Valassafari

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 2. kesäkuuta 2017 kello 08.27 – tehnyt Pauli (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kysymys

Millaisia toiminnallisuuksia pitäisi olla verkkotyötilassa, joka pystyy kattavasti tukemaan kaikkea yhteiskunnallisessa päätöksentekoprosessissa tarvittavaa tietotyötä? Miten se pystyy tehokkaimmin hyödyntämään olemassaolevia avoimen lähdekoodin ohjelmia osana omia toiminnallisuuksiaan?

Vastaus

Tässä esittelemme ajatuksia verkkotyötilasta, jonka tarkoituksena on tukea kaikkia yhteiskunnallisen päätöksenteon eri vaiheita ja prosesseja. Monia asioita on mahdollista automatisoida, ja lisäksi työtila tarjoaa mahdollisuuden linkata ja työstää asioita käsin. Verkkotyötilan tärkein toiminnallisuus on tuoda eri asioihin liittyvät tiedot käyttäjän näkyville, tietoon ja mahdollisesti muokattavaksi riippumatta siitä, missä ja miten tieto on alunperin tuotettu. Valassafari tuottaa tiivistetyn näkymän päätöksentekoon, ja linkkejä seuraamalla voi päästä kiinni yksityiskohtiin ja muille aiheen kannalta olennaisille nettisivuille. Sisältö on lähtökohtaisesti kaikille avointa, joskin perustellusta syistä joitankin osia voidaan rajata suppealle joukolle. Kullakin päätösprosessilla on joku omistaja, jolla on valtaa päättää osallistumis- ja muokkausoikeuksista. Yleisesti ottaen avoin osallistuminen kuitenkin on järjestelmän lähtökohta ja tavoite.

Käyttäjänäkymät

Kokonaisjärjestelmään tarvitaan useita erilaisia näkymiä riippuen käyttäjästä. Tässä tarkastellaan eri näkymien tärkeimpiä kysymyksiä, joiden vastaukset nostetaan eniten esille. Asiakohtainen keskustelualue tarvitaan useimpiin näkymiin; keskusteluissa selvitetään täsmällisten väitteiden todenperäisyyttä eri aihepiireihin liittyen.

  • Valmistelijan. Miten prosessi suunnitellaan? Mitä kysymyksiä on ratkaistava? Mitä tietoja pitää kerätä? Mitä tuotoksia on kirjoitettava? Millaisia tietopyyntöjä tarvitaan?
  • Päättäjän. Mitä ongelmia on ratkottava? Mitä tavoitteita asetetaan? Millainen suosio on eri osaratkaisuilla?
  • Tutkijan. Miten päätökset liittyvät tavoitteisiin kausaalisesti? Millaisia tietokiteitä tarvitaan, ja millaiset ovat niiden vastaukset? Mitä tiedonarvoanalyysi sanoo tärkimmiksi epävarmuuksiksi?
  • Kansalaisen. Missä valmistelu etenee?. Mitkä ovat todennäköiset vaikutukset?
  • Lobbarin. Mitkä ovat avoimia kysymyksiä ja mihin kannattaa yrittää vaikuttaa? Mitkä ovat olennaiset epäselvyydet?
  • Median. Mitä asiasta on uutisoitu? Mitä ristiriitoja asiasta vallitsee? Mitä edistysaskelia on otettu?

Tietotyypit

Lienee järkevää luokitella järjestelmässä olevat tiedot eri tyyppeihin niiden sisällön ja käyttötarkoituksen mukaan. Tämä selkeyttää keskustelua ja työskentelyä. Työhypoteesina on, että jos jokin asia ei sovi yhteenkään näistä neljästä (viidestä?) luokasta, se on päätösprosessin kannalta epärelevantti ja tulee jättää huomiotta.

