Keskustelu:Ympäristöterveysindikaattori

Muistiinpanot työpajasta 19.9.2018

STUK/Valvira

• YM:n ja kunnan rakennusvalvonta ohjaavat radonin mittausta jo rakentamisvaiheessa.
• Radonmittausten tekeminen
  • Radonmittaukset uusissa taloissa: Huonosti tiedossa mitä tehdään, koska omakotitalojen ongelma ja omistajasta kiinni
  • YM ohjaa kuntien rakennusvalvontaa mutta ei tietoa onko valtakunnallisesti kerätty tietoa radoneristämisestä
• Ilmiö: radon sisäilmassa + tupakka + rakennustapa + rakennusvalvonta
• Radontalkoot: vaikuttaa ilhmisten tietoisuuteen javoi aktivoida mittaamaan.
• Yksityiset toimijat radonmittauksessa: voiko STUK mitata vai jätetäänkö markkinoille? Toisaalta Stuk auttaa ne neuvoo. Suomen Radonturva, Suomen radonhallinta, Radonfix. Evira hyväksyy laboratoriot ja voi löytyä Eviran sivuilta.
• Radontietokanta: saa käyttää Stukin tekemään tutkimukseen.
• Talousvesipuolellakin mitataaan radonia vesistä erityisesti porakaivoista, mutta tarkemmat mittaukset menevät stukiin. Helppoja tehdään kuntien laboratorioissa (jotka useing on yksityistetty) 1000 Bq/l ollut rajana, sen jälkeen suositellaan ilamstusta.
• Mahdolliset toimet: alapohjan eristys muovilla ja putkisto, tarvittaessa radonimuri uusissa rakennuksissa. Vanhoissa rakennuksissa radonimuri.
• Velvoitteet ja paine mitata radonia kasvaa, ja korkeat pitoisuudet voivat jopa laskea asunnon hintaa. Siksikin radonkorjaus voi tulla kannattavaksi.

• Valviran keskitetty YHTI, 2019 tulee VATI joka on paremmin yhteiskäyttöinen.
• Sisäilmaongelmat kouluissa ja asunnoissa. Vatissa määräykset korjaamisista kouluissa mutta myös yksityiskohdeissa.
• Valvontakohteiden tiedot ja valvonnan tulokset + valitusten perusteella.
• Toiveena tulevaisuudessa saada laboratorioiden mittaustidot suoraan Vatiin
• Sisäilman radonistakin voi tehdä kirjauksia, mutta Yhtiin kirjaaminen ei ole pakollista joten on satunnaista.
• Terveydensuojeluun on tulossa makuvaku-indikaattorit, jossa on esim. oiva-indikaaattorit kuten ruokapaikkojen arvosanat A-D.
  • Oiva-luokittelu ravintoloille
• Miten mitataan sitä, että ennakolta on otettu kantaa asioihin esm. kaavoitusasioissa? Voidaan kysyä onko yt-viranomainen mukana työryhmissä.
  • Ympäristönsuojelupuolella laki muuttui niin että nykyään on pakko kysyä terveydensuojeluviranomaiselta lausunto.

• Kuntien hyvinvointikertomus: voidaanko saada valtakunnallinen näkymä kunnittaisiin tuloksiin.
• Makuvaku: maakuntauudistuksen valmistelu (Reetta Honkanen, Kaisa 16.1.2018 email. huhtikuussa)
• Stuk ja Valvira: ei ole olemassa omaa portaalia jossa olisi indikaattoreita julkisesti tarjolla. Yhti on vain viranomaiskäyttöön
• Vati: voidaanko saada laadusta tietoa esim sisäilmavalvonnan tuloksia?

Muistiinpanot Evira/THL palaverista 9.10.2018

• Ruokamyrkytys: ei sisällä uimavesiä. Siksi kannattaa puhua talousvesivälitteisistä, elintarvikevälitteisistä ja uimavesivälitteisistä. Ei siis puhuta ruokamyrkytyksistä ollenkaan.
• Ruoassa on paitsi lähteissä saastumista myös valmistuksessa.
• Ympäristössä muitakin merkittäviä zoonooseja kuten jänisruttoa, myyräkuumetta borreliaa ym.
• Ruoketjussa katsotaan yleensä pelkkää ruokaketjua mutta alkupään tuotanto myös tärkeää. Cryptosporidium ja muut uudet ilmiöt ovat myös seurannassa.
• Entäs ei-mikrobit: kuten aflatoksiini, kadmium, dioksiinit? Ei olemassaolevia tietojärjestelmiä mitattujen pitoisuuksien keräämiseksi.
• Kuntien määrittämät vesianalyysit ovat menossa Kutiin, kun järjestelmät kehittyvät. Mutta omavalvontatutkimukset firmoissa teetetään missä halutaan ja ne eivät kerry minnekään. Tämä mahdollisesti on muuttumassa jollain aikataululla niiden mittausten osalta, jotka ovat lakisääteisiä
• Sairaalainfektioiden torjunta olisi tärkeä seurattava. Infektiohoitajien määrä. Tällainen selvitys on tehty mutta tämä ei ole jatkuvaa seurantaa.
• Indikaattorityö tuottaa hyödyllistä syötettä keskusteluun valvontatyön rakentamisesta
• Ruokamyrkytysmikrobien resistenssi on myös tärkeä tarkasteluasia.
• Onko julkaistavaa aineistoa säädösten mukaisista tai vastaisista seurannoista?
• Eviran mittarit hakevat elintarvikkeen turvallisuutta, ei niinkään tautitaakkaa.
• Kemialliset mittaustiedot dioksiinit ym. EUssa on aika rajallinen määrä mittauskohteita, jotka on harmonisoitu. Niistä datan kokoaa jäsenmaat mutta vaihtelevat käytännöt. Usein viranomainen vain kokoaa summatietoja mikrobeista.
• Kemiallisella puolella mittausdataa kerätään mutta ei ole yhteistä tietovarantoa. Datankeruu on kuitenkin yleensä hankkeistettu ja siten ehkä helpommin koottavissa.
• Myös resistenssiseuranta paranisi avoimuudesta, kun mahdollisuus havahtua tilanteeseen helpottuisi. ajantasaisten tietojen myötä
• Suomalainen valvonta liittyy suomalaiseen elintarviketuotantoon, mutta suomalainen kuluttaja voi altistua myös ulkomailta tulleiden elintarvikkeiden salmonellalle ja muille haitoille.
• Uuden ruokaviraston yksi tehtävä on suomalaisen ruoantuotannon turvallisuuden varmistaminen ja vientiedellytysten varmistaminen.
• Näkökulmana myös interventioiden puutteen tautitaakka: jos ei rokotettaisi tai jos ei tehdä interventioita

