Kasvihuonekaasujen päästölaskenta

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi5930
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5930}}

Kysymys

Miten kasvihuonekaasujen päästöt lasketaan eri laskentaperiaatteiden mukaan? Mitä eroja niissä on?

Vastaus

Syken khk-päästölaskennan luokat.

Päästösektori	Alas 1.0	Hinku-laskenta	GPC	Sektori	Huomioita
Kaukolämpö – päästökauppa	Kulutus	Kyllä	I.1.2, I.2.2	Päästökauppa	Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit
Kaukolämpö – ei-päästökauppa	Kulutus	Kyllä	I.1.2, I.2.2	Taakanjako	Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit
Öljylämmitys	Alue	Kyllä	I.1.1, I.2.1	Taakanjako
Sähkölämmitys	Kulutus	Kyllä	I.1.2, I.2.2	Päästökauppa	Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausittainen päästökerroin
Maalämpö	Kulutus	Kyllä	I.1.2, I.2.2	Taakanjako	Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausittainen päästökerroin
Muu erillislämmitys	Alue	Kyllä	I.1.1, I.2.1	Taakanjako	Puu, kaasu, turve, hiili, raskas polttoöljy
Kulutussähkö	Kulutus	Kyllä	I.1.2, I.2.2	Päästökauppa	Suomalainen keskiarvosähkö
Teollisuuden sähkönkulutus	Kulutus	Ei	I.3.2	Päästökauppa	Suomalainen keskiarvosähkö
Henkilöautot	Kulutus	Kyllä	II.1.1	Taakanjako	Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta
Moottoripyörät ja mopot	Kulutus	Kyllä	II.1.1	Taakanjako	Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta
Muu tieliikenne – läpiajo	Alue	Ei	II.1.3	Taakanjako	Muihin kuntiin rekisteröityjen ajoneuvojen suorite tarkasteltavalla alueella
Muu tieliikenne – ei läpiajoa	Alue	Kyllä	II.1.1	Taakanjako	”Oma tieliikenne” = alueperusteiset päästöt - läpiajo
Raideliikenne	Alue	Kyllä	II.2.2	Päästökauppa	Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Vesiliikenne	Alue	Kyllä	II.3.1	Taakanjako	Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Teollisuus – päästökauppa	Alue	Ei	I.3.1?	Päästökauppa	Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä
Teollisuus – ei-päästökauppa	Alue	Kyllä	I.3.1?	Taakanjako	Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä
Työkoneet	Alue	Kyllä	II.1.1	Taakanjako
F-kaasut	Alue	Kyllä	Kaikki	Taakanjako	Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Maatalous	Alue	Kyllä	V.1, V.2	Taakanjako
Jätteiden käsittely	Kulutus	Kyllä	III.1.1	Taakanjako	Perusteena kunnassa tuotettu jätemäärä, riippumatta käsittelypaikasta
Jätteiden käsittely – teollisuus	Alue	Ei	IV	Taakanjako?	Tapauskohtaisesti kulutusperusteinen laskenta
Tuulivoima	Alue	Kyllä	?	?	Päästöhyvitykset lasketaan suomalaisen keskiarvosähkön kertoimella
Lentoliikenne			II.4.1
Ulkomaan laivaliikenne			II.3.1
Jäänmurtajat			II.3.1
Teollisuusprosessit			I.3.1?
LULUCF			V.1, V.2
Laskentamenetelmiä
CHP-ositusmenetelmä	Hyödynjako
Verkostohävikki	Sisältyy sähköön ja lämpöön
Lämmitystarvekorjaus	Ei	Ei			Korjataanko todellista lämmitystarvetta vuosien tai kuntien erojen huomioimiseksi?
Sisältyvätkö kaasut
CO2	Kyllä	Kyllä	Kyllä
CH4	Kyllä	Kyllä	Kyllä
N2O	Kyllä	Kyllä	Kyllä
F-kaasut	Omana sektorina	Omana sektorina	Kyllä

