Pienhiukkasaltistuminen Suomessa
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Rajaus
Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat pienhiukkasille nyt ja tulevaisuudessa? Tarkemmin: montako mikrogrammaa pienhiukkasia (koko alle 2,5 μm) on yhdessä kuutiometrissä hengitysilmaa?
Määritelmä
Data
- Keskustelu pienhiukkasaltistumisesta.D↷
- http://www.hsy.fi
- http://www.fmi.fi
- http://www.thl.fi
- Altistuminen johtuen liikenteestä ja puun pienpoltosta vuosina 2000-2003 oli keskimäärin noin 2.46 μg/m3[1].
- Puunpolton osuus: 0.58 μg/m3
- Liikenteen osuus: 1.88 μg/m3
- Liikenteestä syntyville pienhiukkasille altistuminen on yleisempää kuin muualla muodostuville, siksi sen osuus altistumisesta on hyvin merkittävä (vertaa päästöjen määrään Suomessa)
- Vuonna 2020 THL:n arvioiden mukaan pakokaasun osuus liikenteen päästöistä pienenee paranevan tekniikan ansiosta niin että jäljelle jää mm. tien kulumisesta johtuva 1.03 μg/m3. Myös puun polton tehostuessa siitä johtuva altistuminen laskee 0.50 μg/m3:n[2].
- SETURI: Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3.
Kausaliteetti
- op_en:Exposure of Finnish subpopulations to fine particles due domestic wood combustion
- op_en:Gasbus - health impacts of Helsinki bus traffic
- op_en:PM2.5 concentration from bus traffic in Helsinki in 2020
- op_en:Primary PM2.5 emissions from bus traffic in Helsinki Metropolitan Area
- op_en:Emission assessment of small-scale energy production in the Helsinki metropolitan area
- op_en:Exposure to PM2.5 in Bioher
- op_en:Emissions in Bioher
- Energiantuotannon pienhiukkaspäästöt Suomessa
Vaikutus
Yksikkö
µg/m3
Kaava
Tulokset
- Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi#Pienhiukkasaltistus ja sen terveysvaikutus
- Pienpolton ja liikenteen osuus:
- Vuosina 2000-2003 2,46 μg/m3
- Vuonna 2020 1,62 μg/m3
Katso myös
Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa? Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu. Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja. Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen. |
Viitteet
- ↑ Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen - Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI) p. 43-, Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ISSN 1798-0070 ; 3/2010 http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/821ba678-1430-4016-bfc8-77a40c49eb1f
- ↑ Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen, p. 46