Jaetun ymmärryksen menetelmä

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi5575
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5575}}

Jaetun ymmärryksen menetelmä on kokoelma tietorakenteita ja tietoteknisiä työkaluja, joiden avulla voidaan jaettu ymmärrys kuvata ja kirjata siten, että se on rakenteisessa muodossa tietokoneella tapahtuvaa jatkotyöstöä varten.

Kysymys

Mitä tietorakenteita ja työkaluja tarvitaan jaetun ymmärryksen kuvaamiseen rakenteiseen, tietokoneella jatkotyöstettävään muotoon?

Vastaus

Jaetun ymmärryksen menetelmä perustuu ajatukseen rationaalisesta havainnoijasta. Tämä on ideaalinen henkilö, jolla ei ole asioissa omaa intressiä tai mielipidettä vaan joka tarkastelee muiden näkemyksiä rationaalisesti. Hän pyrkii ymmärtämään toisen henkilön näkemykset ja uskomusjärjestelmän niin tarkasti, että siitä muodostuu looginen kokonaisuus. Uskomusjärjestelmien sisäisiin ristiriitoihin hän puuttuu ja hakee niihin selitystä henkilöltä, muttei kuitenkaan vaadi henkilöä luopumaan ristiriitaisista käsityksistään.

Rationaalisen havainnoijan tehtävä on auttaa henkilöä kirjaamaan oma uskomusjärjestelmänsä niin tarkasti, että ulkopuolinen voi ymmärtää sen. Epäloogisuudet kirjataan epäloogisuuksina, vaikka henkilö itse ei tunnistaisi omien näkemystensä sisäisiä ristiriitoja.

Arkkityyppi tarkoittaa kuvitteellista henkilöä, jonka näkemykset edustavat jonkin todellisen ihmisjoukon näkemyksiä tietyssä asiassa. Arkkityyppien näkemyksille tärkeää on selkeys ja keskinäinen kattavuus eli että arkkityyppien näkemykset ovat keskenään mahdollisimman vähän päällekkäisiä ja yhdessä kattavat mahdollisimman suuren osan todellisten ihmisten näkemysten kirjosta. Vähemmän tärkeää on, että arkkityyppi edustaisi täsmällisesti jotain tiettyä ihmisryhmää. Tavoitteena on, että useimpien ihmisten näkemykset tietystä asiasta pystytään kuvaamaan muutaman arkkityypin avulla. Tämä yksinkertaistaa ja selkeyttää jaetun ymmärryksen kuvausta. Yksittäisen todellisen ihmisen ei tarvitse olla samaa mieltä yhden arkkityypin kanssa joka asiasta, vaan hän voi vapaasti valita eri asioihin eri arkkityypit kuvaamaan hänen näkemyksiään.

Rationaalisen havainnoijan tärkein apuväline on Tietokone. Se kirjaa kuvaukset ihmisten näkemyksistä asioina ja niiden välisinä relaatioina. Asia voi olla väite, arvo, teko tai muu asia. Erilaisia asioita voi olla rajaton määrä, mutta sisällöllisesti samankaltaisten asioiden kirjaamista vältetään, jos ne ovat kirjattavissa selkeästi yhdeksi asiaksi. (Logiikka on sama kuin eri arkkityyppien näkemyksissä.) Asioiden välisiä relaatioita sen sijaan on vain pienehkö määrä. Tärkeimmät relaatiot ovat:

• joukko-opilliset: kuuluu joukkoon, on osajoukko (näillä voidaan muodostaa hierakioita).
• loogiset: ei, ja, tai, jos-niin (ehdolla?), yhtäpitävää, kaikilla, on olemassa.
• kausaaliset: aiheuttaa, lisää, estää, vähentää.
• matemaattiset operaattorit: + - * / ym.
• Tägi eli sisältöä kuvaileva hakusana.

Relaatiot kirjoitetaan tripletteinä kuten Wikidatassa. Tripletin ydin on lause, jossa on subjekti, predikaatti ja objekti. Lausetta voidaan täsmentää qualifiereilla, jotka ovat triplettilauseita muodossa lause-predikaatti-objekti. Lisäksi lauseella voi olla viitteitä, jotka todistelevat lauseen paikkansapitävyyttä.