Perustelut

Helsingin ilmastovahdin käyttämät mittarit

• Helen Oy:n sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt
• Helsingin hiilinielut

Helsingin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt (scope 3)

• Kuluttamisen kasvihuonekaasupäästöt
  • Työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt
    • Työkoneiden khk-päästöt Helsingin kaupungin rakennusurakoissa
• Kaupungin kuluttamisen kasvihuonekaasupäästöt
• Helsingin ruoankulutuksen khk-päästöt
• Rakennusmateriaalien kasvihuonekaasupäästöt
• Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
• Teollisuuden ja työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt

Helsingin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt (scope 1-2)

Lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt

• Kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmityksen khk-päästöt
• Maalämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
• Öljylämmityksen kasvihuonekaasupäästöt
• Sähkölämmityksen kasvihuonekaasupäästöt

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

• Raide- ja laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt
  • Helsingin satama-alueiden CO2-päästöt
• Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt
  • Henkilöautoilun kasvihuonekaasupäästöt
  • Joukkoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Jätteidenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöt

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt

• Liikenteen päästöt ⇤--arg0130: . POISTA TÄMÄ --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 12.07 (UTC) (type: ; paradigms: science: attack)

Syken käyttämät eri laskentamenetelmät

• Hinku-laskenta
• Hinku-laskenta ilman kompensaatioita
• Kaikki päästöt
• Taakanjakosektorin kaikki päästöt
• Päästökaupan alaiset päästöt

Tarkemmat laskentaperiaatteet

Vanhentuneita menetelmiä

• Kasvener

GPC-sandardi

GHG emission Protocol for Cities (GPC-standardi)

https://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/EFDB/main.php ----arg7498: . Onko tämä IPCC:n päästökerrointietokanta paras lähde? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 12.07 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

Table C.1 Methodology reference

Sectors	Emission sources	Scope	Approaches	Activity data	Emission factors
stationary energy	Fuel combustion within the city boundary	1	Fuel consumption	Amount of fuel consumption	Mass GHG emissions per unit of fuel
	Consumption of grid-supplied energy consumed within the city boundary	2	Grid-energy consumption	Amount of grid-supplied energy consumption	Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy (grid specific emission factor)
	Transmission and distribution losses from grid-supplied energy	3	Loss rate based approach	Amount of energy transmitted and average loss rate of the grid	Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy
	Fugitive emissions from fossil fuels extraction and processing	1	Direct Measurement	Direct measurement of GHG emissions
			Production-based estimation	Quantity of production in fuel extraction and processing	Mass GHG emissions per unit of fossil fuel productiontransportation
transportation	Fuel combustion for in-boundary transportation	1	ASIF model (Activity, Share, Intensity, Fuel)	Distance traveled by type of vehicle using type of fuel	Mass GHG emissions per unit distance traveled by type of vehicle using type of fuel
			Fuel sold method	Amount of fuel sold	Mass GHG emissions per unit of sold fuel
	Consumption of grid-supplied energy for in-boundary transportation	2	Grid-energy consumption model	Amount of electricity consumed	Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy (grid specific emission factor)
	Emissions from transboundary transportation	3	ASIF model (Activity, Share, Intensity, Fuel)	Distance traveled or fuel consumed by type of vehicle using type of fuel	Mass GHG per unit distance traveled or fuel consumed by type of vehicle using type of fuel
	Transmission and distribution losses from grid-supplied energy	3	Loss rate based approach	Amount of energy transmitted and average loss rate of the grid	Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy
waste	Solid waste disposal	1 and 3	First Order of Decay method (GPC recommended)	Amount of waste received at landfill site and its composition for all historical years	Methane generation potential of the waste
			Methane Commitment method	Amount of waste disposed at landfill site in inventory year and its composition	Methane generation potential of the waste
	Biological treatment of waste	1 and 3	Waste composition based approach	Mass of organic waste treated by treatment type	Mass GHG emission per unit of organic waste treated, by treatment type
	Incineration and open burning	1 and 3	Waste composition based approach	Mass of waste incinerated and its fossil carbon fraction	Oxidation factor, by type of treatment
	wastewater	1 and 3	Organic content based approach	Organic content of wastewater per treatment type	Emission generation potential of such treatment type
IPPU	Industrial processes occurring in the city boundary	1	Input or output based approach	Mass of material input or product output	Emission generation potential per unit of input/output
			Direct Measurement	Direct measurement of GHG emissions
	Product use occurring within the city boundary	1	Input or output based approach	Mass of material input or product output	Emission generation potential per unit of input/output
			Direct Measurement	Direct measurement of GHG emissions
			Scaling approach	National or regional level activity or emissions data	Emission factor or scaling factor
AFOLU	Livestock emission sources	1	Livestock based approach	Number of animals by livestock category and manure management system	Emission factor per head and nitrogen excretion per manure management system
	Land uses emission sources	1	Land area based approach	Surface area of different land use categories	Net annual rate of change in carbon stocks per hectare of land
	Aggregate sources and non-CO2 emission sources on land	1	See details in corresponding chapters

