesti toteutuvaan vaihtoehtoon (2 ydinvoimalaa valmistuu)

Skenaariot

  1. 2 ydinvoimalaa valmistuu
  2. 1 ydinvoimala korvataan
    1. puulla
    2. turpeella
    3. kivihiilellä
  3. 2 ydinvoimalaa korvataan
    1. puulla
    2. turpeella
    3. kivihiilellä

Työn kuvaus

Alla on linkkejä malliin liittyville sivuille.

Politiikka

  • Kahdesta ydinvoimalasta on annettu periaatepäätökset.

Ydinvoimalat

  • Periaatepäätöksen saaneiden ydinvoimalayksiköiden (Olkiluoto 4 ja Fennovoima 1) yhteenlasketun tehon oletetaan olevan noin 3 TW. Selkeyden vuoksi, ainakin aluksi, oletetaan että molempien yksiköiden teho on yhtä suuri.
  • Oletetaan molempien laitosyksiköiden olevan toteutumassa.
  • Vertailuskenaarioissa peruuntuu laitos yksiköistä yksi tai molemmat.

Energiantuotanto

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu teho (GW) Korvaava energianlähde Korvaava teho (GW)
2 3 0
1 1,5 puu 1,5
turve
kivihiili
0 0 puu 3
turve
kivihiili

Pienhiukkaspäästöt

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä Ydinvoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto (GWha-1) Korvaava energianlähde Korvaava tuotanto (GWha-1) Korvaavan tuotannon päästökerroin (kg/MWh) PM2.5 päästöt (kga-1)
2 26280 0 0 0
1 13140 puu 13140 0,01 [1] 131400
turve 0,01 [1] 131400
kivihiili 0,01 [1] 131400
0 0 puu 26280 0,01 [1] 262800
turve 0,01 [1] 262800
kivihiili 0,01 [1] 262800
  • Päästökertoimista on oletettu että korvaavat laitokset ovat suurikokoisia ja että niissä on käytetty uusimpia poltto- ja puhdistusmenetelmiä.
    • Lisäksi P. Sorsan arvot ovat alunperin lämmöntuotannolle, mutta vallitsevien epätarkkuuksien alla useammankin %-yksikön ero lämmön- ja sähköntuotannon hyötysuhteiden välillä on suhteellisen merkityksetön.

Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus

Karkea malli

Toteutuvien ydinvoimaloiden määrä Korvaava energianlähde PM2.5 päästöt (kga-1) Altistus (µgm-3) Ennenaikaisia kuolemia lisää vuodessa
2 0 0 0
1 puu 131400 1,0*10-6 3,0*10-4
turve 131400 1,0*10-6 3,0*10-4
kivihiili 131400 1,0*10-6 3,0*10-4
0 puu 262800 2,0*10-6 6,0*10-4
turve 262800 2,0*10-6 6,0*10-4
kivihiili 262800 2,0*10-6 6,0*10-4
  • Tässä tarkastelussa energiantuotannon tyyppi pienhiukkasten aiheuttamien terveysvaikutusten kannalta on hyvin merkityksetön.
    • Mutta tästä puuttuukin esimerkiksi polttoaine-kuljetusten aiheuttamat päästöt ja niiden aiheuttamat altistus.
Kaavat
Altistus
altistus = päästö * IntakeFraction / (hengitysnopeus * populaatio)

IntakeFraction = 0.3*10-6

hengitysnopeus = 20 m3d-1 = 7300 m3a-1

populaatio = Suomen asukasluku = 5,313,399[2]
Terveysvaikutus
ennenaikaisten kuolemien määrä = pm 2.5 altistus-vastefunktio * altistus * kokonaiskuolleisuus

[[::op_en::ERF of PM2.5 on mortality in general population|pm 2.5 altistus-vastefunktio]] = 0.006 µg-1m3

kokonaiskuolleisuus = 49090[3] vuodessa

Monimutkaisempi malli

  • Eri altistus (Exposure) skenaariot on määritelty seuraavasti:
    • BAU (Business as usual) on skenaario jossa ydinvoimaloita ei rakenneta
    • Alternative scenario on skenaario jossa ydinvoimalat rakennetaan

Kuva poistettu tarkistusta varten.

  • YLL = years of life lost, eli menetettyjen elinvuosien määrä
    • Määritelty koko väestölle eri vuosina

Kuva poistettu tarkistusta varten.

  • DALY = disability adjusted life year, eli menetettyjen terveiden elinvuosien määrä
    • Määritelty eri ikäluokille

Tulos

Katso myös

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa?

Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu.

Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja.

Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Pasi Sorsa, 2009; p. 50
  2. ↑ Maailman pankin tilasto vuodelta 2008
  3. ↑ European Mortality Database
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Suomen_energiantuotannon_terveysvaikutusten_arviointi&oldid=4793”