Asioista ja relaatioista koostuvan tietorakenteen tulee kuvata asiat niin monipuolisesti, että henkilö voi sanoa kuvauksen olevan totuudenmukainen ja hyvä kuvaus hänen uskomusjärjestelmästään kuvatun asian osalta. Samalla sen tulee olla niin kaavamainen, että Tietokone pystyy hakemaan, luokittelemaan ja jäsentämään eri ihmisten tuottamia tietoja ja kuvaamaan, millaisiin päätelmiin tietyistä ihmisistä koostuva ryhmä päätyisi.

Kaikki asiat järjestelmässä ovat ehdolla se henkilö, joka uskoo asian olevan kuvatulla tavalla. Jos henkilöä tai arkkityyppiä ei ole nimetty, oletetaan implisiittisesti, että kyseessä on tieteellisen maailmankuvan mukainen käsitys. Tämä tarkoittaa sitä, että käsityksen täytyy perustua havaintoihin ja niistä tehtyihin päätelmiin ja että asiaa saa kuka tahansa vapaasti kritisoida tieteellisin perustein. Se ei myöskään saa olla ristiriidassa muiden tieteellisten käsitysten kanssa. Asiaa on päivitettävä kritiikin perusteella, jos se osoittautuu tieteellisesti päteväksi.

Perustelut

Johdanto

Miten käsitellään tietoja, jotka eri toimijat nostavat esille mutta jotka eivät ole riittävän rakenteisia kausaalimalliin tai väittämiä, joista voisi käydä rakenteista keskustelua?

Systeemin pitää olla fraktaalinen siten, että olion sisus voi olla joko suorasanaista tekstiä eli koneen ymmärtämättömissä tai rakenteinen relaatioverkko jonka kone ymmärtää.

Kokeile erilaisten tekstien jäsentämistä tämän avulla. Morfeldin paperi. Rokotusuutinen. Harakan pamfletti.

Esim. rokotukset.

• Minua pelottaa rokottaminen ja se että aiheutan lapselleni haittaa.
• Rokotteissa on monia arveluttavia yksityiskohtia joista keskustelua yritetään vaimentaa.
• Jos liikaa vatvotaan riskejä, ihmiset saadaan pelkäämään mitä tahansa.
• Omissioharha: On pahempi toimia kuin jättää toimimatta tilanteessa, jossa lopputulos on ikävä. Syyllisyys on pienempi jos harmi ei ole itse aiheutettua.

Jatkokysymyksiä:

• Jos rokottamisen haitta osoitetaan pieneksi, muutatko mielesi?
• Jos rokottamatta jättämisen haitta osoitetaan suureksi, muutako mielesi?

Miten yhden ihmisen näkemys kytketään kokonaisuuteen? Kai on järkevää, että jokainen saa kirjoittaa oman näkemyksensä, joka on sinänsä yksi (kirjoittajan mielestä) johdonmukainen kokonaisuus?

Voidaanko pyytää käyttämään kausaalikuvausta? Vai toimiiko tämmöinen: pitää tehdä a koska b.

Pitää olla yhteinen arvopohja johon kytkeytyvät eri ihmisten arvot. Eli pitää pystyä tarkastelemaan yhden ihmisen arvoja kokonaisuutta tai koko yhteisön arvojen synteesiä jossa ovat kaikkien arvojen näkökulmat mukana.

Loppujen lopuksi kyse on tunteista. Siksi on tärkeää että myös erilaiset tunteet alistetaan kriittiselle tarkastelulle: mikä on tärkeämpää kuin jokin toinen. Tunteita pystytään generoimaan (kuten Pikachun abortista) siten että ne ovat mutta eivät liity mitenkään tosimaailman asioihin muuten kuin luomalla tunnetilan jotakin asiaa vastaan.

Päätös koostuu vaihtoehdoista jotka sisältävät tekoja (tai niiden joukkoja) jira-tyyliin. Kuka tekee mitä milloin mitä tarvitaan ensin. Tarkoittaako "Is blocked by" että tämä teko tehdään vasta sitten kun tuo on valmis vai että tämä peruuntui koska tehdäänkin tuo?