Mayors' Indicators

Mayors' Indicators on Suomen, Ruotsin ja Ison-Britannian kuntien raportointijärjestelmä, jolla seurataan YK:n kestävän kehityksen indikaattorien edistymistä.[5]

SECAP-raportti

SECAP (Sustainable Energy and Carbon Action Plan) on EU:n Joint Research Centren (JRC) kehittämä ja Covenant of Mayors'in julkaisema mallipohja kuntien ilmasto- ja energiasuunnitelmien raportointiin

SECAP käyttää seuraavia indeksejä.

Strategia

• visio (sanallinen kuvaus)
• hillintäsitoumukset (tavoitetaso, tavoitevuosi, lähtövuosi, vähennystyyppi)
• sopeutumissitoutumukset (tavoite, yksikkö, tavoitevuosi, lähtövuosi)
• koordinointirakenteet (sanallinen kuvaus)
• varattu henkilökuntakapasiteetti (suunnitelman valmisteluun käytetty työ [htv], suunnitelma otettu käyttöön k/e)
• sidosryhmien mukaanottaminen (sidosryhmä, osallistumistaso: korkea, keskimääräinen, matala)
• käyttöönoton kokonaisbudjetti ja rahoituslähteet (rahoituslähde, rahoituskohde, ajanjakso, budjetti vai toteuma)
• valvontaprosessin haasteet (valvontahaaste, sektorijako2, taso: vähän, kohtalainen, vahva, ei sovellu)

Päästöinventaario

• toteuttamisvuosi
• asukasluku toteuttamisvuonna
• päästökertoimet (IPCC/LCA)
• päästöjen raportointiyksikkö (CO2/CO2e)
• metodologiset huomautukset (sanallinen kuvaus)
• lopullinen energiankulutus (määrä MWh, sektori, polttoaine [=lopullinen energiankulutus])
• energianlähde
  • sertifioidun vihreän sähkön kunnallisostot (määrä MWh, päästökerroin CO2e/MWh)
  • paikallinen/hajautettu uusiutuva sähköntuotanto [ETS ja >20 MWe laitoksia ei suositella] (polttoaine, määrä MWh, päästökerroin t/MWhe, päästö CO2e)
  • paikallinen/hajautettu sähköntuotanto ### TÄHÄN JÄI KESKEN

Vähennystyyppi

• absoluuttinen
• asukasta kohti

Henkilöstötyyppi tai sidosryhmä

• paikallisviranomainen
• yleiskokouksen koordinaattori
• yleiskokouksen tukija
• ulkoinen konsultti
• muu henkilöstö
• ulkoiset sidosryhmät paikallistasolla
• sidosryhmät muilla hallintotasoilla

