Jaetun ymmärryksen menetelmä

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi5575
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5575}}

Jaetun ymmärryksen menetelmä on kokoelma tietorakenteita ja tietoteknisiä työkaluja, joiden avulla voidaan jaettu ymmärrys kuvata ja kirjata siten, että se on rakenteisessa muodossa tietokoneella tapahtuvaa jatkotyöstöä varten.

Kysymys

Mitä tietorakenteita ja työkaluja tarvitaan jaetun ymmärryksen kuvaamiseen rakenteiseen, tietokoneella jatkotyöstettävään muotoon siten, että

päähuomio on eri asioiden välisissä suhteissa ja niiden merkityksessä asian ymmärtämisen kannalta,
asioiden sisäiset yksityiskohdat jätetään vähemmälle huomiolle (elleivät ne nouse niin tärkeiksi, että ne pitää nostaa keskusteluun omiksi asioikseen),
tosimaailman ilmiöt, väitteet ja arvot sekä niiden suhteet pystytään kuvaamaan johdonmukaisesti,
eri ihmisten eriävät näkemykset pystytään kuvaamaan johdonmukaisesti yhtenä kokonaisuutena ja rekonstruoimaan järjestelmästä,
järjestelmä on riittävän intuitiivinen, jotta ihmiset pystyvät käyttämään sitä lyhyellä perehdytyksellä tai ainakin tuottamaan tietoa sinne jäsennettäväksi ja ymmärtämään järjestelmän tuottamia päätelmiä?

Vastaus

Jaetun ymmärryksen tavoitteena on kuvata keskustelun osapuolten näkemykset siten, että kaikki voivat ymmärtää, mitä asioita kyseiseen aiheeseen liittyy, mistä ollaan samaa mieltä, mistä eri mieltä ja miksi. Jaetun ymmärryksen menetelmä puolestaan neuvoo, miten tällainen ymmärrys on saavutettavissa. Tai tarkemmin: miten on tuotettavissa osapuolten käsityksistä sellainen kuvaus, että siihen perehtymällä pystyy hankkimaan jaetun ymmärryksen asiasta.

Menetelmä ei pyri olemaan kaikenkattava kuvaus aiheesta, vaan se ainoastaan pyrkii nostamaan esille joitakin toimintamalleja ja tietorakenteita, joiden avulla on mahdollista päästä parempaan lopputulokseen kuin tavanomaisilla menetelmillä (perustamalla komiteoita, neuvottelemalla, kirjoittamalla muistioita ja äänestämällä, noin esimerkiksi). Menetelmä ei edellytä poikkeuksellisen taitavia, älykkäitä tai hyväntahtoisia osallistujia, vaan sen teho perustuu siihen, että se nostaa esille olennaista tietoa oikea-aikaisesti ja kiinnittää huomiota epäselviin, epäloogisiin tai huonosti perusteltuihin kohtiin ihmisten näkemyksissä. Lisäksi se jättää toisarvoisiksi kysymykset vallasta sekä puhujien arvovallasta ja sen sijaan keskittyy siihen, miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. Eli lyhyesti, menetelmä suosii politiikkaa (engl. policy) ja syrjii politikointia (politics).

Jaetuksen ymmärryksen menetelmä perustuu metaforaan rationaalisesta havainnoijasta. Tämä on ideaalinen henkilö, jolla ei ole asioissa omaa intressiä tai mielipidettä vaan joka tarkastelee muiden näkemyksiä rationaalisesti. Hän pyrkii ymmärtämään toisen henkilön näkemykset ja uskomusjärjestelmän niin tarkasti, että siitä muodostuu looginen kokonaisuus. Uskomusjärjestelmien sisäisiin ristiriitoihin hän puuttuu ja hakee niihin selitystä henkilöltä, muttei kuitenkaan vaadi henkilöä luopumaan ristiriitaisista käsityksistään, vaikka kokonaisuus jäisi epäloogiseksi.

Rationaalisen havainnoijan tehtävä on auttaa henkilöä kirjaamaan oma uskomusjärjestelmänsä niin tarkasti, että ulkopuolinen voi ymmärtää sen. Epäloogisuudet kirjataan epäloogisuuksina, vaikka henkilö itse ei tunnistaisi omien näkemystensä sisäisiä ristiriitoja. Jos hän ei halua korjata näkemystään, se pysyy epäloogisena ja järjestelmä kertoo sen kaikille. Järjestelmä ei siis edellytä epäloogisuuksien poistoa, vaan idea on synnyttää sosiaalista painetta perustella epäloogisilta näyttävät asiat, jotta oma uskottavuus muiden silmissä paranisi.

Arkkityyppi tarkoittaa kuvitteellista henkilöä, jonka näkemykset edustavat jonkin ihmisjoukon näkemyksiä tietyssä asiassa. Arkkityyppien näkemyksille tärkeää on selkeys ja keskinäinen kattavuus eli että arkkityyppien näkemykset ovat keskenään mahdollisimman vähän päällekkäisiä ja yhdessä kattavat mahdollisimman suuren osan todellisten ihmisten näkemysten kirjosta. Vähemmän tärkeää on, että arkkityyppi edustaisi täsmällisesti jotain tiettyä ihmisryhmää. Tavoitteena on, että useimpien ihmisten useimmat näkemykset tietystä asiasta pystytään kuvaamaan muutaman arkkityypin avulla. Tämä yksinkertaistaa, selkeyttää ja lyhentää jaetun ymmärryksen kuvausta. Yksittäisen todellisen ihmisen ei tarvitse olla samaa mieltä yhden arkkityypin kanssa joka asiasta, vaan hän voi vapaasti valita eri asioihin eri arkkityypit kuvaamaan hänen näkemyksiään.

Rationaalisen havainnoijan tärkein apuväline on Tietokone. Se kirjaa kuvaukset ihmisten näkemyksistä asioina ja niiden välisinä relaatioina. Asia voi olla väite, arvo, teko, päätös tai muu asia. Erilaisia asioita voi olla rajaton määrä, mutta sisällöllisesti samankaltaisten asioiden kirjaamista vältetään, jos ne ovat kirjattavissa selkeästi yhdeksi asiaksi. (Logiikka on sama kuin eri arkkityyppien näkemyksissä.)

Asioita on yleensä viittä tyyppiä. Kolme ensimmäistä ovat olennainen ja tuttu osa avoimen arvioinnin menetelmää, ja niillä on aina kysymys, johon haetaan perusteltua vastausta.

Arviointi kuvaa nyt käsiteltävää päätöstilannetta ja siihen liittyviä tekijöitä kuten vaihtoehtoja, osallistujia, aikatauluja, tavoitteita jne.
Muuttuja kuvaa jotain tosielämän ilmiötä, joka on relevantti jaetun ymmärryksen kannalta.
Metodi kuvaa jotain menetelmää, jolla voidaan tuottaa jaettua ymmärrystä tai vastaus jonkin muuttujan esittämään kysymykseen.
Väite on mikä tahansa virke (tai kappale), jossa väitetään jotain. Asian tulee jollain olennaisella tavalla liittyä jaetun ymmärryksen aiheeseen.
Arvo on mikä tahansa arvostusta eli arvoarvostelmaa esittelevä lause (esimerkiksi että asia A on parempi ja tärkeämpi kuin asia B).

Asioiden välisiä relaatiotyyppejä on myös vain pieni määrä. Tarkoituksena ei ole pystyä kuvaamaan kaikkia keskustelun nyansseja vaan tärkeämpää on pystyä nostamaan esille toisiinsa liittyvät asiat, vaikka se, miten asiat liittyvät toisiinsa, jäisikin ylimalkaiseksi. Tärkeää siis on, että Tietokone voi hallinnoida asioita ja niiden välisiä relaatioita ja tehdä niiden avulla jotakin yksinkertaista ja alustavaa päättelyä. Täsmälliset merkitykset kuitenkin löytyvät asioiden sanallisista kuvauksista, jotka ovat Tietokoneelle pelkkiä asioiden ja relaatioiden mukana kuljetettavia mustia laatikoita.