Entä THL:n korruptoituneisuus? Se pitää saada mukaan jotenkin. Tarvitaan relaatio lisää/vähentää uskottavuutta tai kääntäen uskottavaa/epäuskottavaa koska. (Nämä eivät ole ihan käänteisasiat.)

Tätä näkemystä voidaan sitten tarkastella sen suhteen, että mitkä seikat ovat kriittisiä arvojen toteutumisen suhteen eli millä teoilla saavutetaan paras tulos. Myös voidaan tarkastella sitä mitkä arvot ovat pahimmin ristiriisassa muiden kanssa tai mitkä ovat ne jskomukset jotka voi akkaimmin muuttavat käsitystä hyvästä lopputuloksesta.

Asiat voivat olla järkyttäviä mutta sanomiset eivät. Asian esiin ostamista ei siis voi järjestelmässä paheksua. Sen sijaan itse asiaa voi.

Totuus ja tahto. Siinäpä iskulause uudelle puolueelle jonka voima löhtee tieteellisestä menetelmästä yhdistettynä ihmisten haluun tehdä hyvää, oikein ja kehittyä. Puolue ei ole naiivi ja usko että kaikki voisivat hyväksyä jonkin yhden totuuden tai että kaikki pitäisivät samoja asioita tärkeämpinä. Mutta sen sijaan se uskoo siihen että maailmassa asiat tapahtuvat oikeasti jollain yhdellä tietyllä tavalla ja ihmisten tieto tai tulkinta tästä on ristiriitainen, ei maailma sinänsä. Ja toisaalta vaikka ihmiset ovat eri mieltä kuitenkin on olemassa asioita joita oidetään universaalisti tärkeinä ja niiden puolustaminen on ensisijaista. Kuten rauha tai elämän kunnioittaminen.

Puolue ei vastusta diktaattoreita vaan kuvaa heidänkin tietonsa ja oyrkimyksensä kuten muidenkin. Sen sijaan diktaattorit vastustavat puoluetta koska se alentaa heidän tasolle, jonka heidän oma ajattelunsa oikeuttaa. Se on aina paljon matalampi kuin heidän nykyinen yhteiskunnallinen tasonsa.

Eri asioiden välisiä ristiriitoja pitää myös pystyä kuvaamaan kvantitatiivisesti. Jo x > 100 niin y < 40.

Ideana on että valitsemalla sopivat vivut pystyy järjestelmästä generoimaan jokaisen osallistujan näkemyksen siten kuin hän itse sen näkee. Mutta samalla paljastuvat ne eri tulkinnat ja oletukset jotka täytyy tehdä että saa aikaa halutut päätelmät.

Tietorakenne

Oliot

Asia on mikä tahansa muuttuja, seikka tai arvostuksen kohde, johon halutaan liittää jaetussa ymmärryksessä relaatioita. Sillä pitää olla yksilöllinen tunniste. Käytännössä tämä tunniste on yleensä URL, joka viittaa (Opasnetissä tai muussa wikissä) asiaa kuvailevaan tekstiin. Asialla voi olla tai voi olla olematta sisäinen rakenne, jota käytetään jaetun ymmärryksen verkossa. Asioita on erityyppisiä; tyypit eivät ole välttämättömiä eivätkä toisiaan poissulkevia.

• Jos asialla on totuusarvosuhde eli totuusarvorelaatio, sitä kutsutaan väitteeksi.
• Jos asialla on paremmuussuhde eli preferenssirelaatio, sitä kutsutaan arvoksi.
• Jos asia sisältää tehtävänkuvauksen, sitä kutsutaan teoksi.
• Jos asia on subjektina relaatiossa "sisältää vaihtoehdon", sitä kutsutaan päätökseksi.
• Jos asia on objektina relaatiossa "sisältää vaihtoehdon", sitä kutsutaan vaihtoehdoksi eli päätösvaihtoehdoksi. Vaihtoehdot voivat sisältää tekoja.

