Tietokide

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 28. tammikuuta 2016 kello 12.00 – tehnyt Heta (keskustelu | muokkaukset) (→‎Perustelut)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Tietokide on yleisnimitys tieto-oliolle, joka antaa senhetkisen parhaan vastauksen johonkin täsmälliseen tutkimuskysymykseen perustuen olemassaolevan tiedon joukkoistettuun tulkintaan. Tietokiteitä käytetään erityisesti Opasnet-verkkotyötilassa. Tietokiteitä ovat esimerkiksi arviointi, muuttuja ja metodi.

Kysymys

Millaisia pitää tietokiteiden olla, jotta ne

  • ovat hyödyllisiä tieto-olioita vaikutusarvioinneissa sellaisenaan,
  • sisältävät vastauksen avoimena datana,
  • kestävät tieteellistä kritiikkiä,
  • pystyvät myös mittaamaan sisältämänsä tiedon käyttöä ja hyödyllisyyttä,
  • pystyvät hyväksyttävällä tavalla jakamaan tieteellistä meriittiä sisällön tuottamiseen osallistuineille?

Vastaus

Tietokiteet ovat mm. arviointien peruselementtejä. Ne kuvaavat aina jotakin reaalimaailman ilmiötä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi fyysisten ilmiöiden kuvaukset kuten altistus jollekin kemikaalille, mutta myös väestön mielipidejakauma maahanmuuton suhteen. Tietokiteiden perusluonteeseen kuuluu, etteivät ne ole lopullisia, vaan niiden sisältö kehittyy tiedon ja niiden parantamiseen käytetyn työn lisääntyessä. Tietokiteet eivät myöskään ole sidottuja mihinkään tiettyyn arviointiin, vaan niitä voi käyttää useiden arviointien osana. Poikkeuksena tästä ovat arvioinnit, jotka tuotetaan tietyn päätöksenteon tarpeita varten ja joiden vastaus ei muutu arvioinnin valmistuttua (vaikka arvioinnin sisältämät muuttujat ehkä muuttuvatkin). Tietokiteitä kutsutaan myös muuttujiksi niiden vaikutusarvioinnissa saaman roolin takia. Sanalla muuttuja on kuitenkin niin monta eri merkitystä, että haluamme tässä yhteydessä käyttää tietokidettä.

Tietokiteen eräs ominainen piirre on sen standardoitu rakenne, joka mahdollistaa arviointimallien tai erilaisten nettisovellusten rakentamisen sen päälle. Eli vaikka sen sisältö päivittyy tiedon parantuessa, se pysyy jatkuvasti vakioidussa koneluettavassa muodossa. Yleensä vain raakadata on enemmän tai vähemmän standardimuodossa, kun taas datan pohjalta tehdyt tulkintoja sisältävät tietotuotteet ovat lähes poikkeuksetta ihmisille - ei koneille - suunnattuja, kuten artikkeleita tai raportteja. Tietokide onkin harvinainen tieto-oliotyyppi: se on koneluettavassa muodossa oleva tulkinta jostain täsmällisestä aiheesta.

Tietokiteitä on erilaisia eri käyttötarkoituksiin, ja niitä on tarkemmin kuvattu mm. sivuilla muuttuja, arviointi ja metodi sekä vastaavilla englanninkielisillä sivuilla variable, assessment ja method. Tässä kuitenkin on lyhyesti kuvattu joitakin tietokiteiden tärkeimpiä ominaisuuksia.

  • Tietokiteet vastaavat johonkin täsmälliseen tutkimuskysymykseen.
  • Tietokiteiden vastaus on avointa dataa. Siitä on tarjolla myös ihmiselle helppolukuinen tiivistelmä.
    • Vastaus sisältää kaikki ne vaihtoehdot, joita ei perustelluista syistä ole voitu hylätä. Se siis sisältää myös täsmällisen kuvauksen vastauksen epävarmuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa todennäköisyysjakaumaa.
  • Tietokiteiden perustelut sisältävät kaiken sen tiedon, joka tarvitaan vakuuttamaan kriittinen lukija vastauksen hyvyydestä. Vahvat perustelut nojaavat aina havaintoaineistoon eli dataan. Heikot perustelut kuten asiantuntijuuteen vetoaminen ovat sallittuja mutta häviävät vahvoille perusteluille.
  • Tietokiteiden sisältö tuotetaan joukkoistamalla. Kuka tahansa saa osallistua.
  • Tietokiteissä pyritään jaettuun ymmärrykseen eli tilanteeseen, jossa eri osapuolten näkemykset on kuvattu niin kattavasti, että kyseiset osapuolet itse pitävät kuvausta riittävänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki näkemykset hyväksytään: niiden on oltava sopusoinnussa havaintojen kanssa. Hylätytkin näkemykset pidetään osana perusteluja, vaikkeivät ne vaikuta lopputulokseen. Näin vältytään jankutukselta, kun uudelleenlämmitetty keskustelu voidaan lopettaa: "Tuo näkemys on jo osana tietokidettämme ja vaikuttaa vastaukseen ansaitsemallaan painoarvolla."
  • Asioiden saama painoarvo riippuu siis niiden tieteellisestä arvosta. Ei-tieteellisiä asioita kuten uskonkysymyksiä ei käsitellä, ellei keskustelua voi käydä havaintoaineistoon perustuen. Esimerkiksi arvokysymyksiä käsiteltäessä voi vedota filosofiseen tai psykologiseen tutkimukseen tai siihen, minkä arvojen kannattajiksi ihmisten havaitaan ilmoittautuvan.