Sisältö
Mitä substanssikysymyksiä, faktoja ja arvoja liittyy tarkasteltavana olevaan päätöstilanteeseen?
Työ
Mitä työtä ja järjestelyjä on tehtävä ja milloin, jotta asia saadaan asianmukaisesti ja perustellusti päätetyksi?
Menetelmät
Millaisin menetelmin sisältötietoa on käsiteltävä ja työtä ohjattava, jotta saadaan aikaan hyvä päätös?
Osaajat
Kenellä on tarvittava tietämys sisällön tuottamiseksi ja miten heidät saadaan mukaan työhön?
(Tahtotila?)
Miten motivoidaan sidosryhmät hyväksymään tai kannattamaan tehtäviä päätöksiä, tai toisaalta löydetään ne vaihtoehdot joille on saatavissa kannatusta? ⇤--#: . Ei ole selvää, pitäisikö tämän olla mukana joukossa, koska tässä ei ole kyseessä tietotyö ja jaetun ymmärryksen tuottaminen kuten muissa, vaan jalostetun tahdon tuottaminen (katso kuva 6-3, Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti). Mutta päätöksentekoon se kiistatta liittyy. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. tammikuuta 2017 kello 08.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Käyttäjäesimerkki

Mitä valassafari tekisi käytännössä esimerkiksi valmisteilla olevan taksilain tai liikennekaaren uudistuksen osalta? Lain valmistelija voisi käyttää sitä lakivalmistelun työkaluna aikataulun suunnitteluun, lakiluonnoksen kirjoittamiseen, tarvittavien materiaalien keräämiseen ja tarvittavien tietopyyntöjen määrittelyyn ja pyytämiseen. Se olisi siis valmistelijan työpöytä, joka läpinäkyvyytensä ansiosta toimisi informaatiokanavana myös asiasta kiinnostuneille.

Merkittävä lisäarvo tulisi siitä, että tiedonhakua voi automatisoida. Kun lakiluonnos, tavoitteiden kuvaus ja asiasanat on annettu, valassafarin robotti muodostaa hakusanojen joukon, joiden esiintymistä eri nettisivuilla tutkitaan automaattisesti. Robotti käy läpi sisältöjä esimerkiksi Finlexistä, Opasnetistä tai Otakantaa- ja Tieto käyttöön -sivuilta ja kaikilta muiltakin alla olevassa taulukossa mainituilta tai muuten tärkeiksi määritellyiltä sivuilta. Se lukee säädöksiä, tietokiteitä, keskusteluita ja VN-TEAS-raportteja etsien sisältöjä jotka todennäköisesti liittyvät takseihin, liikennepalveluihin, liikenneverotukseen tai liikenteen päästöihin. Opasnetistä löytyisivät esimerkiksi sivut Yhdistelmäliikenne, Ytrips Oy ja Primary PM2.5 emissions from bus traffic in Helsinki Metropolitan Area.

Robotille on opetettu, mitä sisältöjä eri sivustoilta käyttäjälle näytetään. Esimerkiksi Opasnetistä on olennaista näyttää sivun otsikko, kysymys ja vastaus, kun taas VN-TEAS-raportista ehkä näytetään sitaatti asiaa käsittelevästä kohdasta sekä viitetiedot ja tiedon tuottanut hanke. Käyttäjä voi näiden herätteiden avulla linkata löytyneet sisällöt asianmukaiseen kohtaan taksilakia käsittelevällä sivulla, esimerkiksi päästötiedot kohtaan toimenpiteen vaikutukset, tai hylätä sen jos kyseessä onkin huti. Linkatut tiedot näkyvät kaikille lukijoille.

Tiedon löytämisen jälkeen on tärkeää pystyä jäsentämään sitä tehokkaasti. Yllä mainitut tietotyypit, aiheenmukainen luokittelu ja täsmälliset keskusteluun nostetut väitteet auttavat löytämään oikean paikan kullekin tiedolle ja ratkaisemaan, miten kyseinen tieto muuttaa tämänhetkistä yhteenvetoa (jos mitenkään). Semanttiset rakenteet ja tähän tarkoitukseen kehitetyt ontologiat auttavat asioiden ja niiden välisten suhteiden kuvaamisessa. Tässä on myös paljon tutkimustyötä tehtävänä, ja siksi tarkkoja esimerkkejä on vaikea antaa. Tavoitteena kuitenkin on, että erilaisia väitteitä voisi kytkeä toisiinsa esimerkiksi sellaisilla relaatioilla kuin "jos A on totta niin B ei ole", "henkilön C mielestä asia D on tärkeä ja moraalisesti kannatettava, mutta E:n mielestä ei ole" ja näitä relaatioita voisi käsitellä automaattisesti eli tietokone voisi "ymmärtää" asioiden suhteita tehdä joitakin päätelmiä tai ainakin nostaa käyttäjän tietoon olennaisia seikkoja.

