Keskustelu:Ympäristöterveysindikaattori

Heidin kommentit 12.11.2018

Hyvin mielenkiintoinen hanke teillä meneillään. Mahtavaa kun tällaista tietoa kerätään yhteen paikkaan. Olen itse penkonut välillä THL:n, WHO:n, ECDC:n jne tilastoja, mutta oikean ja haluamani tiedon löytäminen on välillä melko vaikeaa. Tietoa on maailma täynnä, löytäisimmepä aina oikean tiedon äärelle.

Olen Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon viestintävastaava ja päiväkoti- sekä uimavesitarkastaja terveydensuojelutiimissä. Eli esim. talousvesi-indikaattoreista tai elintarvikepuolesta en niinkään osaa ottaa kantaa.

Päiväkotivalvonta:

Itseäni on jo pidempään kiinnostanut löytyykö mistään tietoa lääkkeiden käytöstä ikäryhmittäin ja esim. maakunnittain/kunnittain? Mikrobilääkeresistenssin kansallisen torjuntaohjelman 2017-2021 mukaan tavoitteena on parantaa mikrobilääkekäytön seurantaa ja tilastointia Suomessa siten, että paikalliset, alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tarpeet tulevat huomioiduksi. Esim. lasten käyttämien antibioottien kulutusta olisi erittäin mielenkiintoista seurata ja pohtia niitä terveyden edistämisen työryhmissä… Erilaisissa verkostoissa tehtävä työ tulee lisääntymään ja niissä tämänkaltaista tietoa voitaisiin pohtia moniammatillisesti.

Myös ylipäätään tartuntatautien esiintyminen ikäryhmittäin on mielenkiintoista luettavaa. Jonkin verran THL:n tilastoista saa ikäryhmittäin tietoja (?) mutta en ole niihin systemaattisesti perehtynyt. Esim. streptokokki A näkyy päiväkodeissa varoituksina nykyään mielestäni useammin ja käsittääkseni kaksi edellistä talvea olivat vakavien Streptokokki A infektiomuotojen suhteen ”kulta-aikaa”, (jos olen oikein ymmärtänyt?). Löytäisimmekö syitä tämänkaltaisiin ilmiöihin, jos saisimme luotettavasti käyttöömme tietoa näistä asioista? Ikäryhmittäin kerättäviä tietoja voisivat olla esim. päiväkodeissa yleisesti esiintyvät tartuntataudit, joihin tarvitsee antibioottihoitoa?

Toki myös muiden lääkkeiden (esim. loislääkitys)määrät kiinnostavat ja tutkittu tieto niiden vaikutuksesta etenkin lapsiin. Myös näitä lääkkeitä lapsiperheissä joudutaan välillä syömään toistuvasti ja tarkastuksilla loistartunnat ovat jatkuvasti esillä. Myös syyhy on tullut parin viime vuoden aikana useammin esiin kuin esim. 10 vuotta sitten. Syyhyyn en itse asiassa juurikaan päiväkodeissa törmännyt vielä muutamia vuosia sitten, mutta nyt tämäkään ei ole ennenkuulumatonta. Tähän asiaan käsittääkseni myös Tuomas Kurttila on esittänyt huolensa.

Ja antibioottikierteet ja sen vaikutus lapseen kiinnostaa myös. Onko tästä olemassa luotettavaa tietoa jossain?

