Ilmastoruokaohjelma
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Edistymisluokitus |
---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|
Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisen ilmastoruokaohjelman tarkoituksena on tukea yhteiskunnan reilua siirtymää kohti kestävää ruokajärjestelmää huomioiden kaikki kestävyyden näkökulmat: ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Ilmastoruokaohjelma tukee Suomen hallituksen asettamaa tavoitetta hiilineutraalista yhteiskunnasta vuoteen 2035 mennessä.
Kysymys
Mitkä ovat ravitsemuksen ilmasto- ja terveysvaikutukset? (Kysymys täsmentyy vielä paljon, kunhan valmistelu etenee.)
Oletettu käyttö ja käyttäjät
Hallitus sekä maa- ja metsätalousministeriö käyttävät ohjelmaa valtakunnallisen ruokapolitiikan luomisessa.
Osallistujat
MMM, THL, Kausal oy.
Rajaus
Ilmastoruokaohjelma on pikemmin pitkäaikainen prosessi kuin yksittäinen arviointi. Kuitenkin tämä sivu käsittelee arviointia, joka suunnitellaan toteutettavaksi kesäkuun ja syyskuun 2021 välillä.
- Tarkastelun kohde: yksi tai muutama ruoka-aine, mahdollisesti punainen liha ja kasvikset.
- Vaikutukset:
- Terveys: sepelvaltimotauti, aivohalvaus, kakkostyypin diabetes, kokonaissyöpä, paksunsuolensyöpä.
- Ilmasto: hiilidioksidiekvivalenttipäästöt.
- Taloudellisia tai muita ilmastoruokaohjelmaan kuuluvia vaikutuksia ei tarkastella.
- Alue: Tarkastellaan Suomen tilannetta ja väestöä.
- Aika: Tarkastellaan nykyhetkeä ja mahdollisia muutoksia vuoteen 2030 asti.
Vaihtoehdot
Ilmastoruokaohjelma: "Parannetaan kansanterveyttä lisäämällä monipuolisesti kasvisruoan käyttöä sekä vähentämällä punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttöä ravitsemussuositusten ja ilmastotavoitteiden mukaisesti. Seurataan ja arvioidaan kansanterveyden kehitystä haittapainotettujen elinvuosien, ravitsemukseen liittyvien sairauksien ja niiden aiheuttamien kustannusten kautta. Koska sairauksien kehittyminen kestää vuosien ajan, on syytä seurata myös riskitekijöiden muutosta (lihavuus, kolesterolitasot, verenpaine, ravintoainetestaus, keskeisten ravintoaineiden saanti) ja ravitsemuksen laatua (kuitu, suola ja sokeri sekä rasvan laatu)"
Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan tuota muutosta ottamatta kantaa siihen, millä käytännön toimenpiteillä se olisi mahdollisesti saavutettavissa.
Aikataulu
Arviointi toteutetaan kesä-syyskuussa 2021.
Vastaus
Tulokset
- Arviointimallin keskeiset tulokset tulevat tähän kunhan niitä on.
Päätelmät
- Vastaus arvioinnin pääkysymykseen ja muihin kysymyksiin tulosten perusteella tulevat tähän.
Perustelut
Kirjallisuutta
- Springmann: Global sustainable diet strategies data other data by Springmann
- Springmann 2020 BMJ data
- EAT-Lancet data
- Finravinto 2017
- https://en.wikipedia.org/wiki/Population_impact_measure
- Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2012
- Hyödyllisiä projekteja