Pienhiukkasaltistuminen Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 31. elokuuta 2010 kello 06.48 – tehnyt Teemu R (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat pienhiukkasille nyt ja tulevaisuudessa? Tarkemmin: montako mikrogrammaa pienhiukkasia (koko alle 2,5 μm) on yhdessä kuutiometrissä hengitysilmaa?

Määritelmä

Data

  • Altistuminen johtuen liikenteestä ja puun pienpoltosta vuosina 2000-2003 oli keskimäärin noin 2.46 μg/m3[1].
    • Puunpolton osuus: 0.58 μg/m3
    • Liikenteen osuus: 1.88 μg/m3
      • Liikenteestä syntyville pienhiukkasille altistuminen on yleisempää kuin muualla muodostuville, siksi sen osuus altistumisesta on hyvin merkittävä (vertaa päästöjen määrään Suomessa)
  • Vuonna 2020 THL:n arvioiden mukaan pakokaasun osuus liikenteen päästöistä pienenee paranevan tekniikan ansiosta niin että jäljelle jää mm. tien kulumisesta johtuva 1.03 μg/m3. Myös puun polton tehostuessa siitä johtuva altistuminen laskee 0.50 μg/m3:n[2].
  • SETURI: Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3.

Kausaliteetti

Vaikutus

Yksikkö

µg/m3

Kaava

Vaihtoehtoisen energiantuotannon osamalli

Tulokset

  • Pienpolton ja liikenteen osuus:
    • Vuosina 2000-2003 2,46 μg/m3
    • Vuonna 2020 1,62 μg/m3

Katso myös

Syykaavio energiantuotannon kokonaisvaikutuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa?

Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu.

Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja.

Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen.

Viitteet

  1. Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen - Health Risks from Nearby Sources of Fine Particulate Matter: Domestic Wood Combustion and Road Traffic (PILTTI) p. 43-, Raportti / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ISSN 1798-0070 ; 3/2010 http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/821ba678-1430-4016-bfc8-77a40c49eb1f
  2. Pauliina Ahtoniemi,Marko Tainio, Jouni T. Tuomisto, Niko Karvosenoja, Kaarle Kupiainen, Petri Porvari, Ari Karppinen, Leena Kangas, Jaakko Kukkonen, p. 46