Perustelut

Tietokiteet sisältävät tieteellistä tietoa, mutta ne poikkeavat perinteisistä tutkimustyön tietotuotteista. Seuraavassa on lyhyt esittely ja vertailu.

Tieteellinen artikkeli on nykyisen tieteenteon perusyksikkö. Sitä varten tutkija tai tutkimusryhmä tekee tutkimuksen, jossa kertyy havaintoaineistoa. Aineistoa analysoidaan, ja lopuksi tehdään tulkintoja ja päätelmiä omien tulosten ja aiempien tieteellisten artikkelien perusteella. Tavoitteena on julkaista artikkelit vertaisarvioiduissa lehdissä eli siten, että muutama muu alan tutkija on perehtynyt käsikirjoitukseen ja puoltanut sitä ennen sen julkaisemista. Tämän vertaisarviointikäytännön tarkoituksena on parantaa käsikirjoitusten laatua ja karsia pois huonoja tutkimuksia. Kummankin tarkoituksen osalta varsin yleisesti myönnetään, että järjestelmä ei ole erityisen tehokas, mutta parempaakaan ei ole saatu aikaiseksi. Joku on sanonut, että päätuotoksen pitäisi olla alkuperäinen data, ei artikkeli: tutkijoiden pitäisi julkaista mitä haluavat sen sijaan, että kirjoittaisivat kuvauksia siitä, mitä luulevat löytäneensä.

Asiantuntijaraportit ovat asiaa hyvin tuntevan asiantuntijan kokoamia katsauksia yleensä jonkin käytännöllisen kysymyksen, kuten tulevan päätöksen, aihepiiriin. Ne eivät yleensä tuota uutta alkuperäisaineistoa tai ole vertaisarvioituja, ja siksi niiden arvostus tutkijoiden ja tutkimusrahoittajien silmissä on valitettavan huono. Niiden sovellettavuus on kuitenkin paljon artikkelia parempi päätösvalmistelussa, koska ne vastaavat juuri niihin kysymyksiin, jotka ovat merkittäviä kyseiselle päätökselle.

Avoin data on yleensä mittausaineistoa, joka on julkaistu sellaisenaan muiden käytettäväksi. Tapauksesta riippuen se voi olla hyvinkin pitkälle jalostettua ja laatuvarmennettua, mutta usein löytyy laatuongelmia, kuten riittämätön metadata. Avoimen datan käytännöt ovat vasta viime vuosina alkaneet muotoutua, koska tutkijoilla ei aiemmin ollut tapana julkaista alkuperäisaineistoja. Päätöstuen kannalta ongelmana on, että avoin data ei sisällä tulkintoja ja päätelmiä lainkaan, saati juuri sillä hetkellä tärkeistä aiheista. Avoin data on siis mainiota raaka-ainetta sille, jolla on osaamista ja aikaa analysoida ja tulkita sitä, mutta varsin hyödytöntä muille.

Tietokiteen idea yrittää yhdistää päätösvalmistelun kannalta hyvät puolet kaikista mainituita tietotuotteista ja välttää huonot. Idea on rakentaa tietotuote täsmällisen tutkimuskysymyksen ympärille. Kysymys voi olla puhtaasti tieteellinen, mutta päätöstuen tapauksessa se voidaan muotoilla nimenomaan tulevaa päätöstä palvelevaksi. Kysymykseen vastaamiseksi asiantuntijat keräävät kaikkea mahdollista aineistoa, joka auttaa vastaamaan kysymykseen. Tämä sisältää niin tutkimusartikkelit, asiantuntijaraportit kuin avoimen datankin ja asiantuntijan hiljaisen tiedon, jota ei löydy kirjoitetussa muodossa.

Tietokidettä työstetään alusta saakka joukkoistetusti avoimessa verkkotyötilassa, ja sen sisältämät tiedot ovat avoimesti käytettävissä. Aineisto jäsennetään, arvioidaan ja tulkitaan. Lopputuloksena on vastaus, joka on läpäissyt kaiken työn aikana esitetyn kritiikin. Vastaus on siis paras senhetkinen tulkinta siitä, miten kysymyksessä esitetty asia todellisuudessa on. Tietokiteen avoin kritisointi varmistetaan työn aikana tieteen ideaalin mukaisesti, jotta lopputulos olisi tieteellisesti hyvin perusteltu. Tietokiteen vastaus on yleensä sekä koneluettavassa muodossa vaikutusarviointimalleja varten että ihmiselle helppolukuisessa muodossa teksteineen ja kuvineen.