Olen työssäni kaivannut tietoa myös päiväkotiemme ”sairastavuus-asteesta”. Jyväskylän päiväkodeista sain melko ”monitulkintaisen” excell taulukon, mutta tulevaisuutta ajatellen voisi olla hyödyllistä kiinnittää tällaisiin asioihin enemmän huomiota. Mikäli lasten sairastavuus päiväkodeissa kasvaa kohisten, olisi helpompi ryhtyä tekemään asioiden eteen jotakin. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että tältä asialta aikalailla suljetaan silmät (koska lapsethan nyt vaan sairastavat paljon ja meillä on ylihygieenistä joidenkin tahojen mielestä eikä ymmärretä ”hyvien ja huonojen” mikrobien eroa jne). Ympäristöterveyspäivillä lääkäri viittasi vuoden 2005 tutkimuksiin, mutta olisin itse henk. koht toivonut kuulevani myös tuoreempia tuloksia Suomen tilanteesta. Vuoden 2005 jälkeen on tapahtunut monia muutoksia, joiden tiedetään lisäävään infektioriskiä päiväkodeissa. Päiväkodit ovat kasvaneet, ryhmäkoot ovat kasvaneet, hoitajien suhdeluku on muuttunut, siivousta on monin paikoin vähennetty ja pinta-alojen suhteen on monin paikoin melkoista vääntöä (halutaan ahtaampia tiloja ja on paikoitellen saatukin). Pintamateriaalivalinnoissakin on välillä toivomisen varaa. Jyväskylässä terveydensuojelussa olemme kiinnittäneet näihin asioihin huomiota vuosien saatossa, mutta asian vaikuttavuuden todentaminen on hyvin vaikeaa, koska ongelma on hyvin kompleksinen ja syy-seuraussuhteen osoittaminen on kenties jopa mahdotonta? Tämä juuri tekeekin indikaattorien (ja työn vaikuttavuuden mittarien) mietiskelystä niin vaikeaa ja ylipäätään lasten sairastelun ennaltaehkäisystä vaikeaa. Mutta koska jostain olisi indikaattoreitakin kiva löytää myös tänne päiväkotikentälle hyödynnettäväksi, niin edellä mainitsemista asioista voisi olla hyötyä.

Muuta

Vati-lomakkeita vielä hieman kehittämällä, voisimme kenties saada hyviä indikaattoreita työhömme. Ehkä… Tulemmekin täällä pohtimaan tarkoin, kuinka voisimme saada parhaan mahdollisen hyödyn meiltä tarkastajilta kerätystä tiedosta ja mitä voisimme hyödyntää kentällä.

Selkeät kuvaajat aikajanalla ovat yleensä avartavia. Esim. ympäristöterveyspäivillä esitetty kuvaaja legionelloosin lisääntymisestä vuosien saatossa oli hyvä. En nyt ehkä näin äkkiseltään osaa vastata, ovatko sivut selkeät. Asiaa on niin paljon ja en ehtinyt vielä asiaan perehtymään kunnolla. Ja joitakin melko erikoisia kuvia sieltä löysin, mitkä eivät heti itselleni olleet selviä. Mutta ehkä kun opasnettiä oppii käyttämään rutiininomaisesti, niin homma helpottuu.

Työstämme yleisesti:

Tähän viestiin on ehkä syytä myös avata Jyväskylän ympäristöterveyden tapoja tehdä tätä työtä. Jyväskylässä teemme ”perustarkastusten” lisäksi myös hyvin paljon muuta, mikä ei Valviran keräämissä tilastoissa näy. Kohdekohtaisten tarkastusten lisäksi pyrin viemään yhdellä kertaa myös koko päivähoidon asioita eteenpäin esim. viestinnän keinoin. Mm kansainvälisestä käsienpesupäivästä laitoimme muutama viikko sitten viestiä kaikkiin valvonta-alueemme päiväkoteihin, juhlistimme kansainvälistä ympäristöterveyspäivää jne. Pidämme myös koulutuksia päiväkotien hygieniavastaaville jne. Esim. näihin koulutuksiin THL:stä saadut indikaattoritiedot olisivat hyvä lisä. Niillä voisi yrittää motivoida ihmisiä haluttuihin toimiin. Ne auttaisivat myös esim. verkostostrategiamme toteuttamisessa. Sain juuri valmiiksi Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon verkostosuhteiden kehittämistyön (opintotehtävä JAMKkiin) ja ryhdymme tammikuussa edistämään verkostotyötämme systemaattisesti. On hyvä tietää, että THL on kokoamassa ympäristöterveydenhuollon indikaattoreita, niin voimme jo etukäteen pohtia kuinka hyödynnämme tietoa verkostoissamme.