Menetelmäkehityksen alkuvaiheessa otetaan käyttöön minimimäärä relaatioita (muita mahdollisesti tarvittavia on listattu perusteluissa):

joukko-opilliset:
- kuuluu joukkoon. Täsmenteenä voi olla tietoa joukon tyypistä. Esimerkiksi valintajoukko on joukko, jonka alkioista yksi ja vain yksi voi tulla valituksi totena, parhaana tai muulla tavalla.
- on osajoukko. Näillä voidaan muodostaa hierakioita.
loogiset:
- jos - niin. Täsmenteenä voi olla relaation vahvuus varmasta (1) varmaan vastakohtaan (-1 eli jos - niin ei).
- ei. Negaatio.
- ja, tai.
kausaaliset:
- vaikuttaa. Käytetään kahden muuttujan välillä; ensimmäinen voi olla päätösvaihtoehto. Täsmenteenä voi olla: aiheuttaa, lisää, estää, vähentää.
- tekee relevantiksi. Menee muuttujasta väitteeseen tai arvoon ja tarkoittaa, että jos muuttuja on jaetussa ymmärryksessä olennainen, myös väite (tai arvo) on. Täsmenteenä voi olla vahvuus (1 tekee relevantiksi, 0 ei vaikuta, -1 tekee epärelevantiksi).
kuvailevat:
- Tägi eli sisältöä kuvaileva hakusana.

Relaatiot kirjoitetaan tripletteinä kuten Wikidatassa (katso taulukko 1). Tripletin ydin on lause, jossa on subjekti (asia), predikaatti (relaatio) ja objekti (toinen asia, johon subjekti on relaatiossa). Lausetta voidaan täsmentää qualifiereilla, jotka ovat triplettilauseita muodossa lause-predikaatti-objekti. Lisäksi lauseella voi olla viitteitä, jotka todistelevat lauseen paikkansapitävyyttä.----#: . Tämä ei aukea yhtään, elleivät tripletit ole tuttuja. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 13.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

**Esimerkkejä sivuilta Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma#Yleiskuvaus ja Jaetun ymmärryksen menetelmä#Rokotuskeskustelu**
Subjekti (asia1)	Predikaatti (relaatio)	Objekti (asia2)	Täsmenteet
Kuorma-autojen päästörajat Tägi: Päätös Sisältää alkiot: a) Toteutetaan, b) Ei toteuteta	Vaikuttaa Täsmenne: Pienentää	Päästökertoimet	Täsmenne: Koskee 2018 jälkeen valmistettuja kuorma-autoja.
Asia 6: Infektiotautien vähenemisen syy ei ole rokotusohjelma vaan parantunut hygienia. Totuusfunktio T(sanoja: Linda Karlström) = 1 Totuusfunktio T(sanoja: THL) = 0	Jos - niin	Asia 12: Rokotteet ovat tehottomia

Asioista ja relaatioista koostuvan tietorakenteen tulee kuvata asiat niin monipuolisesti, että henkilö voi sanoa kuvauksen olevan totuudenmukainen ja hyvä kuvaus hänen uskomusjärjestelmästään kuvatun asian osalta. Samalla sen tulee olla niin kaavamainen, että Tietokone pystyy hakemaan, luokittelemaan ja jäsentämään eri ihmisten tuottamia tietoja ja kuvaamaan, millaisiin päätelmiin tietyistä ihmisistä koostuva ryhmä päätyisi.

Kaikilla asioilla (väite, arvo) voi olla useita totuusarvoja, jotka riippuuvat sanojasta. Esimerkiksi väite "Rokotteet eivät toimi ollenkaan." (väite #12 alla olevassa esimerkissä) voi olla henkilön X mielestä tosi (1) ja Y:n mielestä epätosi (0) ja Z:n mielestä melko epäuskottava (0.3). Sen sijaan että järjestelmä yrittäisi poistaa tällaista vaihtelua, se yrittää auttaa jokaista henkilöä kuvaamaan oman uskomusjärjestelmänsä sellaisena kuin se on. Jokainen saa vapaasti valita ne perusteet, jotka saavat hänet asettamaan totuusarvot tietyllä tavalla.

Jos asian totuusarvolle ei ole nimetty "omistajaa" eli henkilöä tai arkkityyppiä, oletetaan automaattisesti, että kyseessä on tieteellisen maailmankuvan mukainen totuusarvo asialle. Tämä tarkoittaa sitä, että totuusarvon täytyy perustua havaintoihin ja niistä tehtyihin päätelmiin ja että asiaa saa kuka tahansa vapaasti kritisoida tieteellisin perustein. Se ei myöskään saa olla ristiriidassa muiden tieteellisten, muita asioita koskevien totuusarvojen kanssa. Totuusarvoja on päivitettävä kritiikin perusteella, jos se osoittautuu tieteellisesti epäpäteväksi.

Sen sijaan tietyn henkilön "omistamia" totuusarvoja jostain asiasta pitää päivittää ainoastaan silloin, jos paljastuu, että henkilö ei itse asiassa olekaan sitä mieltä kuin järjestelmässä sanotaan.

Perustelut

Johdanto

⇤--#: . Tämä on vanha teksti, jonka tarkoitus oli herätellä ajatuksia. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 19.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten käsitellään tietoja, jotka eri toimijat nostavat esille, mutta jotka eivät ole riittävän rakenteisia kausaalimalliin tai väittämiä ⇤--#: . siihen, että --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 13.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)jotta niistä voisi käydä rakenteista keskustelua?

Systeemi on oliopohjainen. Sen pitää olla fraktaalinen siten, että olion sisus voi olla joko suorasanaista tekstiä eli koneen ymmärtämättömissä tai rakenteinen relaatioverkko jonka kone ymmärtää. ----#: . Menee ohi ellei tiedä olio-ohjelmoinnista --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 13.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Kokeile erilaisten tekstien jäsentämistä tämän----#: . minkä? Jaetun ymmärryksen menetelmä? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 13.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) avulla. Morfeldin paperi. Rokotusuutinen. Harakan pamfletti.

Esim. rokotukset.

Minua pelottaa rokottaminen ja se, että aiheutan lapselleni haittaa.
Rokotteissa on monia arveluttavia yksityiskohtia, joista keskustelua yritetään vaimentaa.
Jos liikaa vatvotaan riskejä, ihmiset saadaan pelkäämään mitä tahansa.
Omissioharha: On pahempi toimia kuin jättää toimimatta tilanteessa, jossa lopputulos on ikävä. Syyllisyys on pienempi, jos harmi ei ole itse aiheutettua.

Jatkokysymyksiä:

Jos rokottamisen haitta osoitetaan pieneksi, muutatko mielesi?
Jos rokottamatta jättämisen haitta osoitetaan suureksi, muutako mielesi?

Miten yhden ihmisen näkemys kytketään kokonaisuuteen? Kai on järkevää, että jokainen saa kirjoittaa oman näkemyksensä, joka on sinänsä yksi (kirjoittajan mielestä) johdonmukainen kokonaisuus?

Voidaanko pyytää käyttämään kausaalikuvausta? Vai toimiiko tämmöinen: pitää tehdä a koska b.

Pitää olla yhteinen arvopohja johon kytkeytyvät eri ihmisten arvot. Eli pitää pystyä tarkastelemaan yhden ihmisen arvoja kokonaisuutta ----#: . kokonaisuutena? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 13.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)tai koko yhteisön arvojen synteesiä jossa ovat kaikkien arvojen näkökulmat mukana. ----#: . pitikö tässä mainita arkkityypeistä jotain? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 13.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Loppujen lopuksi kyse on tunteista. Siksi on tärkeää että myös erilaiset tunteet alistetaan kriittiselle tarkastelulle: mikä on tärkeämpää kuin jokin toinen. Tunteita pystytään generoimaan (kuten Pikachun abortista)----#: . ? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 13.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) siten että ne ovat mutta eivät liity mitenkään tosimaailman asioihin muuten kuin luomalla tunnetilan jotakin asiaa vastaan.

Päätös koostuu vaihtoehdoista jotka sisältävät tekoja (tai niiden joukkoja) jira-tyyliin. Kuka tekee mitä milloin mitä tarvitaan ensin. Tarkoittaako "Is blocked by" että tämä teko tehdään vasta sitten kun tuo on valmis vai että tämä peruuntui koska tehdäänkin tuo?----#: . tämä varmaan sinun omia muistiinpanojasi --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 13.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Entä THL:n korruptoituneisuus? Se pitää saada mukaan jotenkin. Tarvitaan relaatio lisää/vähentää uskottavuutta tai kääntäen uskottavaa/epäuskottavaa koska. (Nämä eivät ole ihan käänteisasiat.)

