Keskustelu:Ympäristöterveysindikaattori

Muistiinpanot Evira/THL palaverista 9.10.2018

• Ruokamyrkytys: ei sisällä uimavesiä. Siksi kannattaa puhua talousvesivälitteisistä, elintarvikevälitteisistä ja uimavesivälitteisistä. Ei siis puhuta ruokamyrkytyksistä ollenkaan.
• Ruoassa on paitsi lähteissä saastumista myös valmistuksessa.
• Ympäristössä muitakin merkittäviä zoonooseja kuten jänisruttoa, myyräkuumetta borreliaa ym.
• Ruoketjussa katsotaan yleensä pelkkää ruokaketjua mutta alkupään tuotanto myös tärkeää. Cryptosporidium ja muut uudet ilmiöt ovat myös seurannassa.
• Entäs ei-mikrobit: kuten aflatoksiini, kadmium, dioksiinit? Ei olemassaolevia tietojärjestelmiä mitattujen pitoisuuksien keräämiseksi.
• Kuntien määrittämät vesianalyysit ovat menossa Kutiin, kun järjestelmät kehittyvät. Mutta omavalvontatutkimukset firmoissa teetetään missä halutaan ja ne eivät kerry minnekään. Tämä mahdollisesti on muuttumassa jollain aikataululla niiden mittausten osalta, jotka ovat lakisääteisiä
• Sairaalainfektioiden torjunta olisi tärkeä seurattava. Infektiohoitajien määrä. Tällainen selvitys on tehty mutta tämä ei ole jatkuvaa seurantaa.
• Indikaattorityö tuottaa hyödyllistä syötettä keskusteluun valvontatyön rakentamisesta
• Ruokamyrkytysmikrobien resistenssi on myös tärkeä tarkasteluasia.
• Onko julkaistavaa aineistoa säädösten mukaisista tai vastaisista seurannoista?
• Eviran mittarit hakevat elintarvikkeen turvallisuutta, ei niinkään tautitaakkaa.
• Kemialliset mittaustiedot dioksiinit ym. EUssa on aika rajallinen määrä mittauskohteita, jotka on harmonisoitu. Niistä datan kokoaa jäsenmaat mutta vaihtelevat käytännöt. Usein viranomainen vain kokoaa summatietoja mikrobeista.
• Kemiallisella puolella mittausdataa kerätään mutta ei ole yhteistä tietovarantoa. Datankeruu on kuitenkin yleensä hankkeistettu ja siten ehkä helpommin koottavissa.
• Myös resistenssiseuranta paranisi avoimuudesta, kun mahdollisuus havahtua tilanteeseen helpottuisi. ajantasaisten tietojen myötä
• Suomalainen valvonta liittyy suomalaiseen elintarviketuotantoon, mutta suomalainen kuluttaja voi altistua myös ulkomailta tulleiden elintarvikkeiden salmonellalle ja muille haitoille.
• Uuden ruokaviraston yksi tehtävä on suomalaisen ruoantuotannon turvallisuuden varmistaminen ja vientiedellytysten varmistaminen.
• Näkökulmana myös interventioiden puutteen tautitaakka: jos ei rokotettaisi tai jos ei tehdä interventioita

Muistiinpanot THL Kemia-ryhmän palaverista 9.10.2018

• Olisiko mahdollista tuottaa joko keinodata tai yhteisjakauma mitatuille ympäriömyrkyille ja joillekin keskeisille selittäville tekijöille? Jos tämä tehtäisiin rutiinisti kaikille aineistoille, se ei kehitystyön jälkeen edes veisi paljon työaikaa.
• Äidinmaitotulokset myös tulevaisuudessa tietokantaan
• Millaisia indikaattoreita tuotettavissa?
  • Vanhojen pestisidien pitoisuustrendit: toimivatko rajoitustoimet?
  • Perfluorattujen yhdisteiden pitoisuudet: miten viimeksi kielletyt lähtevät laskemaan? (Iso osa aineesta on vielä kiinni materiaaleissa)
  • Ftalaattien kieltämispaineet: onko korvattavissa toisilla aineilla?
• Monikemikaaliherkkyys: sisätiloista saatava kemikaalialtistus: hajusteet, pesuaineet, rakennusmateriaalit, painomuste. Onko tässä mitattavaa? Ja voidaanko linkata yksilöiden oireisiin?
• Lyijystä on tuore ruokatutkimus Evirasta
• Kemikaalionnettomuudet: ICD-luokituksessa on koodeja kemikaalimyrkytyksille. Löytyy rekistereistä, ja voisi penkoa tarkemmin. Mahdollisesti kytkettävissä muihin rekistereihin. Nähdään lievä nousu varhaisnuorison alkoholi- ja liuotinmyrkytyksissä.
• Myrkytystietokeskus: mitä asioita nousee esille? Kemikaaleihin liittyvät yhteydenotot. Onko eroja kunnittain tai maakunnittain? Trendit?
• Tukes myös tärkeä yhteistyökumppani? Tuotteiden kautta tuleva turvallisuus: lelut, sähkölaitteet, kaivosten valvonta, biosidilainsäädäntö, kosmetiikka.. Nämä ovat usein EU-tason päätöksiä seurattavista asioista.
• PEX-putkien laatu vaihteleva. Tästä voisi tehdä jotain?