----#: . Miten kuvataan tarpeet arvojen erityistapauksena? Onko tämä tarpeellista? Voiko tehdä niin, että arvotetaan erikseen asia ja asian negaatio eli puuttuminen? Silloin asian ja sen puuttumisen välinen arvostusero kertoo, kuinka tarpeellinen se asia on. Toimiiko tämä helpoimmin niin, että negaation arvostukselle on oma relaatio, jossa subjektina on se alkuperäinen asia? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Relaatiot

Mitä relaatioita tarvitaan?

• Preferenssirelaatiot: X on parempi kuin Y (tärkeydellä Z); X:n puute on parempi kuin Y; X:n puute on huonompi kuin Y; X:n puute on parempi kuin Y:n puute.
• Totuusarvorelaatio: X on totta todennäköisyydellä 0-1.
• Päätösrelaatio: X sisältää vaihtoehdon Y.
• Loogiset: jos - niin, ei, tai, ja, yhtäpitävää. Kaikilla. On olemassa.
• X ehdolla (tai kontekstissa) Y.
• Joukko-oppi: kuuluu joukkoon (käänteisenä: sisältää), on osajoukko, tyhjä joukko. On sellaisen joukon alkio, jonka alkioista yksi ja vain yksi on pätevä (eli totta tai valittu).
  • Esim. teko kuuluu joukkoon päätösvaihtoehto.
• Tägi: liittyy avainsanaan x.
• Kausaaliset: aiheuttaa/lisää, estää/vähentää. ----#: . Pitäisikö relaation olla "aiheuttaa" ja qualifierina lisää/estää ym.? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
• Argumentatiiviset: puolustaa, hyökkää, kommentoi.
• Matemaattiset: + - * / ^ ym.
• X edellyttää Y. Käänteisrelaatio: Y auttaa saavuttamaan X.
• Muut: omistajana on, asian tyyppi on, määräaika on.

Relaatiolla voi olla referenssinä asia, joka perustelee yksityiskohtaisesti, miksi relaatio on olemassa. Perustelut sijoitetaan siis omaan asiaansa eikä se tule koneluettavaksi osaksi jaetun ymmärryksen relaatioverkkoa.

Arkkityypit

Kaikki relaatiot voivat olla ehdollisia keskustelijan suhteen. ⇤--#: . Vai pelkästään preferenssirelaatio ja totuusarvorelaatio? Jos näin on, joka relaation on voitava olla totuusrelaation subjektina. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack) Menee liian monimutkaiseksi se, että joka keskustelijaa varten oikeasti luotaisiin oma henkilökohtainen rooli. Sen sijaan qualifierit rakennetaan arkkityypeille, jotka ovat kuvaavia sen kyseisen asian osalta. Yleensä pyritään siihen, että arkkityypin toimintaa säätelee jokin tunnettu säännöstö kuten tiedettä kritiikki ja havainnot. Sillä tavalla niiden toimintaa on mahdollista ennustaa ja systematisoida.

Sitten jokaista todellista keskustelijaa varten rakennetaan listaus siitä, minkä arkkityypin näkemystä hän kannattaa minkäkin asian osalta. Tästä muodostuu jokaisen henkilökohtainen profiili ja näkemys.

Keskustelija on yleensä jokin arkkityyppi tai voi myös puuttua, jolloin sanojaan ei oteta kantaa. "Tiede" on tärkein arkkityyppi.

⇤--#: . Pitäisikö oletuksena kuitenkin olla tiede, jos ei muuta sanota? Tällöin kaikkia väitteitä kritisoitaisiin tieteellisin perustein, ellei määritellä keskustelijaa. Tämä voi ylläpidon kannalta olla tärkeää. Samalla se välittää viestin, että tiede on oletusarvona järjestelmässä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

----#: . Arvojen osalta on epäselvää, mitä tieteen arkkityyppi sanoisi. Se pitäisi määritellä esim. siten, että tieteelliset arvot ovat ne, mitä harhattomalla kyselyllä saataisiin vastaukseksi, kun kysytään kaikilta ihmisiltä (tai niiltä, joiden kannalta asia on relevantti). --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Myös arvot ovat ehdolla keskustelija. Keskustelija varmaan toteutetaan qualifierina ja itse väite tai ilmiö on sama kaikille.