Tätä näkemystä voidaan sitten tarkastella sen suhteen, että mitkä seikat ovat kriittisiä arvojen toteutumisen suhteen eli millä teoilla saavutetaan paras tulos. Myös voidaan tarkastella sitä mitkä arvot ovat pahimmin ristiriisassa muiden kanssa tai mitkä ovat ne uskomukset, jotka voimakkaimmin muuttavat käsitystä hyvästä lopputuloksesta.

Asiat voivat olla järkyttäviä mutta sanomiset eivät. Asian esiin ostamista ei siis voi järjestelmässä paheksua. Sen sijaan itse asiaa voi.

Totuus ja tahto. Siinäpä iskulause uudelle puolueelle jonka voima lähtee tieteellisestä menetelmästä yhdistettynä ihmisten haluun tehdä hyvää, oikein ja kehittyä. Puolue ei ole naiivi ja usko että kaikki voisivat hyväksyä jonkin yhden totuuden tai että kaikki pitäisivät samoja asioita tärkeämpinä. Mutta sen sijaan se uskoo siihen että maailmassa asiat tapahtuvat oikeasti jollain yhdellä tietyllä tavalla ja ihmisten tieto tai tulkinta tästä on ristiriitainen, ei maailma sinänsä. Ja toisaalta vaikka ihmiset ovat eri mieltä kuitenkin on olemassa asioita joita pidetään universaalisti tärkeinä ja niiden puolustaminen on ensisijaista. Kuten rauha tai elämän kunnioittaminen.

Puolue ei vastusta diktaattoreita vaan kuvaa heidänkin tietonsa ja pyrkimyksensä kuten muidenkin. Sen sijaan diktaattorit vastustavat puoluetta koska se alentaa heidän tasolle, jonka heidän oma ajattelunsa oikeuttaa. Se on aina paljon matalampi kuin heidän nykyinen yhteiskunnallinen tasonsa.

Eri asioiden välisiä ristiriitoja ja suhteita pitää myös pystyä kuvaamaan kvantitatiivisesti. Esimerkiksi: Jos x > 100 niin y < 40.

Ideana on että valitsemalla sopivat vivut pystyy järjestelmästä generoimaan jokaisen osallistujan näkemyksen siten kuin hän itse sen näkee. Mutta samalla paljastuvat ne eri tulkinnat ja oletukset jotka täytyy tehdä että saa aikaa halutut päätelmät.

Prosessi

Myös prosessin----#: . minkä prosessin? jaetun ymmärryksen saaminen rokotekeskustelussa? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 6. syyskuuta 2016 kello 13.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) pitäisi olla selkeä. Niinpä olisi hyvä että se noudattaisi joitain tuttuja tiedontuotanto- tai päätöksentekoprosesseja mutta parantaisi niitä olennaisilta osin. Pereinteinen jako lähetekeskusteluun, valmisteluun ja päätökseen voisi toimia hyvänä pohjana. Kuitenkin poikkeuksena tähän prosessin pitää olla avoin muutoksille, koska tärkeää tietoa voi tulla milloin tahansa. Niin kauan kun ei olla päätetty, asiat ovat siis auki, mutta voidaan katsoa vinoon ihmisiä, jotka eivät tuo asioita yleiseen tietoon mahdollisimman aikaisin.

Koska erilaisia näkökulmia ja asioita on periaatteessa rajattomasti (tai ainakin ne voidaan ilmaista lukemattomilla eri tavoilla niin, että tietokone ei tunnista niitä samaksi), on tärkeää kannustaa yksinkertaiseen ilmaisuun ja vähempiin, yleisempiin ja tärkeämpiin olioihin. Miten kannustetaan, on mietittävä tarkemmin myöhemmin. Jo nyt voi kuitenkin sanoa, että tarvitaan kaksi asiaa: jokaisen uuden asian esittäjän on osoitettava, että asia on relaatiossa johonkin jo aiemmin sanottuun asiaan ja että se jollain olennaisella tavalla poikkeaa niistä. Ensimmäinen on helppo tietekoneenkin tarkistaa, mutta jälkimmäinen vaatii, että sisältöä ymmärtävä ihminen haastaa uuden asian ja väittää sen käytännössä sisältyvät johonkin jo sanottuun. Jos molemmat ehdot eivät täyty, puheenvuoro siirtyy Laariin. Tai oikeastaan jokainen uusi puheenvuori kirjoitetaan Laariin ja nostetaan sieltä pois vasta kun joku kytkee sen relaatiolla jo sanottuun asiaan. Laarissa olevat asiat eivät vaikuta lopputulokseen.

Jos puheenvuoro ei kasva omaksi asiakseen mutta aiheuttaa muutoksen jonkin olemassaolevan asian sisällössä, sen voi linkata tuohon asiaan relaatiolla "auttoi päivittämään". Tämä voi olla hyödyllistä meriitin kannalta. Kuitenkaan tuollaisella relaatiolla kokonaisuuteen liittyvät asiat eivät vaikuta lopputulokseen, koska kaikki tietosisältö on relaation kohteena olevassa asiassa.

Lähetekeskustelun tarkoituksena on määritellä päätös ja sen vaihtoehdot, tutkimuskysymykset ja aiheen rajat. Se muistuttaa läheisesti avoimen arvioinnin rajauksen (eli kysymyksen) tekemistä. Valmistelun aikana pyritään keräämään se tieto, joka lähetekeskustelun tunnistaman tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää.

----#: . Onko tässä nyt itsestäänselviä asioita? Mikä on lisäarvo nykykäytäntöihin verrattuna? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 16.43 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Lisäarvona on vaatimus uuden asian relaatiosta olemassaolevaan ja ajatus Laarista, johon asiat alunperin kuvataan. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 16.43 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Vai olisiko prosessi kolmivaiheinen: ensin olisi vapaamuotoinen keskustelualue tai omat työskentelyalueet, jossa saa käydä sellaisia keskusteluja kuin huvittaa. Toinen vaihe on Laari, jossa asioille annetaan muotovaatimukset ja niiden pitää olla oikeita olioita. Niitä testataan ja debugataan siellä, koska niiden täytyy olla yhteensopivia muun kokonaisuuden kanssa. Vasta kun ne testatusti toimivat, ne nostetaan mainlineen. Tämä prosessi on kuten Linuxin kehitystyössä. Sikäli tämä on hyvä vertailuprosessi, että kummassakin tavoitteena on sisäisesti koherentti tietojärjestelmä, jossa useimmat mahdolliset kuvaukset eivät ole koherentteja. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. syyskuuta 2016 kello 16.43 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Valmiit prosessianalogiat

Eri aloilla on käytössä useita erilaisia prosesseja ja työtiloja, joissa on hyödyllisiä ominaisuuksia jaetun ymmärryksen menetelmää ajatellen. Tässä osiossa käydään niitä läpi ja pohditaan niiden eri toiminnallisuuksia.

Linux ja git

Linux lienee maailman suurin täysin joukkoistettu tietotekninen kehitysprojekti. Lopputuloksena on laaja, tehokas ja sisäisesti koherentti käyttöjärjestelmä. Käyttöjärjestelmän kehitysprosessi on nerokas.

Ruohonjuuritasolla kuka tahansa voi kirjoittaa tai parannella olemassaolevaa koodia johonkin käyttöjärjestelmän osaan. Käytännössä kuitenkin työtä tehdään tiimeissä, joilla on omat vastuualueensa. Seuraavan kehitysvaiheen tavoitteet julkaistaan ja tiimit käyvät työhön. Olennaista on jatkuvasti testata ja poistaa virheitä koodista. Parannettu koodi päätyy tiiminvetäjän hyväksyttäväksi, joka lähettää sen edelleen hyväksyttäväksi osana laajempaa kokonaisuutta, ja lopulta Linus Torvalds hyväksyy seuraavaan versioon tulevat päivitykset. Sen jälkeen uusi versio tulee jakoon.

Koko käyttöjärjestelmä koostuu paketeista, joiden on toimittava saumattomasti yhteen. Jos muutettu paketti kaatuu, se hylätään automaattisesti, joten ensimmäisenkin eteenpäin menevän ehdotuksen on oltava hyvä. Kriteerit tiukkenevat komentoketjussa, ja vain kokonaan erinomaiset koodit päätyvät osaksi käyttöjärjestelmää.

Pakettien hallintaan on kehitetty oma versionhallintaohjelma, git. Sen avulla useampi koodari voi ottaa työn alle saman koodin, ja muutokset yhdistetään ja tarkistetaan usein. Päällekkäiset muutokset tarkistetaan yhdessä.