Tässäpä minun kommenttini näin äkkiseltään. Innostuin hieman näistä kysymyksistäsi ja viestistä tulikin pidempi kuin ajattelin. Toivottavasti viestistäni saa jonkinlaista kuvaa, millaista tietoa terveydensuojelussa, etenkin päiväkoti (ja koulu) valvonnassa kaivataan. Millaisia ajatuksia tämä sinussa herättää? Mielelläni avaan tarkastajan näkökulmaa vielä lisää. Laitoin viestin nyt vain sinulle eteenpäin, mutta sitä voi jakaa laajemminkin, jos uskoisit tiedoista olevan hyötyä työssänne.

Puhuin tästä hankkeestanne jo terveydensuojelupuolen johtavalle ympäristöterveystarkastajallemme Kirsti Leppäselle, laatuvastaavallemme ympäristöterveystarkastaja Piia Kepaselle ja hygieenikkoeläinlääkärillemme Hanna Yksjärvelle. Jospa he myös ehtisivät kommentoimaan asiaa. Millaisella aikataululla haluaisitte kommentteja?

Näen projektissanne suurta potentiaalia työmme edistämisen kannalta. Kiitos kun laitoit kyselyn tänne meille Jyväskylään.

Ystävällisin terveisin

Heidi Colliander

Ympäristöterveystarkastaja

Muistiinpanot työpajasta 19.9.2018

STUK/Valvira

• YM:n ja kunnan rakennusvalvonta ohjaavat radonin mittausta jo rakentamisvaiheessa.
• Radonmittausten tekeminen
  • Radonmittaukset uusissa taloissa: Huonosti tiedossa mitä tehdään, koska omakotitalojen ongelma ja omistajasta kiinni
  • YM ohjaa kuntien rakennusvalvontaa mutta ei tietoa onko valtakunnallisesti kerätty tietoa radoneristämisestä
• Ilmiö: radon sisäilmassa + tupakka + rakennustapa + rakennusvalvonta
• Radontalkoot: vaikuttaa ilhmisten tietoisuuteen javoi aktivoida mittaamaan.
• Yksityiset toimijat radonmittauksessa: voiko STUK mitata vai jätetäänkö markkinoille? Toisaalta Stuk auttaa ne neuvoo. Suomen Radonturva, Suomen radonhallinta, Radonfix. Evira hyväksyy laboratoriot ja voi löytyä Eviran sivuilta.
• Radontietokanta: saa käyttää Stukin tekemään tutkimukseen.
• Talousvesipuolellakin mitataaan radonia vesistä erityisesti porakaivoista, mutta tarkemmat mittaukset menevät stukiin. Helppoja tehdään kuntien laboratorioissa (jotka useing on yksityistetty) 1000 Bq/l ollut rajana, sen jälkeen suositellaan ilamstusta.
• Mahdolliset toimet: alapohjan eristys muovilla ja putkisto, tarvittaessa radonimuri uusissa rakennuksissa. Vanhoissa rakennuksissa radonimuri.
• Velvoitteet ja paine mitata radonia kasvaa, ja korkeat pitoisuudet voivat jopa laskea asunnon hintaa. Siksikin radonkorjaus voi tulla kannattavaksi.

• Valviran keskitetty YHTI, 2019 tulee VATI joka on paremmin yhteiskäyttöinen.
• Sisäilmaongelmat kouluissa ja asunnoissa. Vatissa määräykset korjaamisista kouluissa mutta myös yksityiskohdeissa.
• Valvontakohteiden tiedot ja valvonnan tulokset + valitusten perusteella.
• Toiveena tulevaisuudessa saada laboratorioiden mittaustidot suoraan Vatiin
• Sisäilman radonistakin voi tehdä kirjauksia, mutta Yhtiin kirjaaminen ei ole pakollista joten on satunnaista.
• Terveydensuojeluun on tulossa makuvaku-indikaattorit, jossa on esim. oiva-indikaaattorit kuten ruokapaikkojen arvosanat A-D.
  • Oiva-luokittelu ravintoloille
• Miten mitataan sitä, että ennakolta on otettu kantaa asioihin esm. kaavoitusasioissa? Voidaan kysyä onko yt-viranomainen mukana työryhmissä.
  • Ympäristönsuojelupuolella laki muuttui niin että nykyään on pakko kysyä terveydensuojeluviranomaiselta lausunto.