Arkkityyppi voi olla sisäisesti ristiriitainen, ellei se sisällä sääntöä joka kieltää sisäiset ristiriidat.

Tulkinta ja paremmuus

Tulkinta tarkoittaa henkilön uskomusta väitteen todenperäisyydestä tai paremmuudesta arvojen suhteen.

⇤--#: . Ehkä tulkinnalla pitäisi tarkoittaa vain todenperäisyyden tulkintaa, koska arvostus on eri asia ja relaatiot ovat erilaiset. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

• Todenperäisyys: Asia on totta todennäköisyydellä 0-1 (käytetään pelkkää subjektiivisen todennäköisyyden lukua ilman jakaumaa); qualifier: arkkityyppi; referenssit.
• Paremmuussuhde: Asia 1 on parempi kuin asia 2; qualifier: relaation tärkeys on X; qualifier: arkkityyppi; referenssit.

Preferenssirelaatio eli paremmuussuhde kuvastaa yhden asian paremmuutta toiseen asiaan verrattuna. Se on aina kahta asiaa vertaava suhde. Jotta tämä toimisi aina, tarvitaan asia "neutraali", jota paremmat asiat ovat "hyviä" ja huonommat "huonoja".

Triplettitietokanta

Tarvitaan oma wikidatatietokanta, johon voi syöttää kuvauksia asioista tripletteinä. Näin se saadaan koneluettavaan muotoon.

Yleisrakenne on:

asia 1 (subjekti) on relaatiossa asiaan 2 (objekti)

Tripletissä voi olla myös qualifiereita eli tarkempia kuvauksia (yleensä nämä relaatiot ja asiat ovat qualifiereille tyypillisiä). Niiden rakenne on seuraava:

tripletti on relaatiossa asiaan 3.

Tripletissä voi olla myös viitteitä:

tripletti on relaatiossa viitteeseen.

Erikseen kannattanee luoda tämä taulu, jotta henkilön on sitä helppo muokata itselleen mieleiseksi.

Henkilön itsestään luoma profiili:

• Henkilö
• Asia (mistä asiasta on kyse?)
• Arkkityyppi (minkä arkkityypin mukaisesti toimii tässä asiassa?)
• Timestamp

Teko sisältää tyypillisesti nämä relaatiot (mutta on samassa triplettitietokannassa):

• Mitä tehdään (tehtävänkuvaus)
• Kuka, milloin, minkä jälkeen

Voidaanko kaikki eri oliot pistää triplettitietokantaan? Olion tyyppi pitää ilmoittaa jotenkin. Tägillä? Jos olio on tägätty tiettyyn tyyppiin, siihen lisätään oletusarvoisesti tietyt qualifierit.

Tämä pitää kirjoittaa englanniksi Ben Goertzia varten ja muutenkin.

Voi olla asia ja sillä monta tulkintaa. Kuitenkin jokainen tulkinta esitetään omana asianaan, jonka totuudenmukaisuutta keskustelijat sitten voivat arvioida. Eli tulkinta pelkistyy yksittäisen asian totuudenmukaisuuden arvioinniksi. Kokonaisuus puolestaan selviää sillä, että eri tulkinnat kytketään "kuuluu joukkoon" relaatiolla siihen asiaan, jonka tulkintoja ne ovat. Tulkintojen keskinäistä loogisuutta voidaan arvioida ja näistäkin voidaan esittää eri tulkintoja.

Rokotuskeskustelu

Tämä keskustelu on rakennettu Helsingin Sanomien artikkelista rokotusvastaisuudesta Pietarsaaren ympäristössä (HS 17.7.2016).