Mitä opittavaa?

Linuxin kirjoittamisprosessi voi toimia mallina jaetulle ymärrykselle, jossa siinäkin on tasan yksi laaja ja sisäisesti koherentti lopputulos. Git ei toimi ainoastaan koodille vaan on yleinen tiedostojen versionhallintajärjestelmä. Sitä voi siis käyttää myös vapaamuotoisen sisällön tuottamiseen. Tosin ei ole selvää, onko se vapaamuotoisen sisällön tuottamisessa parempi kuin Mediawikin versionhallinta. Toimintamallin onnistuminen tehokkaasti vaatisi, että tuotettujen pakettien yhteensopivuus voidaan automaattisesti testata. Koska jaetun ymmäryksen relaatiot eivät vielä ole selvillä, on vaikea tietää onko tämä mahdollista.

Wikidata

Wikidata koostuu subjekti-predikaatti-objekti-tripleteistä. Tämä on tehokas tietorakenne erilaisten relaatioiden kuvaamiseen.

Mitä opittavaa?

Triplettitietokanta voisi toimia jaetun ymmärryksen kuvaamisen pohjana. Versionhallinnan käytännön toteuttaminen tässä järjestelmässä ei ole selvää. Kuitenkin eriävät näkemykset voisi ehkä kuvata rinnakkaisina, toisensa poissulkevina relaatioina. Mahdolliset sisällölliset kiistat selviteltäisiin tietokannan ulkopuolella jossain vapaamuotoisessa verkkotyötilassa, chatissä tai muussa. Vasta sisällön selvittyä se lisättäisiin tietokantaan.

Linuxin hierarkkinen paketteihin perustuva prosessi on ehkä toteutettavissa myös Wikidatassa.

Trollien esto

Trollaamisen keinot ovat lähet täsmälleen päinvastaiset kuin jaetun ymmärryksen menetelmän: hämätään, pilkataan, unohdetaan faktat. Niinpä on syytä ottaa oppia trollauksenvastaisesta työstä.

Ympäristötutkimus

Timo Assmuth, Jari Lyytimäki. Environmental Science & Policy. Volume 51, August 2015, Pages 338–350. Co-constructing inclusive knowledge within converging fields: Environmental governance and health care. doi
Lyytimäki, J. & Assmuth, T. Down with the flow: public debates shaping the risk framing of artificial groundwater recharge. GeoJournal (2015) 80: 113. doi
Jari Lyytimäki. Verkkokeskustelussa harhaudutaan usein sivuraiteille. Ympäristö ja terveys 2015; 46 (8): 67.

Tietorakenne

Oliot

Asia on mikä tahansa muuttuja, seikka tai arvostuksen kohde, johon halutaan liittää jaetussa ymmärryksessä relaatioita. Sillä pitää olla yksilöllinen tunniste. Käytännössä tämä tunniste on yleensä URL, joka viittaa (Opasnetissä tai muussa wikissä) asiaa kuvailevaan tekstiin. Asialla voi olla tai voi olla olematta sisäinen rakenne, jota käytetään jaetun ymmärryksen verkossa. Asioita on erityyppisiä; tyypit eivät ole välttämättömiä eivätkä toisiaan poissulkevia.

Jos asialla on totuusarvosuhde eli totuusarvorelaatio, sitä kutsutaan väitteeksi.
Jos asialla on paremmuussuhde eli preferenssirelaatio, sitä kutsutaan arvoksi.
Jos asia sisältää tehtävänkuvauksen, sitä kutsutaan teoksi.
Jos asialla on tägi "Päätös", sitä kutsutaan päätökseksi.
Jos asia on joukko ja koostuu alkioista, joista vain yksi voi olla totta tai valittuna, sitä kutsutaan valintajoukoksi. Loogisesti kuvattuna tilanne on siis:

jos x_i niin ei x_j, kun i != j ja x_i, x_j kuuluvat joukkoon X.

Jos asia on valintajoukon alkio, sitä kutsutaan vaihtoehdoksi ja päätösjoukon alkiota päätösvaihtoehdoksi. Jos valintajoukko taas on väite, alkioita kutsutaan hypoteeseiksi. Päätösvaihtoehdot voivat sisältää tekoja.

----#: . Miten kuvataan tarpeet arvojen erityistapauksena? Onko tämä tarpeellista? Voiko tehdä niin, että arvotetaan erikseen asia ja asian negaatio eli puuttuminen? Silloin asian ja sen puuttumisen välinen arvostusero kertoo, kuinka tarpeellinen se asia on. Toimiiko tämä helpoimmin niin, että negaation arvostukselle on oma relaatio, jossa subjektina on se alkuperäinen asia? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Relaatiot

Mitä relaatioita tarvitaan?

Preferenssirelaatiot: katso #Tulkinta ja paremmuus.
Totuusarvorelaatio: katso #Tulkinta ja paremmuus.
Loogiset: jos - niin, ei, tai, ja, yhtäpitävää. Kaikilla. On olemassa.
X ehdolla (tai kontekstissa) Y.
Joukko-oppi: kuuluu joukkoon (käänteisenä: sisältää alkion), on osajoukko (käänteisenä: sisältää osajoukon), tyhjä joukko.
Tägi: liittyy avainsanaan x.
Kausaaliset: aiheuttaa/lisää, estää/vähentää. ----#: . Pitäisikö relaation olla "aiheuttaa" ja qualifierina lisää/estää ym.? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Argumentatiiviset: puolustaa, hyökkää, kommentoi.
Matemaattiset: + - * / ^ ym.
X edellyttää Y. Käänteisrelaatio: Y auttaa saavuttamaan X.
Muut: omistajana on, tehtävänkuvaus on, määräaika on,...

Relaatiolla voi olla referenssinä asia, joka perustelee yksityiskohtaisesti, miksi relaatio on olemassa. Perustelut sijoitetaan siis omaan asiaansa eikä se tule koneluettavaksi osaksi jaetun ymmärryksen relaatioverkkoa.

Aina kun lisätään systeemiin uusi asia, pitää kuvata

mikä asian olennainen sisältö on,
miten ja millä relaatiolla se liittyy johonkin olemassaolevaan asiaan,
mitä lisäarvoa tämä uusi asia tuo systeemiin,
miten tämä uusi asia eroaa siitä asiasta, johon se kytkeytyy (ja muista systeemin asioista myös).

Tulkinta ja paremmuus

Tulkinta tarkoittaa henkilön uskomusta väitteen todenperäisyydestä. Paremmuus tarkoittaa henkilön uskomusta asian paremmuudesta, hyvyydestä tai tärkeydestä toiseen asiaan verrattuna. Näitä kuvaamaan käytetään kahta relaatiota.

Todenperäisyys eli totuusfunktio T(asia|konteksti); qualifier: arkkityyppi; referenssit. Asia on totta todennäköisyydellä 0-1 tietyssä kontekstissa, esim. tietyn arkkityypin silmissä. (käytetään pelkkää subjektiivisen todennäköisyyden lukua ilman jakaumaa arvion luottamusvälistä). Subjektiivisen todennäköisyyden voisi operationalisoida näin: "Mikä on mielestäsi todennäköisyys sille, että tämä asia saadaan seuraavan 30 vuoden aikana osoitettua todeksi niin varmasti, että se on käytännöllisesti katsoen kiistaton?"

⇤--#: . Tämän määritelmän ongelmana on, että väite voi olla tosi vaikka sitä ei saada todistettua tai se ei ole edes käytännössä mahdollista. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 19.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Kuitenkin todennäköisyyden mittarin on oltava jotain, joka voidaan havaita. Tämä voidaan havaita 30 vuoden päästä, mutta se että "on se oikeasti totta vaikka sitä ei voi todistaa" ei ole havaittavissa oleva asia. Tätä määritelmää olisi mahdollista kehittää jakamalla kysymys kolmeen osaan: mitkä ovat todennäköisyydet, että 30 vuoden kuluttua asia on a) todistettu oikeaksi, b) todistettu vääräksi, c) ollaan edelleen epävarmuudessa? Tämän etuna on se, että se on symmetrinen. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 19.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Paremmuussuhde eli preferenssifunktio P(asia1, asia2 | konteksti); qualifier: relaation tärkeys?; qualifier: arkkityyppi; referenssit. Kertoo asian 1 hyvyyden verrattuna asiaan 2. Yhdellä asialla voi olla sekä totuusarvo että hyvyysarvo. ----#: . Voiko hyvyysarvo olla ehdolla totuusarvo? Ja mitä se tarkoittaa? Voiko hyvyyden määritellä siten, että pitää valita toinen kahdesta asiasta, ja se selvyys joka asiasta vallitsee on hyvyysarvo? Ovatko asiat sellaisia että niitä voi mielekkäästi valita? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 12.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ----#: . Miten erotetaan hyvyys ja tärkeys? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 12.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Tarvitaan erikseen myös tärkeyssuhde. Se kuvaa ilmiön merkitystä keskustelijan silmissä. Tätä ei ehkä voi kuvata suhteessa muihin asioihin vaan pikemminkini kategorioina:
- välttämättä huomioon otettavat asiat
- tärkeät asiat
- tavalliset asiat
- asiat joita ei kannata tai pidä ottaa huomioon.