Se, miten tiettyyn päätökseen liittyvät lait, tutkimustiedot ja mielipiteet haetaan, ei ole tässä vaiheessa tarkkaan tiedossa. Itse asiassa se on olennainen valassafariin liittyvä tutkimuskysymys. Monet käytössä olevat hakualgoritmit pystyvät tuottamaan ja luokittelemaan kohtalaisen hyvin tietoja. Kuitenkaan ne eivät tarjoa valmiita vastauksia, vaan väistämättä hakutuloksista täytyy tehdä synteesejä käsin, ja tähän tarvitaan ihmisiä ja aikaa. Valassafarin tapaisen systeemin olennainen parannus on se, että se jakaa työtä tehokkaasti. Nykyään valmisteleva virkamies on tämän ongelman kanssa melko yksin Googlen ääressä, mutta valassafari voi automatisoida osan tiedonkeruusta ja joukkoistaa osan käsityöstä asiasta kiinnostuneille vapaaehtoisille tai asiantuntijalaitoksille. Tämä onnistuu, jos a) päätösvalmistelussa selkeästi kuvataan mitä tietoa tarvitaan ja b) tiedonkeruutyölle on olemassa selkeät laatukriteerit, joiden avulla joukkoistamisen tuloksia rutiinisti seurataan. Yhtäköyttä-hanke on kehittänyt apuvälineitä ja periaatteita tällaiseen työhön.

Valassafarin keskeinen idea on modulaarinen, ja siksi sitä voidaankin kehittää ja laajentaa pala kerrallaan, aloittaen ydintoiminnoista ja ottaen mukaan uusia toiminnallisuuksia ja nettisivuja tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Alustava arvio on, että edellä mainitut toiminnallisuudet saa otettua käyttöön 100000 euron satsauksella kuudessa kuukaudessa, koska kaikki tässä mainittu tekniikka on päivittäisessä rutiinikäytössä jossain yhteydessä, ja avoimen koodin jalostaminen uuteen kohteeseen on nopeaa.

Toiminnallisuudet

Mitä ovat ne toiminnallisuudet, joita valassafarissa tarvittaisiin? Tähän on koottu joitakin Suomessa käytössä olevia työkaluja suosien avoimen lähdekoodin ratkaisuja, koska niiden kehittäminen on nopeaa ja tehokasta. Ajatuksena on, että ainakin ne toiminnallisuudet ovat tärkeitä, joihin joku on jo kehittänyt työkalun, koska eihän sitä muuten olisi kehitetty. Lista ei kuitenkaan ole kattava, eikä siinä vielä ole mietitty päällekkäisyyksiä ja karsimismahdollisuuksia.