• Kuntien hyvinvointikertomus: voidaanko saada valtakunnallinen näkymä kunnittaisiin tuloksiin.
• Makuvaku: maakuntauudistuksen valmistelu (Reetta Honkanen, Kaisa 16.1.2018 email. huhtikuussa)
• Stuk ja Valvira: ei ole olemassa omaa portaalia jossa olisi indikaattoreita julkisesti tarjolla. Yhti on vain viranomaiskäyttöön
• Vati: voidaanko saada laadusta tietoa esim sisäilmavalvonnan tuloksia?

Muistiinpanot Evira/THL palaverista 9.10.2018

• Ruokamyrkytys: ei sisällä uimavesiä. Siksi kannattaa puhua talousvesivälitteisistä, elintarvikevälitteisistä ja uimavesivälitteisistä. Ei siis puhuta ruokamyrkytyksistä ollenkaan.
• Ruoassa on paitsi lähteissä saastumista myös valmistuksessa.
• Ympäristössä muitakin merkittäviä zoonooseja kuten jänisruttoa, myyräkuumetta borreliaa ym.
• Ruoketjussa katsotaan yleensä pelkkää ruokaketjua mutta alkupään tuotanto myös tärkeää. Cryptosporidium ja muut uudet ilmiöt ovat myös seurannassa.
• Entäs ei-mikrobit: kuten aflatoksiini, kadmium, dioksiinit? Ei olemassaolevia tietojärjestelmiä mitattujen pitoisuuksien keräämiseksi.
• Kuntien määrittämät vesianalyysit ovat menossa Kutiin, kun järjestelmät kehittyvät. Mutta omavalvontatutkimukset firmoissa teetetään missä halutaan ja ne eivät kerry minnekään. Tämä mahdollisesti on muuttumassa jollain aikataululla niiden mittausten osalta, jotka ovat lakisääteisiä
• Sairaalainfektioiden torjunta olisi tärkeä seurattava. Infektiohoitajien määrä. Tällainen selvitys on tehty mutta tämä ei ole jatkuvaa seurantaa.
• Indikaattorityö tuottaa hyödyllistä syötettä keskusteluun valvontatyön rakentamisesta
• Ruokamyrkytysmikrobien resistenssi on myös tärkeä tarkasteluasia.
• Onko julkaistavaa aineistoa säädösten mukaisista tai vastaisista seurannoista?
• Eviran mittarit hakevat elintarvikkeen turvallisuutta, ei niinkään tautitaakkaa.
• Kemialliset mittaustiedot dioksiinit ym. EUssa on aika rajallinen määrä mittauskohteita, jotka on harmonisoitu. Niistä datan kokoaa jäsenmaat mutta vaihtelevat käytännöt. Usein viranomainen vain kokoaa summatietoja mikrobeista.
• Kemiallisella puolella mittausdataa kerätään mutta ei ole yhteistä tietovarantoa. Datankeruu on kuitenkin yleensä hankkeistettu ja siten ehkä helpommin koottavissa.
• Myös resistenssiseuranta paranisi avoimuudesta, kun mahdollisuus havahtua tilanteeseen helpottuisi. ajantasaisten tietojen myötä
• Suomalainen valvonta liittyy suomalaiseen elintarviketuotantoon, mutta suomalainen kuluttaja voi altistua myös ulkomailta tulleiden elintarvikkeiden salmonellalle ja muille haitoille.
• Uuden ruokaviraston yksi tehtävä on suomalaisen ruoantuotannon turvallisuuden varmistaminen ja vientiedellytysten varmistaminen.
• Näkökulmana myös interventioiden puutteen tautitaakka: jos ei rokotettaisi tai jos ei tehdä interventioita