Preferenssirelaatio eli paremmuussuhde kuvastaa yhden asian paremmuutta toiseen asiaan verrattuna. Se on aina kahta asiaa vertaava suhde. Jotta tämä toimisi aina, tarvitaan asia "neutraali" (#45), jota paremmat asiat ovat "hyviä" ja huonommat "huonoja".

Arkkityypit

Kaikki asiat voivat olla ehdollisia keskustelijan suhteen. Tämä ehdollisuus kuvataan preferenssi- ja totuusrelaatiolla. ⇤--#: . Voivatko relaatiot olla ehdollisia keskustelijan suhteen? Jos näin on, joka relaation on voitava olla totuusrelaation subjektina. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) Menee liian monimutkaiseksi se, että joka keskustelijaa varten oikeasti luotaisiin oma henkilökohtainen rooli. Sen sijaan qualifierit rakennetaan arkkityypeille, jotka ovat kuvaavia sen kyseisen asian osalta. Yleensä pyritään siihen, että arkkityypin toimintaa säätelee jokin tunnettu säännöstö kuten tiedettä kritiikki ja havainnot. Sillä tavalla niiden toimintaa on mahdollista ennustaa ja systematisoida.

Sitten jokaista todellista keskustelijaa varten rakennetaan listaus siitä, minkä arkkityypin näkemystä hän kannattaa minkäkin asian osalta. Tästä muodostuu jokaisen henkilökohtainen profiili ja näkemys.

Keskustelija on yleensä jokin arkkityyppi. Jos keskustelijaa ei mainita, oletetaan että kyseessä on tieteellinen näkökulma.

----#: . Arvojen osalta on epäselvää, mitä tieteen arkkityyppi sanoisi. Se pitäisi määritellä esim. siten, että tieteelliset arvot ovat ne, mitä harhattomalla kyselyllä saataisiin vastaukseksi, kun kysytään kaikilta ihmisiltä (tai niiltä, joiden kannalta asia on relevantti). --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Myös arvot ovat ehdolla keskustelija. Keskustelija toteutetaan qualifierina ja itse väite tai ilmiö on sama kaikille.

Arkkityyppi voi olla sisäisesti ristiriitainen, ellei se sisällä sääntöä joka kieltää sisäiset ristiriidat.

Triplettitietokanta

Tarvitaan oma wikidatatietokanta, johon voi syöttää kuvauksia asioista tripletteinä. Näin se saadaan koneluettavaan muotoon.

Yleisrakenne on:

asia 1 (subjekti) on relaatiossa asiaan 2 (objekti)

Tripletissä voi olla myös qualifiereita eli tarkempia kuvauksia (yleensä nämä relaatiot ja asiat ovat qualifiereille tyypillisiä). Niiden rakenne on seuraava:

tripletti on relaatiossa asiaan 3.

Tripletissä voi olla myös viitteitä:

tripletti on relaatiossa viitteeseen.

Erikseen kannattanee luoda tämä taulu, jotta henkilön on sitä helppo muokata itselleen mieleiseksi.

Henkilön itsestään luoma profiili:

Henkilö
Asia (mistä asiasta on kyse? Tässä kohdassa yleensä käytetään laajoja asiakokonaisuuksia ja niiden sisällä tietylle henkilölle yhtä arkkityyppiä. Toki minkä tahansa asian kohdalla tästä yleistilanteesta voi poiketa. Päällekkäiset arkkityypit sovelletaan henkilön asioihin aikajärjestyksessä eli timestampin mukaan.)
Arkkityyppi (minkä arkkityypin mukaisesti toimii tässä asiassa?)
Timestamp

Teko sisältää tyypillisesti nämä relaatiot (mutta on samassa triplettitietokannassa):

Mitä tehdään (tehtävänkuvaus)
Kuka, milloin, minkä jälkeen

Voidaanko kaikki eri oliot pistää triplettitietokantaan? Olion tyyppi pitää ilmoittaa jotenkin. Tägillä? Jos olio on tägätty tiettyyn tyyppiin, siihen lisätään oletusarvoisesti tietyt qualifierit.

Tämä pitää kirjoittaa englanniksi Ben Goertzia varten ja muutenkin.

Voi olla asia ja sillä monta tulkintaa. Kuitenkin jokainen tulkinta esitetään omana asianaan, jonka totuudenmukaisuutta keskustelijat sitten voivat arvioida. Eli tulkinta pelkistyy yksittäisen asian totuudenmukaisuuden arvioinniksi. Kokonaisuus puolestaan selviää sillä, että eri tulkinnat kytketään "kuuluu joukkoon" relaatiolla siihen asiaan, jonka tulkintoja ne ovat. Tulkintojen keskinäistä loogisuutta voidaan arvioida ja näistäkin voidaan esittää eri tulkintoja.

Huomioita menetelmästä

Kategoriset päätökset eivät tule mukaan utiliteettifunktioon vaan ne poistavat päätösvaihtoehtoja tarkastelusta.
Jos päädytään päätelmään päätösvaihtoehdoista joista ei olla itse päättämässä, seurauksena on poliittista liikehdintää varsinaisen päättäjän taivuttelemiseksi, jotta epätoivotut vaihtoehdot eivät tulisi valituksi tai jope kokonaan poistuisivat tarkasteltavien listalta.

Indikaattori pitää lisätä oliotyyppeihin.
Pitää olla myös kausaalimalli päätöksistä indikaattoreihin. Jokaisen kansalaisen ei tosin tarvitse pitää tätä relevanttina.
Hyvyys ja tärkeys ovat kaksi eri asiaa ja ne pitää toisistaan riippumattomasti pystyä kuvaamaan eli niiden pitää olla omina relaatioinaan. Jos tärkeys on nolla se tarkoittaa että henkilö pitää asiaa täysin epärelevanttina.
Tässä kuvauksessa ei vielä kunnolla selviä se että rokotuspäätöksiä tehdään vuosittain satojatuhansia ja niiden yhteisvaikutus näkyy laumasuojassa. Tämä on kuitenkin tärkeä näkökohta. Miten se tehdään helposti ilman että simuloidaan satojatuhansia rokotuspäätöksiä?
- Tehdään attribuutti toistuu kertaa vuodessa jolloin päätöksen volyymi selviää. Sitten voisi olla relaation qualifierina kuvaus siitä, millä ehdoilla relaatio pätee. Esimerkiksi: jos yksittäistapahtuma niin. Jos kaikki yhteensä niin. Mitä enemmän sitä. Vasta kun kaikki niin.
Onko jos-niin-relaatio koskaan kausaalilinkki vai käytetäänkö sitä vain loogisissa päätelmissä?
- Jos-niin nuoli on mallissa päättelyä eikä kausaalisuutta. On ehkä parempi etä sitä ei käytetä molempiin vaan kausaalinuoli on erikseen. Kausaalinuolen nimi on "vaikuttaa" (ei "aiheuttaa" kuten kirjoitin aiemmin).
Päätösasiasta pitää lähteä kausaalinuoli ainakin yhteen indikaattoriin. Relaatio ei lähde yksittäisestä vaihtoehdosta vaan koko päätöksestä ja indikaattori vastaavasti saa arvoja ehdolla eri vaihtoehdot.

Indikaattori on asia joka on merkitty tärkeäksi. Sillä on usein mutta ei välttämättä myös preferenssifunktio.