Rokotusvastustajien näkemyksiä:

• Rokottaminen on arvovalinta. (#1 arvo)
• Rokottamisesta voi tulla haittoja. (#2 väite)
• Rokottamisesta on karmeita omakohtaisia kokemuksia jostain haitasta tai hoidosta. (#3 väite/arvo?)
• Kaikki rokotteet ovat vaarallisia. (#4 väite)
• Rokotteita ei tarvita mihinkään. (#5 väite)
• Rokotteiden näennäinen teho perustuu hygienian paranemiseen. (#6 väite)
• Ystävä tulee vihaiseksi, jos ottaa rokotteen. (#7 arvo)
• On omakohtainen kokemus rokotteen assosiaatiosta tauteihin. (#8 väite)
• Lapsen kehoon ei laiteta mitään ylimääräistä. (#9 arvo)
• MPR-rokotteella nähtiin yhteys autismiin. (#10 väite)
• Rokotteet tuntuvat vaarallisilta: niissä on elohopeaa ja muuta arveluttavaa. (#11 arvo)
• Rokotteet eivät toimi ollenkaan. (#12 väite)
• Laumaimmuniteettia ei ole olemassa. (#13 väite)
• Lääketeollisuuden rahoittama rokotetutkimus on epäilyttävää. (#14 arvo/väite?)
• THL on korruptoitunut. (#15 väite)
• THL ei ole mikään auktoriteetti. (#16 arvo)
• Asioista on saatava päättää itse. (#17 arvo)

Rokoteasiantuntijoiden näkemyksiä:

• Rokottaminen parantaa lapsen suojaa tartuntataudeille. (#18 väite)
• Rokottaminen ei ole yksityisasia. (#19 väite)
• Rokotteet estävät 2-3 miljoonaa kuolemantapausta vuosittain. (#20 väite)
• Isorokko hävitettiin maailmasta rokotteilla. (#21 väite)
• Rokotuskattavuus on alentunut Pietarsaaressa. (#23 väite)
• Epidemiariski on todellinen. (#24 väite)
• Laumaimmuniteetti on tärkeä ilmiö sekä yksilön että väestön suojan kannalta. (#25 väite)
• Tuhkarokko lisää riskiä kuolla muihin sairauksiin 2-3 vuoden ajaksi. (#26 väite)
• Autismiartikkeli kumottiin paikkansapitämättömänä. (#27 väite)
• Yleisten rokotussuositusten on oltava hyödyllisiä paitsi kansanterveydelle myös yksittäiselle ihmiselle. (#28 arvo)
• Omissioharha: Tekemättä jättäminen on parempi kuin tekeminen, jos jotain sattuu. (#29 arvo)
• Ihmiset eivät tarkoita pahaa. (#30 väite)

Esimerkki yksittäisestä toimesta ja sen päätöksestä:

Rokotanko?

• Kyllä | rokote on turvallinen ∧ se tuo rokotetulle hyötyä ∧ en pelkää haittoja ∧ yhteisö sallii sen.
• En | muulloin

Esimerkki yhdestä syystä, joka johtaa moneen toimeen:

Pyrkimys hyvään elämään perheessä

→ käytän luomua

→ en rokota

→ syön tasapainoista ravintoa

Tämä voi luoda tarpeen rakenteiselle keskustelulle liittyen johonkin yksityiskohtaan:

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Hyvä elämä edellyttää rokotusten jättämistä Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut. (Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)
Väittely: ----#: . Mitä hyvää se tuo? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 19.55 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ----#: . Onko siitä nettoterveyshyötyä hyödyt ja haitat huomioiden? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 19.55 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) ⇤--#: . Jne. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 11. elokuuta 2016 kello 19.55 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Tämä voi myös avartaa etsimään vaihtoehtoja:

Päätös (asia #1 päätös)

Rokotetaanko?

• Vaihtoehdot:
  1. Rokotetaan (#2 teko)
  2. Ei rokoteta (#3 teko)
  3. Ei rokoteta, vaan muutetaan pois laumasuojan varmistamiseksi (jos uskotaan laumasuojan merkitykseen) (#4 teko).
• Kuka päättää: Perhe
• Aikataulu: Jatkuva

Päätös (#5)

Porttikielto kouluun?

• Vaihtoehdot:
  1. Vain lapset, joilla on kaikki rokotukset kunnossa, pääsevät kouluun. (#6 teko)
  2. Kouluun otetaan korkeintaan 5 % lapsia joilla ei ole rokotuksia ja lopuille sanotaan eioota. (#7)
  3. Ei rajoituksia rokotuksiin liittyen. (#8)
• Kuka päättää: Kunta
• Aikataulu: Jatkuva

Päätös (#9)

Valistuskampanja?

