Kasvihuonekaasujen päästölaskenta

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 7. kesäkuuta 2020 kello 08.00 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Vastaus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kysymys

Miten kasvihuonekaasujen päästöt lasketaan eri laskentaperiaatteiden mukaan? Mitä eroja niissä on?

Vastaus

Syken khk-päästölaskennan luokat.[1]

Päästösektori Alas 1.0 Hinku-laskenta GPC Sektori Huomioita
Kaukolämpö – päästökauppa Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Päästökauppa Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit
Kaukolämpö – ei-päästökauppa Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Taakanjako Kunnassa tapahtuva tuotanto + ostot - myynnit
Öljylämmitys Alue Kyllä I.1.1, I.2.1 Taakanjako
Sähkölämmitys Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Päästökauppa Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausittainen päästökerroin
Maalämpö Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Taakanjako Suomalainen keskiarvosähkö, kuukausittainen päästökerroin
Muu erillislämmitys Alue Kyllä I.1.1, I.2.1 Taakanjako Puu, kaasu, turve, hiili, raskas polttoöljy
Kulutussähkö Kulutus Kyllä I.1.2, I.2.2 Päästökauppa Suomalainen keskiarvosähkö
Teollisuuden sähkönkulutus Kulutus Ei I.3.2 Päästökauppa Suomalainen keskiarvosähkö
Henkilöautot Kulutus Kyllä II.1.1 Taakanjako Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta
Moottoripyörät ja mopot Kulutus Kyllä II.1.1 Taakanjako Kuntaan rekisteröityjen ajoneuvojen vuosisuorite kuntarajoista riippumatta
Muu tieliikenne – läpiajo Alue Ei II.1.3 Taakanjako Muihin kuntiin rekisteröityjen ajoneuvojen suorite tarkasteltavalla alueella
Muu tieliikenne – ei läpiajoa Alue Kyllä II.1.1 Taakanjako ”Oma tieliikenne” = alueperusteiset päästöt - läpiajo
Raideliikenne Alue Kyllä II.2.2 Päästökauppa Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Vesiliikenne Alue Kyllä II.3.1 Taakanjako Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Teollisuus – päästökauppa Alue Ei I.3.1? Päästökauppa Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä
Teollisuus – ei-päästökauppa Alue Kyllä I.3.1? Taakanjako Ei sisällä sähköntuotantoa eikä myytyä kaukolämpöä
Työkoneet Alue Kyllä II.1.1 Taakanjako
F-kaasut Alue Kyllä Kaikki Taakanjako Päästöjä syntyy osittain myös kunnan rajojen ulkopuolella
Maatalous Alue Kyllä V.1, V.2 Taakanjako
Jätteiden käsittely Kulutus Kyllä III.1.1 Taakanjako Perusteena kunnassa tuotettu jätemäärä, riippumatta käsittelypaikasta
Jätteiden käsittely – teollisuus Alue Ei IV Taakanjako? Tapauskohtaisesti kulutusperusteinen laskenta
Tuulivoima Alue Kyllä ? ? Päästöhyvitykset lasketaan suomalaisen keskiarvosähkön kertoimella
Lentoliikenne II.4.1
Ulkomaan laivaliikenne II.3.1
Jäänmurtajat II.3.1
Teollisuusprosessit I.3.1?
LULUCF V.1, V.2
Laskentamenetelmiä
CHP-ositusmenetelmä Hyödynjako
Verkostohävikki Sisältyy sähköön ja lämpöön
Lämmitystarvekorjaus Ei Ei Korjataanko todellista lämmitystarvetta vuosien tai kuntien erojen huomioimiseksi?
Sisältyvätkö kaasut
CO2 Kyllä Kyllä Kyllä
CH4 Kyllä Kyllä Kyllä
N2O Kyllä Kyllä Kyllä
F-kaasut Omana sektorina Omana sektorina Kyllä

Perustelut

Helsingin ilmastovahdin käyttämät mittarit

  • Helen Oy:n sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt
  • Helsingin hiilinielut

Helsingin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt (scope 3)

  • Kuluttamisen kasvihuonekaasupäästöt
    • Työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt
      • Työkoneiden khk-päästöt Helsingin kaupungin rakennusurakoissa
  • Kaupungin kuluttamisen kasvihuonekaasupäästöt
  • Helsingin ruoankulutuksen khk-päästöt
  • Rakennusmateriaalien kasvihuonekaasupäästöt
  • Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Teollisuuden ja työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt

Helsingin kaupungin kasvihuonekaasupäästöt (scope 1-2)

Lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt

  • Kaukolämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
    • Kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmityksen khk-päästöt
  • Maalämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Öljylämmityksen kasvihuonekaasupäästöt
  • Sähkölämmityksen kasvihuonekaasupäästöt

