Keskustelu:Hiilineutraali Helsinki 2035

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 13. elokuuta 2018 kello 11.43 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (ovariablejen käyttö)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kirje arvoprofiiliporukalle 8.12.2017

Hei!

Hiilineutraaliin Helsinkiin liittyen olen kehitellyt toimintamallia, jonka avulla voitaisiin kytkeä järkevästi yhteen a) lukuisat raportit ja tietoaineistot ilmastotoimenpiteistä; b) asiantuntijatieto toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta; c) kaupunkiorganisaation eri osat; ja d) kaupungin virallinen päätöksenteko.

Ratkaisu on lyhyesti se, että otetaan käyttöön nettityökalu, johon kaikkien mainittujen asioiden metatiedot voidaan kerätä ja linkata toisiinsa järkevällä tavalla avoimena linkattuna datana. Tämä uusi nettityökalu olisi RDF-tietokanta, joka toimii Wikibasella; kohdan a) tiedot kerätään nykyisistä julkaisutietokannoista, b-asiat kootaan asiantuntijajärjestelmään kuten Opasnettiin, c-osan toteuttaminen vaatinee lähinnä koulutusta, kokeiluja ja sitouttamista, ja d-osa on nykyään jo kattavasti kuvattu Ahjossa. Ideani näiden asioiden kytkemisestä ja käytännön toteutusta kuvataan sivulla http://fi.opasnet.org/fi/Hiilineutraali_Helsinki_2035

Se mikä tästä ratkaisusta puuttuu on arvotiedon kerääminen ja sen tarvitsemat työkalut. Eli arvoprofiilityö minusta kytkeytyy tähän saumattomasti ja sen tarve on ilmeinen.

Miltä idea näyttää teidän silmiinne?

Jouni

Pohdintaa ovariablejen käytöstä 13.8.2018

Muuttujan vastaus tarvitsee tämmöisiä ominaisuuksia. Domain eli mahdollisten vastausten joukko eli määrittelyjoukko. Tieto onko määrittelyjoukko reaalilukujen joukko vai järjestysasteikollinen vai luokkamuuttuja. Jos mahdollista annetaan rajat jonka ulkopuoliset arvot voi jättää huomiotta käytännössä mahdottomina. Priori eri määrittelyjoukon arvoille. Oletuksena on tasajakauma jatkuville ja 0.001 diskreeteille. Jälkimmäisen ajatus on välttää ankkurointiharhaa ja jättää riittävästi tilaa vaihtoehdolle jokin muu mikä. Kannattaako tämä toteuttaa niin että jatkuville määritetään minimi ja maksimi ja luokkamuuttujille domain on ehdotettujen arvojen lista + jokin muu. Eri vaihtoehtoja voi äänestää ylös tai alas. Mutta tämä ei tarkoita että vaihtoehto valittaisiin äänestykseen perusteella vaan että suunnasta riippumatta paljon ääniä saavat pitää ottaa tarkasteluun herkemmin ja yrittää kumota. Vain itseisarvoisesti merkittävät hyvät tai pahat asiat ehkä arvotetaan näiden äänestysten perusteella. Tosin silloinkin edustava tutkimus on parempi kuin itseohjautuva äänestys. Onko graafifunktiossa toiminnallisuus jossa dependencies slottiin voi antaa sarakkeen Relation jolloin relaatio vanhempiin ei olekaan causal vaan jotain muuta. Jos is.na niin korvataan is affected by. Tämä on helppo lisätä kohtaan add all ovariables funktiossa odag sivulla extended causal diagram.


Miten kannattaa toteuttaa standardimuotoinen ovariable joka ottaa vakiomuotoisesta taulukosta urlin perusteella tiedot ja laskee siitä vastauksen? Jotta toimisi opasnetissä vaatisi oman funktion joka hakee ei-sallittuja urleja. Tämä taas voitaneen kiertää sillä että poikkeuksellisesti sallitut urlit on listattu taulukossa ja vain tässä taulukossa olevia voi hakea. Opasnetutilsiin voisi ehkä tehdä erillisen funktion jota ei laiteta cran versioon. Paitsi on se laitettava jotta yhteentoimivuus säilyy.

Onko ongelmana se jos opasnettiin ladataan paketteja jotka sallivat urlihaut? Nehän käyttävät eitoivottuja funktioita kuten readhtml. Jospa ne lisäisi kiellettyjen funktioiden listalle ja käyttäisi vain sallittuja wrappereitä. Ehkä helpointa olisi laittaa paketin nimi kielletyksi niin sitä ei voisi kutsua muualta kuin Opasnetutilsin omista funktioista. Pyydä Teemua korjaamaan.

Listan urleista voi laittaa opasnetin sivulle mutta sivu pitää suojata jotta sitä eivät voi ulkopuoliset muutella.

Ovariablet nimetään tp001 jne. Dependencieseissä on table jossa toimenpidetiedot urleineen ja rivinumeoineen. Kannattaako urlifunktioita laittaa ovariableen vai luoda ensin data ja käyttää sitä? En tiedä onko väliä koska ei niitä käyttäjä ehkä opiskele. Ehkä voisi olla eduksi että urlifunktiot eivät yleensä toimi ja siksi ne ajetaan erikseen.