• Vaihtoehdot:
  1. Järjestetään valistuskampanja vanhemmille rokotusten hyödyistä ja haitoista. (#10)
  2. Ei järjestetä kampanjaa. (#11) ⇤--#: . Tämä ei ole teko, koska mitään ei tehdä. Sen sijaan päätöksessä pitäisi ehkä kuvata, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa joten erillistä asiaa ei tarvita(?). Mitäpä jos päätösasiat sisältäisivät listauksen eri vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä toimista? Mutta voi olla ongelma, jos tämä on asian sisäistä tietoa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 14.08 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
• Kuka päättää: THL
• Aikataulu: 2017

Päätös (#12)

Rokotukset pakollisiksi?

• Vaihtoehdot:
  1. Rokotusohjelman mukaiset rokotteet tulevat pakollisiksi kaikille lapsille. (#13 teko)
  2. Rokotusohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen kuten tähänkin asti. (#14)
• Kuka päättää: Valtio
• Aikataulu: Jatkuva

Eri toimien vaikutuksia

• Rokotetaanko/1 Kyllä: Lapsi saa immuunisuojan (#15 väite)
• Rokotetaanko/1 Kyllä: Vanhemmat pelkäävät mahdollisia haittoja (#16)
• Rokotetaanko/1 Kyllä: Kiistelty väite: Kaikki rokotteet ovat vaarallisia ja hyödyttömiä (#17)
• Porttikielto/1-2 Ainakin osittain: Ylläpitää laumasuojan | rokotuskattavuus olisi muuten alhainen (#18)
• Porttikielto/1-2 Ainakin osittain: Poistaa ratkaisuvaihtoehdon Rokotetaanko/2 Ei (Relaatio: jos (#6 tai #7) niin ei #3)
• Porttikielto/1-2 Ainakin osittain: Asettaa perheet hankalaan asemaan (väite #19)
• Valistuskampanja/1 Kyllä: Rokotusvastaisuus saattaa alentua. (väite #20)
• Rokotukset pakollisiksi/1 Kyllä: Ylläpitää laumasuojan | rokotuskattavuus olisi muuten alhainen (#21)
• Rokotukset pakollisiksi/1 Kyllä: Pakottaa ratkaisuun Rokotetaanko/1 Kyllä (#22)
• Rokotukset pakollisiksi/1 Kyllä: Rikkoo perheiden itsemääräämisoikeutta (väite #23)

Arvovalintoja

• Ylläpitää laumasuojan vs. rikkoo perheiden itsemääräämisoikeutta | konteksti: yhteiskunta (arvo #24)
• Ylläpitää laumasuojan vs. asettaa perheet hankalaan asemaan | konteksti: koulu (#25)
• Lapsi saa immuunisuojan vs. vanhempien ei tarvitse pelätä mahdollisia haittoja | konteksti: perhe (#26)
• Lapsi saa immuunisuojan vs. kiistelty väite: kaikki rokotteet ovat vaarallisia ja hyödyttömiä. ⇤--#: . Molemmat eivät voi olla totta yhtä aikaa. Niinpä niitä ei voi arvovertailla mielekkäästi. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 12. elokuuta 2016 kello 13.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Muuttujan sisällä olevien asioiden tulkinta

Muuttuja: Mitkä ovat rokotteen vaikutukset? (Annosvasteet tai vain luettelo vaikutuksista) Nämä esitetyt väitteet sisältyvät muuttujaan:

• Rokottamisesta voi tulla haittoja. (väite #27)
• Kaikki rokotteet ovat vaarallisia. (#28)
• MPR-rokotteella nähtiin yhteys autismiin. (#29)
• Rokotteet eivät toimi ollenkaan. (#30)
• Laumaimmuniteettia ei ole olemassa. (#31)
• Laumaimmuniteetti on tärkeä. (#32)

Muut esitetyt väitteet kuuluvat muihin muuttujiin tai osksi muita keskusteluja. Kuvatut väitteet ovat totuusarvollisia eli ne voivat olla tai olla olematta totta. Lähtökohtaisesti asian totuusarvo oletetaan muista asioista riippumattomaksi, mutta riippuvuudet kuvataan relaatiolla jos - niin. Jos on joukko asioita, joista yksi ja vain yksi on totta, silloin näiden asioiden totuusarvot kuvataan relaatioilla:

jos x_i niin ei x_j, kun i != j ja x_i, x_j kuuluvat joukkoon X.