Mielenkiintoista on että rokotuskattavuus on eri päätöksissä eri rajauksella. Rokotuspäätös on yksilökohtainen ja silloin kattavuuskin koskee vain tätä yksilöä. Rokotuspakko kouluissa taas on koulukihtaimem ja koskee koulun oppilaita joiden joukossa yksilöt ovat. Onko jotain helppoa tapaa toteuttaa tämä muuten kuin simuloimalla koko väestö?

Ilmiö vs asia. Muuttujat kuvaavat ilmiötä, kun taas asiat ovat tosiasiaväitteitä tai preferenssejä. Niinpä väitteiden välille on mielekästä vetää jos - niin nuolia mutta ilmiöiden välille ei. Ilmiöiden välille puolestaan on mielekästä vetää vaikuttaa-nuolia. Muuttujat kannattaa siis piirtää kaavioihin eri tavalla kuin väitteet.

Miten kytketään toisiinsa muuttuja ja väite, jos väite on joko dataa muuttujaan tai osa vastausta? Onko syytä ajatella, että se aina ajatellaan datana muuttujaan nähden ja sisällytetään muuttujan sisäiseen pohdintaan? Entä jos muuttuja tuottaa tiedon väitteen todenperäisyydestä? Jos tämä onkin tärkeämpi suuntaa kaavion kannalta? Tämä olisi sikäli perusteltua, että muuttujat ovat tieteellisiä olioita, jotka ammentavat sisältönsä tutkimusaineistoista ja ovat ainakin periaatteessa riippumattomia esitetyistä väitteistä tai preferensseistä. Mutta silloinhan tämä relaatio on yksinkertaisesti jos-niin, koska jos muuttuja saa tietyn arvon niin silloin väite saa tietyn arvon. Mutta tämähän käy järkeen, koska muuttujista voi ammentaa tietoa poliittiseen keskusteluun.

Kannattaa kuitenkin huomata, että yleensä väitteet ovat muuttujien sisällä osana keskustelua vastauksen sisällöstä. Näiden väitteiden informaation voi ajatella kulkevan väitteestä kohti muuttujan vastausta. Mutta tällä ei oikeastaan ole väliä, koska näitä väitteitä ei politiikkakaavioon tarvitse piirtää.

Politiikkakaavioille muuten pitäisi keksiä jokin naseva ja kuvaava nimi. Jo kauan sitten otin käyttöön termin laajennettu syykaavio (Help:Extended causal diagram), mutta syysuhteet eivät välttämättä ole avainasemassa näissä kaavioissa, joissa tarkastellaan nimenomaan poliittista argumentaatiota. Päätös lienee useimmiten läsnä, mutta päätöskaavio terminä vaikuttaa kaaviolta, jossa kuljetaan polkua pitkin ja risteyksissä kysymyksen perusteella käännytään eri suuntiin. Politiikkakaavio ei ole naseva, mutta käytän sitä toistaiseksi.

Rokotuskeskustelu

Tämä keskustelu on rakennettu Helsingin Sanomien artikkelista rokotusvastaisuudesta Pietarsaaren ympäristössä (HS 17.7.2016). Muita relevantteja rokotuskeskusteluun liittyviä linkkejä:

Roskatiede 9.8.2016. Rokotevastustaja Linda Karlström on saanut mellastaa aivan liian pitkään, aivan liian rauhassa [1]
Österbottens tidning: Vaccin utrotar sjukdomar. Henrik Othman - 4.2.2015 04:01 [2]

Kommentteja kuvaan liittyen. ----#: . Näistä relaatioista pitäisi tehdä t2b-taulukko, mutta siihen ei ole nyt aikaa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 21. elokuuta 2016 kello 09.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Jos #25 niin ei #13.
#22 Rokottaminen edistää ihmisen terveyttä.
Jos (#18 ja #26) niin #22.f
#16 tekee epärelevantiksi #26.
#48 Ei saa rokottaa!
#50 Rokotuskattavuuden taso tarkasteltavassa väestössä. (muuttuja)
#51 Laumaimmuniteetin taso tarkasteltavassa väestössä. (muuttuja)
#52 Riksi saada rokotuksilla ehkäistävä tartuntatauti. (muuttuja, indikaattori). Paha asia (eli isompi riski on huonompi).
#49 must vaccinate ei johda päätösvaihtoehtojen poistamiseen koska THLllä ei ole valtaa eikä halua kansalaisren päätösvallan kaventamiseen muuta kuin vapaaehtoisuuden kautta.
#30 people mean good ehkä väärässä paikassa.

Rokotusvastustajien näkemyksiä

Rokottaminen on arvovalinta. (#1 arvo)
Rokottamisesta voi tulla haittoja. (#2 väite)
Rokottamisesta on karmeita omakohtaisia kokemuksia jostain haitasta tai hoidosta. (#3 väite/arvo?)
Kaikki rokotteet ovat vaarallisia. (#4 väite)
Rokotteita ei tarvita mihinkään. (#5 väite)
Rokotteiden näennäinen teho perustuu hygienian paranemiseen. (#6 väite)
Ystävä tulee vihaiseksi, jos ottaa rokotteen. (#7 arvo)
On omakohtainen kokemus rokotteen assosiaatiosta tauteihin. (#8 väite)
Lapsen kehoon ei laiteta mitään ylimääräistä. (#9 arvo)
MPR-rokotteella nähtiin yhteys autismiin. (#10 väite)
Rokotteet tuntuvat vaarallisilta: niissä on elohopeaa ja muuta arveluttavaa. (#11 arvo)
Rokotteet eivät toimi ollenkaan. (#12 väite)
Laumaimmuniteettia ei ole olemassa. (#13 väite)
Lääketeollisuuden rahoittama rokotetutkimus on epäilyttävää. (#14 arvo/väite?)
THL on korruptoitunut. (#15 väite)
THL ei ole mikään auktoriteetti. (#16 arvo)
Asioista on saatava päättää itse. (#17 arvo)

Rokoteasiantuntijoiden näkemyksiä

Rokottaminen parantaa lapsen suojaa tartuntataudeille. (#18 väite)
Rokottaminen ei ole yksityisasia. (#19 väite)
Rokotteet estävät 2-3 miljoonaa kuolemantapausta vuosittain. (#20 väite)
Isorokko hävitettiin maailmasta rokotteilla. (#21 väite)
Rokotuskattavuus on alentunut Pietarsaaressa. (#23 väite)
Epidemiariski on todellinen. (#24 väite)
Laumaimmuniteetti on tärkeä ilmiö sekä yksilön että väestön suojan kannalta. (#25 väite)
Tuhkarokko lisää riskiä kuolla muihin sairauksiin 2-3 vuoden ajaksi. (#26 väite)
Autismiartikkeli kumottiin paikkansapitämättömänä. (#27 väite)
Yleisten rokotussuositusten on oltava hyödyllisiä paitsi kansanterveydelle myös yksittäiselle ihmiselle. (#28 arvo)
Omissioharha: Tekemättä jättäminen on parempi kuin tekeminen, jos jotain sattuu. (#29 arvo)
Ihmiset eivät tarkoita pahaa. (#30 väite)

Esimerkki yksittäisestä toimesta ja sen päätöksestä:

Rokotanko?

Kyllä | rokote on turvallinen ∧ se tuo rokotetulle hyötyä ∧ en pelkää haittoja ∧ yhteisö sallii sen.
En | muulloin

Esimerkki yhdestä syystä, joka johtaa moneen toimeen:

Pyrkimys hyvään elämään perheessä

→ käytän luomua

→ en rokota

→ syön tasapainoista ravintoa

Tämä voi luoda tarpeen rakenteiselle keskustelulle liittyen johonkin yksityiskohtaan:

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .

Aloitusväite: Hyvä elämä edellyttää rokotusten jättämistä

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

----#: . Mitä hyvää se tuo? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 19.55 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Onko siitä nettoterveyshyötyä hyödyt ja haitat huomioiden? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 19.55 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--#: . Jne. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 19.55 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Tämä voi myös avartaa etsimään vaihtoehtoja:

**Mahdollisia eri toimijoiden päätöksiä rokotuksiin liittyen**
Rokotetaanko? (#31) Vaihtoehdot: Rokotetaan (#32 teko) Ei rokoteta (#33 teko) Ei rokoteta, vaan muutetaan pois laumasuojan varmistamiseksi (jos uskotaan laumasuojan merkitykseen) (#34 teko). Kuka päättää: Perhe Aikataulu: Jatkuva	Porttikielto kouluun? (#35) Vaihtoehdot: Vain lapset, joilla on kaikki rokotukset kunnossa, pääsevät kouluun. (#36 teko) Kouluun otetaan korkeintaan 5 % lapsia joilla ei ole rokotuksia ja lopuille sanotaan eioota. (#37) Jatketaan kuten ennenkin. (#38) Kuka päättää: Kunta Aikataulu: Jatkuva	Valistuskampanja? (#39) Vaihtoehdot: Järjestetään valistuskampanja vanhemmille rokotusten hyödyistä ja haitoista. (#40) Jatketaan kuten ennenkin. (#38) Kuka päättää: THL Aikataulu: 2017	Rokotukset pakollisiksi? (#42) Vaihtoehdot: Rokotusohjelman mukaiset rokotteet tulevat pakollisiksi kaikille lapsille. (#43 teko) Jatketaan kuten ennenkin. (#38) Kuka päättää: Valtio Aikataulu: Jatkuva

Muita tarpeellisia asioita.

Asia #45: neutraali. Tätä käytetään paremmuussuhteissa erottelemaan hyvä (relaatio: parempi kuin neutraali) ja huonoja (relaatio: huonompi kuin neutraali) asioita toisistaan.
Asia #46: Laumasuojan taso (muuttuja: kuinka hyvä laumasuoja tutkittavassa väestössä on? Karkeistettuna: Onko väestön laumasuoja kunnossa? Kyllä / ei)
Asia #47: Kun ihmisten tietotaso rokotteista nousee, heidän rokotusmyönteisyytensä kasvaa ja rokotuskattavuus paranee.
Teko #38 jatketaan kuten ennenkin on yleisteko tai -vaihtoehto, jota voi käyttää missä kontekstissa tahansa. Konteksti siis määritellään päätöksen ja muiden päätösvaihtoehtojen kautta.
- Jos tällaista yleispäätösvaihtoehtoa käytetään, siitä ei saa linkata mitään kontekstispesifisiä relaatioita. Relaatiot pitää muotoilla niin, että nykytilan jatkaminen näkyy suhteessa muihin päätösvaihtoehtoihin. Tämä on sikälikin järkevää, että "tätä menoa" ei itse asiassa ole kovin täsmällinen kuvaus siitä, mitä asioita ollaan tekemässä.

Eri toimien vaikutuksia (relaatioita)

Rokotetaanko/1 Kyllä: Lapsi saa immuunisuojan. #32 tekee relevantiksi #18 ----#: . ei ole väite vaan kytkee teon ja kuvauksen teon seurauksista toisiinsa. Se uskooko seurauksien olevan totta on sisällä kuvauksessa eli asiassa #18. Pitäisikö relaation siksi olla eriniminen? Liittyy? Voi olla liian epämääräinen, koska kyse on nimenomaan siitä että teko laukaisee objektissa olevan syy-seuraussuhteen eli kertoo että asian #18 sisällä olevan subjektin totuusarvo on "tosi". --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 08.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Relaation nimi vaihdettu "aiheuttaa" → "tekee relevantiksi". Vaikka se on kökkö, se kuvaa asiaa täsmällisesti. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 19.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--#: . Relaatio ei kerro mitään asian sisällä olevasta subjektista, koska relaatio ei voi nähdä asian sisälle. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 19.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Rokotetaanko/1 Kyllä: Vanhemmat pelkäävät mahdollisia haittoja. #32 tekee relevantiksi #2.
Rokotetaanko/1 Kyllä: Kaikki rokotteet ovat vaarallisia ja hyödyttömiä. #32 tekee relevantiksi #4. #32 tekee relevantiksi #12.
Porttikielto/1-2 Ainakin osittain: Ylläpitää laumasuojan | rokotuskattavuus olisi muuten alhainen. (#36 tai #37) tekee relevantiksi #25 ~~ehdolla #46 on "epätosi"~~.

----#: . Voiko relaatiossa olla tuplasubjekti? vaihtoehtoisesti voisi ajatella, että luodaan asia joka on joukko ja sisältää kaikki mahdolliset subjektit. Tällä tavalla yksi relaatio riittää kuvaamaan kaikki instanssit joissa relaatio pätee. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 08.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Relaatio ei tarvitse ehtoja, koska #25 itsessään arvioidaan ehdolla kaikki relevantit asiat. Ehdollisuus siis kytkeytyy asiaan, ei relaatioon. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 19.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Porttikielto/1-2 Ainakin osittain: Poistaa ratkaisuvaihtoehdon Rokotetaanko/2 Ei. Jos (#36 tai #37) niin ei #33.
Porttikielto/1-2 Ainakin osittain: Asettaa perheet hankalaan asemaan. Jos (#36 tai #37) niin ei #17.
Valistuskampanja/1 Kyllä: Rokotusvastaisuus saattaa alentua. #40 tekee relevantiksi #47.
Rokotukset pakollisiksi/1 Kyllä: Ylläpitää laumasuojan | rokotuskattavuus olisi muuten alhainen. #43 tekee relevantiksi #25.
Rokotukset pakollisiksi/1 Kyllä: Pakottaa ratkaisuun Rokotetaanko/1 Kyllä. Jos #43 niin #32.
Rokotukset pakollisiksi/1 Kyllä: Rikkoo perheiden itsemääräämisoikeutta. Jos #43 niin ei #17.

----#: . Edellyttääkö tämä ja edellinen relaatio relaation totuusarvoa? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 19.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Arvovalintoja (hyvyysarvoja)

Ylläpitää laumasuojan vs. rikkoo perheiden itsemääräämisoikeutta | konteksti: yhteiskunta. #25 on tärkeämpi ----#: . Pitää olla tarkkana näissä relaatioissa. Jos puhutaan periaatteista, puhutaan kai yleensä siitä kumpi on tärkeämpi ja kumpi joutuu joustamaan. Ja pitääkö arvot kuvata arvoarvostelmina (tämä on tärkeää) tai ilmiöinä (tällainen on asia joita jotkut pitävät tärkeänä). Jälkimmäinen tapa johtaisi siihen, että ilmiöt muuttuvat arvoiksi vasta, kun joku lisää siihen relaation "pitää arvossa X verran". --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 10.17 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) kuin #17. ----#: . Pitäisi myös olla tarkkana siinä, miten asiat kuvataan. Jos asiat ensin kuvataan ilmiöinä. Siitä tulee arvo kun joku sanoo että ilmiö on tärkeä. Siitä tulee väite kun joku sanoo että ilmiö on totta. Toimiiko tämä yleispätevästi? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 10.17 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Ylläpitää laumasuojan vs. asettaa perheet hankalaan asemaan | konteksti: koulu. #25 on tärkeämpi kuin #11. ⇤--#: . Sopivaa objektia ei ole määritelty, mutta onko tuo sanallinen kuvaus muutenkin liian ylimalkainen eli tätä relaatiota ei tarvita ollenkaan ellei asia täsmenny? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 10.17 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
Lapsi saa immuunisuojan vs. vanhempien ei tarvitse pelätä mahdollisia haittoja | konteksti: perhe. #18 on tärkempi kuin #11. ----#: . Epätäsmällisyys siinä, mihin asiaan preferenssirelaatio kohdistuu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 10.17 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Voiko arvovalintoja verrata neutraaliin jotenkin kvantitatiivisesti? Kokeillaan. 1 tarkoittaa, että asia1 on ehdottomasti paljon tärkeämpi kuin asia2, 0 tarkoittaa että ovat yhtä tärkeät ja -1 tarkoittaa että asia2 on ehdottomasti paljon tärkeämpi kuin asia1.

