Ilmastoruokaohjelma

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 30. kesäkuuta 2021 kello 14.12 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Kirjallisuutta)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on raakile
Se sisältää vasta osia varsinaisesta sivusta ja toimii lähinnä tietona siitä, että tällaista sivua on tarkoitus rakentaa.

Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisen ilmastoruokaohjelman tarkoituksena on tukea yhteiskunnan reilua siirtymää kohti kestävää ruokajärjestelmää huomioiden kaikki kestävyyden näkökulmat: ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Ilmastoruokaohjelma tukee Suomen hallituksen asettamaa tavoitetta hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2035 mennessä.

Kysymys

Mitkä ovat ravitsemuksen ilmasto- ja terveysvaikutukset? (Kysymys täsmentyy vielä paljon, kunhan valmistelu etenee.)

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Hallitus sekä maa- ja metsätalousministeriö käyttävät ohjelmaa valtakunnallisen ruokapolitiikan luomisessa.

Osallistujat

MMM, THL, Kausal oy.

Rajaus

Ilmastoruokaohjelma on pikemmin pitkäaikainen prosessi kuin yksittäinen arviointi. Kuitenkin tämä sivu käsittelee arviointia, joka suunnitellaan toteutettavaksi kesäkuun ja syyskuun 2021 välillä.

  • Tarkastelun kohde: yksi tai muutama ruoka-aine, mahdollisesti punainen liha ja kasvikset.
  • Vaikutukset:
    • Terveys: sepelvaltimotauti, aivohalvaus, kakkostyypin diabetes, kokonaissyöpä, paksunsuolensyöpä.
    • Ilmasto: hiilidioksidiekvivalenttipäästöt.
    • Taloudellisia tai muita ilmastoruokaohjelmaan kuuluvia vaikutuksia ei tarkastella.
  • Alue: Tarkastellaan Suomen tilannetta ja väestöä.
  • Aika: Tarkastellaan nykyhetkeä ja mahdollisia muutoksia vuoteen 2030 asti.

Vaihtoehdot

Ilmastoruokaohjelma: "Parannetaan kansanterveyttä lisäämällä monipuolisesti kasvisruoan käyttöä sekä vähentämällä punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä ravitsemussuositusten ja ilmastotavoitteiden mukaisesti. Seurataan ja arvioidaan kansanterveyden kehitystä haittapainotettujen elinvuosien, ravitsemukseen liittyvien sairauksien ja niiden aiheuttamien kustannusten kautta. Koska sairauksien kehittyminen kestää vuosien ajan, on syytä seurata myös riskitekijöiden muutosta (lihavuus, kolesterolitasot, verenpaine, ravintoainetestaus, keskeisten ravintoaineiden saanti) ja ravitsemuksen laatua (kuitu, suola ja sokeri sekä rasvan laatu)"

Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan tuota muutosta ottamatta kantaa siihen, millä käytännön toimenpiteillä se olisi mahdollisesti saavutettavissa.

Punaisen ja prosessoidun lihan kulutusjakauma 18–74-vuotiailla miehillä ja naisilla suhteessa enimmäissuositukseen. Suositeltava viikoittainen enimmäissaanti (500 g/viikko kypsänä lihana) on merkitty pystykatkoviivalla. (Finravinto 2017, s. 56)

Aikataulu

Arviointi toteutetaan kesä-syyskuussa 2021.

Vastaus

Tulokset

Arviointimallin keskeiset tulokset tulevat tähän kunhan niitä on.

Päätelmät

Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella tulevat tähän.

Perustelut

Arvioinnin rakenne

Työssä kehitetään arviointimallikehikko, johon voidaan tuoda erilaisia osamalleja ruokavalion ilmasto-, ympäristö-, terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi. Kehikko toteutetaan avoimen lähdekoodin ratkaisuna, jossa loppukäyttäjä voi tarkastella erilaisten skenaarioiden vaikutuksia Suomessa visuaalisen nettikäyttöliittymän avulla.

Arviointimallikehikon pohjana käytetään Tampereen skenaariotyökalua, joka on julkaistu kesäkuussa 2021 https://ilmastovahti.tampere.fi/paastoskenaariot. Työkalussa on jo valmiina visualisointeja ilmastopäästöille, joita on laskettu sektoreittain. Käyttäjä voi valita päälle ja pois toimenpiteitä, joille on laskettu päästövaikutus. Yhdistelemällä erilaisia toimenpiteitä käyttäjä voi luoda skenaarioita ja tarkastella näiden päästövaikutuksia. Nämä toiminnallisuudet ovat jo valmiina Tampereen valitsemille toimenpiteille.