Muistiinpanot THL kemia-ryhmän palaverista 9.10.2018

• Olisiko mahdollista tuottaa joko keinodata tai yhteisjakauma mitatuille ympäriömyrkyille ja joillekin keskeisille selittäville tekijöille? Jos tämä tehtäisiin rutiinisti kaikille aineistoille, se ei kehitystyön jälkeen edes veisi paljon työaikaa.
• Äidinmaitotulokset myös tulevaisuudessa tietokantaan
• Millaisia indikaattoreita tuotettavissa?
  • Vanhojen pestisidien pitoisuustrendit: toimivatko rajoitustoimet?
  • Perfluorattujen yhdisteiden pitoisuudet: miten viimeksi kielletyt lähtevät laskemaan? (Iso osa aineesta on vielä kiinni materiaaleissa)
  • Ftalaattien kieltämispaineet: onko korvattavissa toisilla aineilla?
• Monikemikaaliherkkyys: sisätiloista saatava kemikaalialtistus: hajusteet, pesuaineet, rakennusmateriaalit, painomuste. Onko tässä mitattavaa? Ja voidaanko linkata yksilöiden oireisiin?
• Lyijystä on tuore ruokatutkimus Evirasta
• Kemikaalionnettomuudet: ICD-luokituksessa on koodeja kemikaalimyrkytyksille. Löytyy rekistereistä, ja voisi penkoa tarkemmin. Mahdollisesti kytkettävissä muihin rekistereihin. Nähdään lievä nousu varhaisnuorison alkoholi- ja liuotinmyrkytyksissä.
• Myrkytystietokeskus: mitä asioita nousee esille? Kemikaaleihin liittyvät yhteydenotot. Onko eroja kunnittain tai maakunnittain? Trendit?
• Tukes myös tärkeä yhteistyökumppani? Tuotteiden kautta tuleva turvallisuus: lelut, sähkölaitteet, kaivosten valvonta, biosidilainsäädäntö, kosmetiikka.. Nämä ovat usein EU-tason päätöksiä seurattavista asioista.
• PEX-putkien laatu vaihteleva. Tästä voisi tehdä jotain?

Muistiinpanot THL vesi-ryhmän palaverista 23.10.2018

• Direktiivimuutos: juomavesidirektiivi, joka sisältää talousveden laadun raportoinnin, muuttuu. Tarkka sisältö ei tiedossa. Yritys saada ennen EU-vaaleja mutta ei ehkä onnistu.
• Sen sijaan talousvesitulosten valtakunnallista keräämistä on lykätty ja toteutuu ehkä myöhempinä vuosina
• Vesipuitedirektiivi kuuluu YM:lle. Se sisältää pinta- ja pohjavesien tilan seurannan. Dataa SYKE:llä
  • Syke yhteyshenkilöt: Johanna Kallio, Jyrki Laitinen
• Perustiedot vesien lähteistä ja sanitaatiosta: MMM
• Kartat fluoridista, arseenista uraanista ym. GKT: onko julkisia ja avointa dataa?

Muistiinpanot THL sisäilma-ryhmän palaverista 24.10.2018

• Kunnissa 3 v välein koulujen tarkastus. Tästä tehdään raportti, mutta onko näitä tietoja saatavissa?
• Sisäilmaohjelman mittarit: Oireilu sisäympäristöön liittyen Finterveys-kyselystä, kansallinen sisäilmakartoitus-kysely.
• SIsäilman tautitaakka (TEKAISU-yhteys)
• Altti sisälsi ihmisten näkemyksiä kosteusvaurioiden yleisyydestä. Tehty 2008 ja 2011
• 1994-1995 tehty kansallinen kartoitus asunnoista. Lisäksi eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportti. Nämä siis asunnoista
• Eduskunnan raportissa myös julkiset rakennukset sairaalat koulut ym.
• OAJ ja Tehy tehnyt oman selvityksen, ne ovat huonolla vastausprosentilla ja luultavasti yliarvioita
• Pohjoimainen tilanne työn alla (UHS). Perustuu kirjallisuuteen ja haastatteluihin, ei uutta mittausdataa.
• Jennan projekti pitää katsoa läpi myös.