Rokottaminen on arvovalinta. P(#1, #45 | rokotekriitikko) = 0.9, P(#1, #45 | THL) = 0.2
Rokottamisesta on karmeita omakohtaisia kokemuksia jostain haitasta tai hoidosta. P(#3, #45 | rokotekriitikko) = -0.6
Ystävä tulee vihaiseksi, jos ottaa rokotteen. P(#7, #45 | rokotekriitikko) = -0.5
Lapsen kehoon ei laiteta mitään ylimääräistä. P(#9, #45 | rokotekriitikko) = -0.8
Rokotteet tuntuvat vaarallisilta: niissä on elohopeaa ja muuta arveluttavaa. P(#11, #45 | rokotekriitikko ) = -0.7
Lääketeollisuuden rahoittama rokotetutkimus on epäilyttävää. P(#14, #45 | rokotekriitikko) = -0.5
THL ei ole mikään auktoriteetti. P(#16, #45 | rokotekriitikko) = -0.3 ----#: . Hyvyyden etumerkki on helposti epäselvä, varsinkin tässä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 12.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Asioista on saatava päättää itse. P(#17, #45 | rokotekriitikko) = 0.9, P(#17, #45 | THL) = 0.5
Yleisten rokotussuositusten on oltava hyödyllisiä paitsi kansanterveydelle myös yksittäiselle ihmiselle. P(#28, #45 | rokotekriitikko) = 0.9, P(#28, #45 | THL) = 1
Omissioharha: Tekemättä jättäminen on parempi kuin tekeminen, jos jotain sattuu. P(#29, #45 | rokotekriitikko) = 0.4, P(#29, #45 | THL) = 0
Rokottamisesta voi tulla haittoja. P(#2, #45 | rokotekriitikko) = -0.7

Muita relaatioita

Lapsi saa immuunisuojan vs. kaikki rokotteet ovat vaarallisia ja hyödyttömiä. Jos #18 niin ei #12.
MPR-rokotteella nähtiin yhteys autismiin vs. Autismiartikkeli kumottiin paikkansapitämättömänä. Jos #27 niin ei #10.
Koska THL ei ole auktoriteetti, THL:n todisteet eivät ole minkään arvoisia. Jos #16 niin T(referenssi tai väite jonka author = "THL") = 0.

----#: . Onko tämä arvo vai väite? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 19. elokuuta 2016 kello 19.25 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--#: . Ei kumpikaan, vaan se on päättelysääntö tai komento, jolla tehdään operaatioita tietokentässä. Vähän samaan tapaan kuin henkilön uskomusjärjestelmä ajetaan sisään ehdolla erilaiset arkkityypit. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 21. elokuuta 2016 kello 09.52 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Totuusarvoja

Rokottamisesta voi tulla haittoja. T(#2) = 1 (kaikkien mielestä).
Kaikki rokotteet ovat vaarallisia. T(#4 | rokotekriitikko) = 1, T(#4 | THL) = 0.05
MPR-rokotteella nähtiin yhteys autismiin. T(#10 | rokotekriitikko) = 1, T(#10 | THL) = 0
Rokotteet eivät toimi ollenkaan. T(#12 | rokotekriitikko) = 1, T(#10 | THL) = 0
Laumaimmuniteettia ei ole olemassa. T(#13 | rokotekriitikko) = 1, T(#13 | THL) = 0
Laumaimmuniteetti on tärkeä. T(#25 | rokotekriitikko) = 0, T(#25 | THL) = 0

Muuttujan sisällä olevien asioiden tulkinta

Muuttuja: Mitkä ovat rokotteen vaikutukset? (Annosvasteet tai vain luettelo vaikutuksista) Nämä esitetyt väitteet sisältyvät muuttujaan ja osa niistä voi olla totta (ei ole siis niin että vain tasan yksi hypoteesi on totta):

Rokottamisesta voi tulla haittoja. (#2)
Kaikki rokotteet ovat vaarallisia. (#4)
MPR-rokotteella nähtiin yhteys autismiin. (#10)
Rokotteet eivät toimi ollenkaan. (#12)
Laumaimmuniteettia ei ole olemassa. (#13)
Laumaimmuniteetti on tärkeä. (#25)

Muut esitetyt väitteet kuuluvat muihin muuttujiin tai osaksi muita keskusteluja. Kuvatut väitteet ovat totuusarvollisia eli ne voivat olla tai olla olematta totta. Lähtökohtaisesti asian totuusarvo oletetaan muista asioista riippumattomaksi, mutta riippuvuudet kuvataan relaatiolla jos - niin. Jos on joukko asioita, joista yksi ja vain yksi on totta, silloin nämä asiat sijoitetaan joukkoon, jonka tyyppi on "valintajoukko" (ks. yllä).

Jos X niin Y -relaatiota voidaan laajentaa siten, että käytetään ehdollista todennäköisyysjakaumaa P(Y|X). Näiden avulla voidaan kuvata Bayes-uskomusverkko (BBN).

Hylättyjä ideoita

Pitääkö noita täydentää qualifierilla että kuinka paljon lisää uskottavuutta 0-1 jos 1 niin varmaa ja jos 0 niin varmaa että ei. Jos on monta uskottavuuteen vaikuttavaa tekijää niin miten yhdistetään? Summa vii mennä yli rajan ja tulo menee aina pienemmäksi. Tässä tarvitaan bayes-päivitystä selvästi lähtien 0.5 stä. Joka tulos on ajateltava likelihoodina.

Helpoimmin toimii tämä beetajakaumalla kun lähdetään Jeffreyn priorista Beta(0.5,0.5). Puhujan varmuus tulee analogiasta montako 'osumaa' on puolesta ja vastaan.

Väitteen uskottavuuteen siis voi vaikuttaa monta tekijää ja yhteisvaikutus määrää kuinka uskottavana henkilö pitää asiaa. Toiselle uskottavuudet ovat ihan eri ja siksi eri väitteet valikoituvat tarkasteluun.

Tulkinta sisältöä

Jos yksi aihe on wikisivu, mitä ovat tulkinnat? Ovatko nekin wikisivuja koska näin saadaan tilaa vapaamuotoiselle perustelulle ja tulkinnen omistaja voi tehdä parhaansa oman tulkintansa kirjoittamiseen ilman teknisiä rajoitteita. Viittausytännöt ym ovat köytössä normaalisti.

Asiasivulla on yhteenveto esitettistä tulkinnoista. Lisäksi tarvitaan paikka keskustelulle eri tulkintojen ristiriidoista. Eli mikä tulkinta estää toisen tulkinnan validiteetin. Tämä on tavallista eri asioiden välistä pohdintaa eikä tarvita eri työkalua yhden asian sisäisten tulkintojen kuvaamiseen.

Todenperäisyys: Asia on todenperäinen arvolla Beta(4,2); qualifier: arkkityyppi; referenssit.
- Beetafunktiolle on annettavissa seuraavanlainen tulkinta: väite on joko totta tai ei, mutta siitä syntyy dataa, joka on paikkansapitävää todennäköisyydellä p. Jos jokainen datamuru on riippumaton, kuinka paljon on mielestäsi kertynyt dataa väitteen puolesta ja vastaan?

⇤--#: . Tämän ongelma on, että nyt se estimoi dataa generoivan prosessin tarkkuutta eikä enää alkuperäisen väitteen todennäköistä totuusarvoa. On siis parempi kysyä suoraan subjektiivista todennäköisyyttä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Jos eri tulkinnat ovat laadullisia, ne saavat oman aliwikisivunsa. Jos taas määrällisiä, eri tulkintojen ristiriidat ovat ilmplisiittis: jos arvo on tämä, se ei voi olla tuo.

Jotta pystyttäisiin estämään se, että aina epämiellyttävän päätelmän jälkeen luodaan uusi tulkinta jossa tuota päätelmää ei ole, täytyy tulkintaan aina lisätä perustelu sen olemassaolosta. Eli miksi tämä tulkinta ei jo sisälly aiempiin tulkintoihin vaan vaatii uuden olion.

Katso myös

Jaettu ymmärrys
en:Dempster–Shafer theory a framework for reasoning with uncertainty. Dempster's rule of combination is a method for fusing belief constraints.
Enabling Open Science: Wikidata for Research (Wiki4R) (H2020 grant) [3]
Strategisen tutkimuksen teemat korostavat demokratiaa, uudistumista ja sopeutumista (Suomen Akatemia 15.6.2016) [4]
Jouni Tuomisto: Tieteen tarinankerronta kaipaa uusia työkaluja (HS 3.8.2016)R↻
Akatemiahakemus syyskuu 2016 [5]
ISEE 2016: DAGs & the Environment: Practical Applications of Causal Inference Methodologies in Environmental Health Research [6]
ISEE 2016: Mediation analysis in Environmental Epidemiology: key concepts, challenges, and application of modern causal methods [7]
Heikkinen, Vesa. Avoimuuden käsite julkisessa hallinnossa. (Helsingin yliopisto, pro gradu 2016) [8]
PolicyAtlas is a non-partisan project to develop a user-contributed encyclopedia of public policy solutions. The goal of PolicyAtlas is to improve the information available to all levels of public policymakers, thereby leading to the adoption and design of superior public policies and better lives for all who are governed. [9]