Tässä työssa kuitenkin kehitetään lisätoiminnallisuuksia, joita ei ole vielä valmiina. Ne kuvataan lyhyesti seuraavaksi.

  • Päästölaskenta toteutetaan kahdelle tai kolmelle Ruokaminimi-hankkeessa kuvatulle ruokavaliolle. Nämä muodostavat valmiit skenaariot työkaluun. Ruokaminimin laskenta siirretään avoimeen laskentaympäristöön. Työ perustuu Ruokaminimin loppuraporttiin (2019).
  • Työkaluun rakennetaan tautitaakan arvioimiseksi terveysvaikutusmalli, jonka avulla voidaan laskea haittapainotettuja elinvuosia (DALY). DALY on mittayksikkö, jonka avulla voidaan vertailla lieviä ja vakavia terveyshaittoja yhteismitallisesti samalla mitta-asteikolla ja jota käytetään yleisesti kansanterveydellisissä arvioinneissa (esim. https://healthdata.org).
  • Terveysvaikutusmalliin lisätään saantitiedot sekä annosvasteet valituille ruoka-aineille. Tämä työ pohjautuu Ruori-hankkeeseen, ja sitä täydennetään sellaisille saantimäärille, jotka vastaavat valittuja Ruokaminimi-skenaarioita. Terveysvaikutuksista tarkastellaan niitä, jotka ovat kunkin ruoka-aineen kannalta olennaisia. Tarkasteltavat ruoka-aineet ovat
    • kasvikset,
    • hedelmät ja
    • kotimainen kala.
  • Punainen liha lisätään sekä terveysvaikutus- että ilmastopäästömalliin. Tähän työhön käytetään olemassa olevaa tieteellistä kirjallisuutta.

Jatkokehitysajatukset

Ilmastoruokaohjelmaan liittyvä ensimmäinen arviointi pitää saada valmiiksi jo syyskuun puoliväliin mennessä, joten laajaa arviointia ei voida tehdä. Kuitenkin on näköpiirissä asioita, jotka tiedetään merkityksellisiksi ja jotka siksi kannattaa suunnitella osaksi jatkohankkeita. Niitä kuvataan lyhyesti seuraavaksi.

Ruokaskenaarioiden talousvaikutukset

Ilmasto- ja terveysvaikutusten lisäksi arviointimallikehikko mahdollistaa kustannus- ja talousvaikutusten mallittamisen, mutta sellaisia toimintoja siihen ei ole vielä kehitetty. Näillä on kuitenkin selkeä kysyntä, ja erityisesti päättäjät ovat kiinnostuneet omien päätöstensä kustannuksista ja kustannustehokkuudesta.

Sosiaalisten vaikutusten väestöjakaumat

Sosiaalisten vaikutusten ymmärtämiseksi on usein välttämätöntä tarkastella ja ymmärtää tutkittavan ilmiön jakautumista väestössä ja erityisesti heikommassa asemassa olevien keskuudessa. Nyt suunnitellussa työssä ei väestöjakaumiin juuri voi syventyä, vaan se vatii erillisen hankkeen. Tällöin tulee keskeiseksi yhteistyö esimerkiksi STN-hankkeiden kuten Justfoodin kanssa, koska siellä on laajoja yksilöaineistoja ja väestöjakaumia on mahdollista tarkastella. Useimmilla ruokaan liittyvillä ilmastotoimilla on selvä sosiaalinen ulottuvuus, ja siksi tätä aluetta olisi syytä alkaa suunnitella jo ennen ilmastoruokaohjelman julkistamista syyskuussa.

Toimenpiteden mittarointi

Ei riitä, että ilmastoruokaohjelma on hyväksytty, vaan se pitää saada myös käytäntöön. Siksi on tärkeää, että toimenpiteitä tukemaan kehitetään kahdenlaisia mittareita:

  • toimenpiteiden etenemistä ja toteutumista seuraavia mittareita ja
  • toivottujen välivaiheiden ja tavoitteiden muuttumista seuraavia mittareita.

Yksi jatkokehitystarve onkin tällaisten mittarien kehittäminen ja käyttöönotto. Usein tämä myös vaatii perehtymistä siihen, millaisten syyketjujen kautta toimenpiteen vaikutusten oletetaan leviävän.

Kirjallisuutta

Katso myös

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ilmastoruokaohjelma&oldid=36819”