YVAR Vaikutukset maaperäeliöihin ja maaperän prosesseihin

Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin: Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 04.02.2026.

Tämä sivu on tiedonmuru. Sivutunniste: Op_fi5294
Moderaattori:Heta (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi5294}} Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[2] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 04.02.2026.

Vaikutukset maaperäeliöihin ja maaperän prosesseihin

Maaperän laatuun vaikuttavaa ekologista riskinarviointia voi tehdä perusteellisesti vasta sitten, kun toiminnan laajuus, menetelmät (esim. rikastusprosessit) ja niiden päästöt sekä päästöjen leviäminen maaperään ovat selvillä tai arvioitu. Ekologista riskinarviointia varten selvitetään lähtötiedoiksi maaperän laatu. Mikäli alueella on ollut muuta ihmistoimintaa aikaisemmin, voi haitallisia aineita olla maaperässä jäänteenä aikaisemmasta kuormituksesta. Terveen orgaanisen maan ominaisuuksiin kuuluu myös runsas hajottajayhteisö maaperässä. Edustavan näytteenoton kuvaus on esitetty Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta -kirjassa (Reinikainen et al 2014).

Kaivoksen elinkaaren eri vaiheiden aiheuttamat muutokset kohteen eliöiden, yhteisöjen ja ekologisten prosessien toimintaan kuvataan. Esimerkiksi kaivostoiminnan aiheuttamat valunnan muutokset sekä pohjaveden pinnan lasku vaikuttavat maaperän kosteuteen ja maaperäeliöiden elinolosuhteisiin mahdollisesti myös kaivosalueen ulkopuolella. Elävässä maassa on runsas lajisto hajottajamikrobeja (bakteerit ja sienet) sekä maaperäeliöitä (alkueläimiä, sukkulamatoja, rataseläimiä ja karhukaisia, lieroja, änkyrimatoja, punkkeja, hyppyhäntäisiä sekä etanoita ja kotiloita). Näistä esimerkiksi sukkulamadot ovat vesieläimiä, jotka liikkuvat maaperässä veden täyttämissä huokosissa, ja niiden populaatiot voivat tuhoutua maan kuivuessa. Kosteuden lisäksi esimerkiksi pH:n muutokset muuttavat maaperäeliöiden esiintymistä. Maaperäeliöillä on tärkeä tehtävä karikkeen hajotuksen ja siten ravinteiden ja luonnon kiertokulun ylläpitäjänä. Maaperäeliöiden määrityksiä ei välttämättä YVA-vaiheessa tehdä, mutta on syytä ymmärtää ja kuvata tulevan toiminnan vaikutus maaperän terveyteen ja aineiden kiertoon.

Haitalliset aineet kulkeutuvat kaivoksen ulkopuolelle ilman tai veden mukana. Kaivosalue itsessään voi maaperän suhteen olla toiminnan loppuessa samanlaista kuin muunkin suurteollisuuden vaikutuksen alaisena ollut maaperä. Polttoaineen jakelu ja kemikaalien käyttö sekä erilaiset lietteiden tai jätealtaiden suotovedet saattavat vaikuttaa kaivosalueen maaperän laatuun. --# Tähän kappaleeseen lisäisin hiukan yleistasoista keskustelua siitä, mitä ainakin pitäisi tarkastella ja yleisluontoisesti miten tarkastelu tehdään. Oletuksena voisi alussa mainita, että pitoisuus (yms.) muutokset maaperässä tai karikekerroksessa kaivoksen ympäristössä on etukäteen arvioitu. --Tommi Kauppila (keskustelu) 8. elokuuta 2014 kello 11.39 (UTC)