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

  • Raide- ja laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt
    • Helsingin satama-alueiden CO2-päästöt
  • Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt
    • Henkilöautoilun kasvihuonekaasupäästöt
    • Joukkoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Jätteidenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöt

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt

  • Liikenteen päästöt ⇤--arg0130: . POISTA TÄMÄ --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 12.07 (UTC) (type: ; paradigms: science: attack)


Syken käyttämät eri laskentamenetelmät[1]

  • Hinku-laskenta
  • Hinku-laskenta ilman kompensaatioita
  • Kaikki päästöt
  • Taakanjakosektorin kaikki päästöt
  • Päästökaupan alaiset päästöt

Tarkemmat laskentaperiaatteet[2]

Vanhentuneita menetelmiä

GPC-sandardi

GHG emission Protocol for Cities (GPC-standardi)[3]

https://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/EFDB/main.php ----arg7498: . Onko tämä IPCC:n päästökerrointietokanta paras lähde? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 12.07 (UTC) (type: ; paradigms: science: comment)

Table C.1 Methodology reference[3]
Sectors Emission sources Scope Approaches Activity data Emission factors
stationary energy Fuel combustion within the city boundary 1 Fuel consumption Amount of fuel consumption Mass GHG emissions per unit of fuel
Consumption of grid-supplied energy consumed within the city boundary 2 Grid-energy consumption Amount of grid-supplied energy consumption Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy (grid specific emission factor)
Transmission and distribution losses from grid-supplied energy 3 Loss rate based approach Amount of energy transmitted and average loss rate of the grid Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy
Fugitive emissions from fossil fuels extraction and processing 1 Direct Measurement Direct measurement of GHG emissions
Production-based estimation Quantity of production in fuel extraction and processing Mass GHG emissions per unit of fossil fuel productiontransportation
transportation Fuel combustion for in-boundary transportation 1 ASIF model (Activity, Share, Intensity, Fuel) Distance traveled by type of vehicle using type of fuel Mass GHG emissions per unit distance traveled by type of vehicle using type of fuel
Fuel sold method Amount of fuel sold Mass GHG emissions per unit of sold fuel
Consumption of grid-supplied energy for in-boundary transportation 2 Grid-energy consumption model Amount of electricity consumed Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy (grid specific emission factor)
Emissions from transboundary transportation 3 ASIF model (Activity, Share, Intensity, Fuel) Distance traveled or fuel consumed by type of vehicle using type of fuel Mass GHG per unit distance traveled or fuel consumed by type of vehicle using type of fuel
Transmission and distribution losses from grid-supplied energy 3 Loss rate based approach Amount of energy transmitted and average loss rate of the grid Mass GHG emissions per unit of grid-supplied energy
waste Solid waste disposal 1 and 3 First Order of Decay method (GPC recommended) Amount of waste received at landfill site and its composition for all historical years Methane generation potential of the waste
Methane Commitment method Amount of waste disposed at landfill site in inventory year and its composition Methane generation potential of the waste
Biological treatment of waste 1 and 3 Waste composition based approach Mass of organic waste treated by treatment type Mass GHG emission per unit of organic waste treated, by treatment type
Incineration and open burning 1 and 3 Waste composition based approach Mass of waste incinerated and its fossil carbon fraction Oxidation factor, by type of treatment
wastewater 1 and 3 Organic content based approach Organic content of wastewater per treatment type Emission generation potential of such treatment type
IPPU Industrial processes occurring in the city boundary 1 Input or output based approach Mass of material input or product output Emission generation potential per unit of input/output
Direct Measurement Direct measurement of GHG emissions
Product use occurring within the city boundary 1 Input or output based approach Mass of material input or product output Emission generation potential per unit of input/output
Direct Measurement Direct measurement of GHG emissions
Scaling approach National or regional level activity or emissions data Emission factor or scaling factor
AFOLU Livestock emission sources 1 Livestock based approach Number of animals by livestock category and manure management system Emission factor per head and nitrogen excretion per manure management system
Land uses emission sources 1 Land area based approach Surface area of different land use categories Net annual rate of change in carbon stocks per hectare of land
Aggregate sources and non-CO2 emission sources on land 1 See details in corresponding chapters

Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Suomen ympäristökeskus. (2020) Kuntien ja alueiden KHK-päästöt. [1]
  2. ↑ Suomen ympäristökeskus. (2020) Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskenta. [2]
  3. ↑ 3,0 3,1 World Resources Institute. (2014) Global Protocol for Community-Scale Greenhouse Gas Emission Inventories. [3]
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kasvihuonekaasujen_päästölaskenta&oldid=36546”