Rahoituslähde

• paikallisviranomaisen rahoitus
• kansalliset rahastot ja ohjelmat
• EU-rahastot ja ohjelmat
• yksityinen rahoitus

Rahoituskohde

• lieventäminen, sijoitus
• lieventäminen, ei-sijoitus
• sopeutuminen, sijoitus
• sopeutuminen, ei-sijoitus

Sektori

• Rakennukset
  • kunnalliset rakennukset, laitteistot/tilat
  • ei-kunnalliset rakennukset, laitteistot/tilat
  • asuinrakennukest
  • julkinen valaistus
  • teollisuus, ei-ETS
  • teollisuus, ETS (ei suositella)
• Kuljetus
  • kunnalliskalusto
  • julkinen liikenne
  • yksityinen ja kaupallinen liikenne
• Energia
• Vesi
• Jätteet
• Maankäytön suunnittelu
• Maatalous ja metsänhoito (sis. kalanjalostamot)
• Ympäristö ja biodiversiteetti
• Terveys
• Pelastuspalvelut ja hätäpalvelut
• Turismi
• Muu

Sektorijako2 (strategian käyttöönotossa? (On erikoinen jaottelu)

• kunnallinen
• tertiäärinen (ei-kunnallinen)
• asuinalue
• kuljetus
• sopeutuminen

Polttoaine

• sähkö
• lämpö/kylmä
• maakaasu
• nestekaasu
• lämmitysöljy
• diesel
• bensiini
• ruskohiili
• hiili
• muut fossiiliset
• kasviöljy
• biopolttoaine
• muu biomassa
• aurinkoterminen
• maalämpö
• tuulivoima
• vesivoima
• aurinkosähkö

Ilmastovaara

• äärimmäinen lämpö
• äärimmäinen kylmyys
• äärimmäinen sademäärä
• tulvat
• merenpinnan tason nousu
• kuivuus
• myrskyt
• maanvyörymät
• metsäpalot
• muu (tarkenna)

Haavoittuvuus

• sosiaalis-taloudellinen
• fyysinen tai ympäristöllinen

Ilmastoriskit ja haavoittuvuudet

• tehdyt arvioinnit
• ilmastovaaroja koskevat riskit (ilmastovaara, voimakkuus, taajuus, ajoitus, ilmaisimet)
• haavoittuvuudet (kuvaus, ilmaisimet)
• vaikutukset (sektori, tapahtumistodennäköisyys, suuruus, ajoitus, ilmaisimet)

Valvontahaaste

• rajoitetut rahoituslähteet
• säännöstelykehys puuttuu tai on heikko
• puuttuva tekninen osaaminen
• sidosryhmien tuen puute
• muiden hallintotasojen poliittisen tuen puute
• paikallisten poliittisten prioriteettien muutos
• kansallisen politiikan orientaation yhteensopimattomuus
• ei käyttövalmis tai kallis teknologia

CHP-tuotannon päästöjen jakomenetelmät

Hyödynjakomenetelmä:

𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐻 = 𝑃𝐶𝐻𝑃𝐻𝜂ℎ/(𝑃𝐶𝐻𝑃𝐻𝜂ℎ+𝑃𝐶𝐻𝑃𝐸𝜂𝑒) ∗ 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝑇 (a)

𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐸 = 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝑇 − 𝐶𝑂2𝐶𝐻𝑃𝐻 (b)

Where:

• CO2CHPT: total amount of CO2emissions in the CHP power plant [tCO2]
• CO2CHPH: amount of CO2emissions from heat production [tCO2]
• CO2CHPE: amount of CO2emissions from electricity production [tCO2]
• PCHPE:amount of electricity produced [MWh]
• PCHPH: amount of heat produced [MWh]
• 𝜂e: typical efficiency of separate electricity production. The recommended value to be used is set in the national efficiency factor for electricity generation and/or the average of EU regularly published by Eurostat (46%).
• 𝜂h: typical efficiency of separate heat production. The recommended value to be used is 90%.