Yleinen päätöstuen verkkotyötila
Toiminnallisuus tai työvaihe Olemassaoleva työkalu Miten käytetään Kentät
Päätöstilanteiden hahmottaminen ja jäsennys. Tavoitteiden ja vaihtoehtojen kuvaus. Ei olemassaolevaa työkalua kaikkien toiminnallisuuksien yhteenvetämiseen. Valassafari eli Whale safari (Whafari?) voi auttaa tässä. Uusi ohjelma valassafari, jonka nimi tulee ideasta, että päätöksentekoprosessi on kuin valas: iso ja merkittävä, mutta useimmiten piilossa ja tarjoaa vain osatietoja. Sen sijaan Valassafari-ohjelma auttaa näkemään valaan koko ajan tarkasti.
Aloitteenteko Avoin ministeriö, Kansalaisaloite, Nuortenideat, Kuntalaisaloite Aloitteentekomahdollisuus kansalaisille. Vastaava järjestelmä voisi olla myös kansanedustajien ehdotusten esittelyyn.
Päätösprosessin seuranta ja dokumentointi
  • Pöytäkirjat, liitteet, aikataulut
 Ahjo-päätöksenteon hallintajärjestelmä, projektinhallintajärjestelmät (ks. alla). Auttavat suunnittelemaan ja hallitsemaan aikataulun ja prosessin eri vaiheet kuten kuulemiset ja selvitykset. Heti käytettävissä päätösprosessin hallintaan. Tarvitsisi esityslistojen ja tulevien aikataulusuunnitelmien kuvauksen.
Asiakirjojen valmistelu
  • Yhteiskirjoittaminen
 Ahjo
  • Yhteiskirjoitustyökaluja: Hackpad (avointa koodia), Office365, Google Docs, Git
 Mahdollistaa valmistelun avaamisen joko hallinnon sisällä tai kansalaisille.
Lausuntojen pyytäminen ja kerääminen Lausuntopalvelu Mahdollista siirtyä kaikkien lausuntojen osalta yhteiseen järjestelmään.
Päätöstilanteiden kuvaus Opasnet (sisältää R-mallinnusohjelman), Simantics System Dynamics Etukäteen arvioidaan päätösvaihtoehtojen vaikutuksia. Erityisesti huonoimpia pyritään sulkemaan pois.
Tarvittavan tiedon ja tietopuutteiden sekä kausaalisuhteiden kuvaus. Relevanttien tutkimuskysymysten tunnistaminen ja niihin vastaaminen
  • Tietokiteet
 Opasnet, Wikidata, Wikipedia, ministeriöihin palkattavat tiedeneuvonantajat Varmistetaan päätöksenteon tietopohjan laatu ja riittävän laaja tarkastelu
Kokeilut Kokeilun paikka -verkkotyötila kokeilujen kehittämiseen ja rahoittamiseen Mahdollisuus kokeilla silloin, kun tapaukseen soveltuvaa tietoa ei ole tarjolla.
Hyvien käytäntöjen levitys Innokylä Auttaa kehittämään toimintaa nopeammin, kun voi oppia toisilta.
Kytkennät lakeihin ja muihin päätöksiin Semanttinen Finlex Sisältää Suomen koko lainsäädännön ja mm. korkeimman oikeuden päätökset rakenteisessa muodossa.
Asiantuntijuuspalvelut Network of innovators, ResearchGate ja muut asiantuntijoiden verkostot ("kuuma linja") Auttavat löytämään asiantuntijoita tai suoraan vastauksia päätöksenteon kysymyksiin.
Tutkimustiedonhallinta Avaa, Ida, PMDTuuli ja muut CSC:n tarjoamat datamanagerointityökalut Auttavat hallitsemaan tutkimustiedoa datantuotannosta ja analyyseistä aina arkistointiin asti.
Julkinen keskustelu
  • Väitteet, argumentaatio
 Tuottavat vapaamuotoista argumentaatiota, kyselyitä ja tarkistettuja väitteitä määritellyistä aiheista.
Paikkatieto QGIS ja muut avoimen koodin paikkatieto-ohjelmat Tiedon kuvaaminen maankäytön suunnittelussa ja muissa tilanteissa, joissa paikkatieto on olennaista.
Kyky jäsentää keskustelua ja tietoa systemaattisesti Toimivat perustana keskustelun ja tiedon tiivistämiselle ja jakamiselle.
Tutkimushankkeiden etenemisen ja tulosten seuranta Hankegalleria. Projektinhallintatyökaluja, esim. OpenProject, Git ja kirjallisuutta Project Management Body of Knowledge, vertailuja Comparison of project management software. Miksei myös projektinhallintartyökalu, jossa hanke itse seuraa omaa toimintaansa ja erityisesti sisällöntuotantoaan, jolloin se samalla raportoituu päätösvalmistelijalle?
Uutisseuranta. Useita kaupallisia sovelluksia on olemassa, mutta on myös avoimen koodin vaihtoehtoja esim. CommaFeed tai Tiny Tiny RSS. Uutisia voi kerätä automaattisesti tai käsin joukkoistetusti. Myös yhteenvetojen tekemisen pitäisi olla mahdollista tarvittaessa yli kielirajojen.