Tietokiteen etuna siis on, että se käyttää kaiken soveltuvan tiedon (ei vain omaa dataa niin kuin artikkelissa), se myös tulkitsee dataa (toisin kuin avoin data), ja se on tuotettu noudattaen avoimuuden ja kritiikin periaatteita (toisin kuin raportti).


Jaetun ymmärryksen tuottaminen tietokiteitä hyödyntäen

Pääartikkeli: Jaettu ymmärrys

Olennainen osa strategista tutkimusta on yhteiskunnallisen päätöksenteon tukeminen. Tätä pitäisi tehdä aivan alusta alkaen käyttäen avointa päätöksentekokäytäntöä. Se kehitettiin THL:ssä vuonna 2013 ja perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen ympäristöterveyden päätöstuesta. [1] [2] Avoimen päätöksentekokäytännön kaikkein tärkein periaate on jaetun ymmäryksen rakentaminen käsiteltävästä aiheesta. Jaettu ymmärrys kuvaa tilannetta, jossa kaikki osallistujat ovat yhdessä kirjoittaneet ylös, mitä tiedetään asiaan liittyvistä yksityiskohdista, mitä näkemyksiä eri sidosryhmillä on, mistä asioista ollaan samaa mieltä ja mistä eri ja miksi. Osallistuminen on avointa ja pitää sisällään päätöksentekijät, asiantuntijat, kansalaiset ja muut kiinnostuneet tahot.

Jaettu ymmärrys saavutetaan käyttämällä yhteistyön ja osallistumisen systemaattisia metodeja. Kun jostain faktasta ollaan erimielisiä, ratkaisu löydetään kritiikin ja havaintojen, tieteen peruspilareiden, kautta. Työtä tukevat modernit internet-työkalut kuten avoimet tietokannat, reaaliaikeinen yhteinen muokkaustyökalu, wikit ja netissä voimivat laskumallit. Tällaisia on ollut aktiivisessa käytössä THL:ssä jo vuosia, ja tämänkaltaisesta työstä on paljon asiantuntemsuta.

Käytännössä jokainen tutkimuskysymys saa oman nettisivun yhteisölliseltä nettityötilasta heti työn ensimmäisenä päivnä. Vastaus jokaiseen kysymykseen rakennetan vähitellen jo olemassa olevan ja uuden tiedon, analyysin ja projektin aikana käytävän keskustelun avulla. Kuka tahansa voi osannistua näihin keskusteluihin milloin vain, ja tutkimusryhmän jäsenet moderoivat keskustelua. Vastauksia päivitetään jatkuvasti sitä mukaan, kun uutta tietoa löytyy, ja senhetkinen paras vastaus on käyttäjien nähtävillä milloin tahansa linkitettynä datana. Nettisivut, jotka rakennetaan tällä lailla olennaisen tutkimustiedon ympärille, ovat nimeltään tietokiteitä.[3]

On tärkeää huomata, että joskin tutkimuskysymykset on tuottamaan käytännöllistä ja suoraa ohjausta olennaisiin ja ajankohtaisiin politiikan kysymyksiin. Tietokidetyön tulisi etsiä aktiivisesti päätöksentekjöiden yhteistyötä ja työpanosta olennaisten kysymysten löytämiseksi ja poliittisen näkökulman sisällyttämiseksi työhön. Tietokiteet ovat käytännöllinen ratkaisu yhteistyötarpeeseen tieteen ja politiikan välillä. Tätä työtä tuetaan perinteisemmillä viestinnän ja yhteistyön tavoilla, kuten raporteilla, politiikkaperehdytyksillä, sidosryhmien työpajoilla ja mediatiedotteilla.

  1. ↑ Tuomisto, Jouni T.; Pohjola, Mikko; Pohjola, Pasi. Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä. Yhteiskuntapolitiikka 1/2014, 66-75. [1]
  2. ↑ Pohjola MV, Leino O, Kollanus V, Tuomisto JT, Gunnlaugsdóttir H, Holm F, Kalogeras N, Luteijn JM, Magnússon SH, Odekerken G, Tijhuis MJ, Ueland O, White BC, Verhagen H. State of the art in benefit-risk analysis: Environmental health. Food Chem Toxicol. (2012) 50: 1: 40-55. [2]
  3. ↑ Tuomisto JT. Massadata kansanterveyden edistämisessä. Duodecim 2015;131:2179–87.

Katso myös

Viitteet


Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Tietokide&oldid=31415”