⇤--#: . Pitäisikö kuitenkin olla erikseen olemassa relaatio, joka kuvaa joukon toisensa poissulkevia ja kokonaisuuden muodostavia asioita (exclusive and exhaustive)? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Hylättyjä ideoita

Pitääkö noita täydentää qualifierilla että kuinka paljon lisää uskottavuutta 0-1 jos 1 niin varmaa ja jos 0 niin varmaa että ei. Jos on monta uskottavuuteen vaikuttavaa tekijää niin miten yhdistetään? Summa vii mennä yli rajan ja tulo menee aina pienemmäksi. Tässä tarvitaan bayes-päivitystä selvästi lähtien 0.5 stä. Joka tulos on ajateltava likelihoodina.

Helpoimmin toimii tämä beetajakaumalla kun lähdetään Jeffreyn priorista Beta(0.5,0.5). Puhujan varmuus tulee analogiasta montako 'osumaa' on puolesta ja vastaan.

Väitteen uskottavuuteen siis voi vaikuttaa monta tekijää ja yhteisvaikutus määrää kuinka uskottavana henkilö pitää asiaa. Toiselle uskottavuudet ovat ihan eri ja siksi eri väitteet valikoituvat tarkasteluun.

Tulkinta sisältöä

Jos yksi aihe on wikisivu, mitä ovat tulkinnat? Ovatko nekin wikisivuja koska näin saadaan tilaa vapaamuotoiselle perustelulle ja tulkinnen omistaja voi tehdä parhaansa oman tulkintansa kirjoittamiseen ilman teknisiä rajoitteita. Viittausytännöt ym ovat köytössä normaalisti.

Asiasivulla on yhteenveto esitettistä tulkinnoista. Lisäksi tarvitaan paikka keskustelulle eri tulkintojen ristiriidoista. Eli mikä tulkinta estää toisen tulkinnan validiteetin. Tämä on tavallista eri asioiden välistä pohdintaa eikä tarvita eri työkalua yhden asian sisäisten tulkintojen kuvaamiseen.

• Todenperäisyys: Asia on todenperäinen arvolla Beta(4,2); qualifier: arkkityyppi; referenssit.
  • Beetafunktiolle on annettavissa seuraavanlainen tulkinta: väite on joko totta tai ei, mutta siitä syntyy dataa, joka on paikkansapitävää todennäköisyydellä p. Jos jokainen datamuru on riippumaton, kuinka paljon on mielestäsi kertynyt dataa väitteen puolesta ja vastaan?

⇤--#: . Tämän ongelma on, että nyt se estimoi dataa generoivan prosessin tarkkuutta eikä enää alkuperäisen väitteen todennäköistä totuusarvoa. On siis parempi kysyä suoraan subjektiivista todennäköisyyttä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Subjektiivisen todennäköisyyden voisi operationalisoida näin: "Mikä on mielestäsi todennäköisyys sille, että tämä asia saadaan seuraavan 30 vuoden aikana osoitettua todeksi niin varmasti, että se on käytännöllisesti katsoen kiistaton? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 20.07 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Jos eri tulkinnat ovat laadullisia, ne saavat oman aliwikisivunsa. Jos taas määrällisiä, eri tulkintojen ristiriidat ovat ilmplisiittis: jos arvo on tämä, se ei voi olla tuo.

Jotta pystyttäisiin estämään se, että aina epämiellyttävän päätelmän jälkeen luodaan uusi tulkinta jossa tuota päätelmää ei ole, täytyy tulkintaan aina lisätä perustelu sen olemassaolosta. Eli miksi tämä tulkinta ei jo sisälly aiempiin tulkintoihin vaan vaatii uuden olion.

Katso myös

• Jaettu ymmärrys
• Jouni Tuomisto: Tieteen tarinankerronta kaipaa uusia työkaluja (HS 3.8.2016)R↻