----#: . Aleksi Vartia ja kumpp lienevät kiinnostuneita tästä ideasta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 1. tammikuuta 2017 kello 16.08 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Pitäisi perustaa vastauskoulu jossa tutkimuslaitosten tutkijat harjoittelevat poliittisiin kysymyksiin vastaamista omalta osaamisalueelta. Tätä tehtäisiin yhteistyönä yli organisaatiorajojen. Samalla vähennettäisiin siiloutumista riippumatta organisaatiosta.

Valassafareita tarvitaan monia eri organisaatioille. Esim. valtiolla ja Kuntaliitolla voi olla omansa. Eduksi olisi myös, että eri valtioilla olisi yhtenäinen järjestelmä, jonka valtio voi ottaa käyttöön perustamatta omaa instanssia. Tämä edistäisi toiminnan leviämistä maasta toiseen.

Sen sijaan Opasnettejä tarvitaan yhtenäisempi järjestelmä, koska totuuksia on yksi ja siksi niiden pitää olla johdonmukaisessa suhteessa toisiinsa. Kieliversioiden lisäksi saattaa olla järkevää ylläpitää tietenalakohtaisia instansseja, mutta organisaatiokohtaisia ehdottomasti kannattaa välttää, koska niissä yleisesti tärkeää tietoa siiloutuu tehottomasti.

Tärkeä ominaisuus valassafarissa on, että sen voi avata toisen puolesta jos päättäjä ei itse halua. Silloin syntyy varjopäätöksiä mutta se silti helpottaa todellisen päätösprosessin seuraamista. Samalla se houkuttelee ja painostaa päättäjää siirtymään avoimeen prosessiin. Ensinnäkin työkaluista on hyötyä vain jos niitä käyttää. Toiseksi varjoprosessit tuottavat varjoehdotuksia oppositiolle, ja päättäjän on järkevää reagoida niihin nopeasti joko omaksumalla sopivia osia omaan ehdotukseen tai perustelemalla niitä nurin sielä missä ne syntyvät.

Perustelut

Vastaus perustuu Yhtäköyttä-hankkeen tuloksiin ja omaan kokemukseen päätöksenteon tukemisesta.

Katso myös

  • Yhtäköyttä
  • Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma
  • Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti
  • Matti Apunen, Mikael Jungner, Taru Tujunen. (2016) Pelastakaa puolueet! Mitä politiikka voisi oppia Uberilta. Taloustieto Oy, Helsinki. ISBN 978-951-628-664-1 [1]
  • Raimo Muurinen. (2017) Demokratia digitalisoituu, mutta kuka määrää suunnan? Sitran blogi 3.4.2017 [2]
  • Jouni Backman. (2017) Mikä estää poliitikkoja muuttumasta? Sitran blogi 22.3.2017 [3]
  • Hannu-Pekka Ikäheimo. (2017) Kuusi muistisääntöä digitaalisen demokratian kehittäjille. Sitran blogi 15.3.2017 [4]
  • Tulevaisuuden valtiopäivät Porvoo 4.5.2017 [5] Demokratiahack
    • Olli-Pekka Heinonen. (2017) Tulevaisuus on haastettu. Facebook [6]
    • Ville Blåfeld. (2017) Millainen olisi älyllisesti kuuma puolue? Facebook [7]
    • Tatu Leinonen. (2017) Uudet keinot voisiva palauttaa äänsestysaktiivisuuden Suomeenkin. Sitra 21.3.2017 [8]
  • Elina Kiiski Kataja. (2017) Demokratian vaikeuksista kohti tulevaisuuden osallisuutta. Sitra muistio ISBN 978-951-563-990-5 [9]
  • Faktabaari. (2017) Käsikirja yhteistyötahoille. Faktabaari, maaliskuu 2017. [10]
  • Merja Jutila Roon. (2016) Kenen demokratia? Miten edustuksellinen demokratia saadaan toimimaan nykyajassa. Kalevi Sorsa -säätiö, Helsinki. ISBN 978-952-5689-67-9 [11]
  • Delibaratiivisen demokratian instituutti [12]
  • Deliberative democracy, James Fishkin
    • James Fishkin. (2011) When the people speak. Democratic deliberation and public consultancy. Publisher: Oxford University Press. ISBN 978-0199604432
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Valassafari&oldid=34352”