Muistiinpanot THL kemia-ryhmän palaverista 9.10.2018

• Olisiko mahdollista tuottaa joko keinodata tai yhteisjakauma mitatuille ympäriömyrkyille ja joillekin keskeisille selittäville tekijöille? Jos tämä tehtäisiin rutiinisti kaikille aineistoille, se ei kehitystyön jälkeen edes veisi paljon työaikaa.
• Äidinmaitotulokset myös tulevaisuudessa tietokantaan
• Millaisia indikaattoreita tuotettavissa?
  • Vanhojen pestisidien pitoisuustrendit: toimivatko rajoitustoimet?
  • Perfluorattujen yhdisteiden pitoisuudet: miten viimeksi kielletyt lähtevät laskemaan? (Iso osa aineesta on vielä kiinni materiaaleissa)
  • Ftalaattien kieltämispaineet: onko korvattavissa toisilla aineilla?
• Monikemikaaliherkkyys: sisätiloista saatava kemikaalialtistus: hajusteet, pesuaineet, rakennusmateriaalit, painomuste. Onko tässä mitattavaa? Ja voidaanko linkata yksilöiden oireisiin?
• Lyijystä on tuore ruokatutkimus Evirasta
• Kemikaalionnettomuudet: ICD-luokituksessa on koodeja kemikaalimyrkytyksille. Löytyy rekistereistä, ja voisi penkoa tarkemmin. Mahdollisesti kytkettävissä muihin rekistereihin. Nähdään lievä nousu varhaisnuorison alkoholi- ja liuotinmyrkytyksissä.
• Myrkytystietokeskus: mitä asioita nousee esille? Kemikaaleihin liittyvät yhteydenotot. Onko eroja kunnittain tai maakunnittain? Trendit?
• Tukes myös tärkeä yhteistyökumppani? Tuotteiden kautta tuleva turvallisuus: lelut, sähkölaitteet, kaivosten valvonta, biosidilainsäädäntö, kosmetiikka.. Nämä ovat usein EU-tason päätöksiä seurattavista asioista.
• PEX-putkien laatu vaihteleva. Tästä voisi tehdä jotain?

Muistiinpanot THL vesi-ryhmän palaverista 23.10.2018

• Direktiivimuutos: juomavesidirektiivi, joka sisältää talousveden laadun raportoinnin, muuttuu. Tarkka sisältö ei tiedossa. Yritys saada ennen EU-vaaleja mutta ei ehkä onnistu.
• Sen sijaan talousvesitulosten valtakunnallista keräämistä on lykätty ja toteutuu ehkä myöhempinä vuosina
• Vesipuitedirektiivi kuuluu YM:lle. Se sisältää pinta- ja pohjavesien tilan seurannan. Dataa SYKE:llä
  • Syke yhteyshenkilöt: Johanna Kallio, Jyrki Laitinen
• Perustiedot vesien lähteistä ja sanitaatiosta: MMM
• Kartat fluoridista, arseenista uraanista ym. GKT: onko julkisia ja avointa dataa?

Muistiinpanot THL sisäilma-ryhmän palaverista 24.10.2018

• Kunnissa 3 v välein koulujen tarkastus. Tästä tehdään raportti, mutta onko näitä tietoja saatavissa?
• Sisäilmaohjelman mittarit: Oireilu sisäympäristöön liittyen Finterveys-kyselystä, kansallinen sisäilmakartoitus-kysely.
• SIsäilman tautitaakka (TEKAISU-yhteys)
• Altti sisälsi ihmisten näkemyksiä kosteusvaurioiden yleisyydestä. Tehty 2008 ja 2011
• 1994-1995 tehty kansallinen kartoitus asunnoista. Lisäksi eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportti. Nämä siis asunnoista
• Eduskunnan raportissa myös julkiset rakennukset sairaalat koulut ym.
• OAJ ja Tehy tehnyt oman selvityksen, ne ovat huonolla vastausprosentilla ja luultavasti yliarvioita
• Pohjoimainen tilanne työn alla (UHS). Perustuu kirjallisuuteen ja haastatteluihin, ei uutta mittausdataa.
• Jennan projekti pitää katsoa läpi myös.