Narkolepsia Suomessa
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Rajaus
Määritelmä
Data
- Tiede.fi keskustelu
- IS: Sikainfluenssarokotteesta narkolepsia? Viranomaisilla pikakokous tänään
- SS: KYSissä kaksi erittäin harvinaista lasten narkolepsia-epäilyä
- Kaksplus: Sikainfluenssarokotteesta elinikäinen narkolepsia?
- Vauva.fi: Narkolepsia yli kymmenellä lapsella, rokotusten jatko pohdittavana!
- Kaleva.fi: Sikapiikki ja narkolepsia keskustelu
- Nettipoliisi.eu: (15.8.2010) H1N1-rokotteen ottanut – sinulla voi olla narkolepsia?
- Poliklinikka.fi: Suomalaiset narkolepsia-asiantuntijat ja THL selvittävät narkolepsian, sikainfluenssan ja pandemiarokotteen välisiä mahdollisia yhteyksiä
- Paholaisen asianajaja/Juha Leinivaara: H1N1-rokote ja narkolepsia
- THL: Suomalaiset narkolepsia-asiantuntijat ja THL selvittävät narkolepsian, sikainfluenssan ja pandemiarokotteen välisiä mahdollisia yhteyksiä
- IL: Narkolepsiahavaintojen määrä nousee päivä päivältä
- Aamulehti: Narkolepsiaan sairastuneille ei vielä korvauksia
Suomessa ilmenneestä narkolepsiasta sanottua
- Narkolepsian pääoire on poikkeuksellisen voimakas nukahtelutaipumus. Sairaus aiheuttaa myös voimakasta väsymystä. Taudin tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä. Suomessa narkolepsiaa todetaan vuosittain aikuisilla noin 50 ja alle 16-vuotiailla lapsilla 2-7 tapausta. [1]
- Vuoden 2010 aikana on suomalaisilla lapsilla todettu aiempia vuosia enemmän narkolepsia-tapauksia. Aikuisilla vastaavaa lisääntymistä ei ole kuluvan vuoden aikana havaittu. Nyt havaittu narkolepsia-tapausten lisääntyminen osuu ajallisesti sikainfluenssaepidemiahuipun ja pandemiarokotusten jälkeen. On mahdollista, että itse sikainfluenssatauti tai pandemiarokote olisivat voineet laukaista narkolepsian. [2]
- Narkolepsia on syyltään tuntematon aivosairaus, jota sairastava henkilö, narkoleptikko, nukahtaa suoraan REM-uneen, jonka aikana lihasten perusjänteys eli lihastonus on täysin poissa. Narkolepsian oletetaan olevan perinnöllinen, mutta sitä ei ole todistettu. Uni voi tulla yllättäen ja vastustamattoman voimakkaana, ja nukahtaminen voi tapahtua yllättävissäkin tilanteissa, kuten kesken puheen, syödessä tai kävellessä. Narkoleptikon nukahtamisalttiutta on verrattu tilaan, jollaisessa terve ihminen on valvottuaan yhteen menoon 2–3 vuorokautta. Narkoleptikko tuntee olonsa virkeäksi lyhyenkin unen jälkeen seuraavaan nukahtamiseen asti. Narkoleptikko nukahtelee useasti jännityksen noustessa. [3]
- Narkolepsiatapausten määrän nousu voi myös johtua vielä tuntemattomista syistä. "Ajallinen suhde ei ole syy-seuraussuhde. Tämä on kuitenkin signaali, joka pitää tutkia hyvin", Nohynek [THL:n erikoistutkija Hanna Nohynek] sanoo. [4]
- Narkolepsian syy on tuntematon, mutta yhdeksi mahdolliseksi laukaisevaksi tekijäksi tiedetään infektiot. "Jos infektio voi laukaista narkolepsian, ei ole päätön ajatus, että myös rokote voisi tehdä niin", Kilpi [rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi] pohtii. Kilven mukaan on toisaalta myös mahdollista, että sikainfluenssaepidemia itsessään olisi narkolepsian laukaissut tekijä. Kilpi kertoo, että rokotteen ja sairauden yhteyttä selvitetään vertaamalla, onko rokotetuilla ilmennyt enemmän narkolepsiaa kuin rokottamattomilla. Tiedot kerätään terveydenhuollon rekistereistä. [5]