YVAR Eri vaikutusten vertailu ja vertailun esittäminen

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 1. lokakuuta 2015 kello 05.30 – tehnyt Opashknet (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa
Tämän raportin osat Kaivoshankkeen elinkaari · Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset · Kaivoshankkeen kuvaaminen ja ympäristöön kohdistuvat paineet · Selvitys kaivosympäristön nykytilasta · Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen · Kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan · Kaivostoiminnan vaikutukset eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen · Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi · Kaivostoiminnan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset · Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi
Muuta kaivostoimintaan liittyvää Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 04.02.2026.




Eri vaikutusten vertailu ja vertailun esittäminen

Vaihtoehtojen vertailu vastaa kysymyksiin: Mikä vaihtoehto voitaisiin valita ja millä perusteilla? Onko ehdotetun hankkeen toteuttaminen perusteltua vai ei? Vertailun perimmäisenä tarkoituksena on avustaa päätöksentekoa ja kuvata vaihtoehtojen etuja ja haittoja sekä perustella vaihtoehtojen paremmuus- ja edullisuusjärjestyksiä eri näkökulmista. Vertailumenetelmillä tarkoitetaan niitä systemaattisia menettelyjä, joiden perusteella vaihtoehtojen hyvyysjärjestys voidaan esittää ja perustella. Tyypillisiä vaihtoehtojen vertailun ongelmakohtia ovat muun muassa (Turtiainen 2000; Lawrence 2007):

  • Hankkeesta vastaava/YVA-konsultti ja yhteysviranomainen eivät tunne riittävästi vertailumenetelmiä.
  • Vertailumenetelmien ongelmakohtia ei esitetä.
  • Vertailuun liittyvää epävarmuutta ei esitetä.
  • Vertailuun liittyvien tavoitteiden perusteita ei esitetä.
  • Tavoitteiden muodostamiseen vaikuttavat osapuolet jäävät epäselviksi.
  • Vertailuun liittyvien mittausten perusteita ei esitetä riittävästi.
  • Vertailuun liittyvien painotusten perusteita ei esitetä riittävästi.
  • Vertailuun liittyviä ehdollisia johtopäätöksiä ei tehdä riittävästi.
  • Yhteysviranomainen ei puutu riittävästi vertailumenetelmien ongelmiin.
  • Yhteysviranomainen ei perustele riittävän hyvin näkemystään parhaasta vaihtoehdosta.
  • Yhteysviranomainen ei kerro, kuinka hän painottaa vaikutuksia esittäessään näkemyksensä parhaasta vaihtoehdosta.


----#: . Tässä luetellaan iso joukko asioita ja puutteita, jotka optimaalisesti voitaisiin tehdä paremmin. Tämä kai vähintään pitäisi nyt tässä sanoa, mieluummin vielä esittää jotain konkreettisia ehdotuksia, miten, Eli lisää tekstiä, vähintään muutama lause. --Opashknet (keskustelu) 1. lokakuuta 2015 kello 05.30 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)


Vaihtoehtojen muodostaminen, arviointi ja vertailu kannattaa ajatella vaiheittaisena tarkentuvana prosessina, jonka kuluessa kuva vaihtoehtojen vahvuuksista ja heikkouksista paranee. Hankkeen aikaisissa vaiheissa voidaan vertailla hankkeesta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia, mikä puolestaan voi auttaa vaikutusarvioiden kohdentamisessa oleellisiin tekijöihin. Tällöin on kuitenkin tarpeellista korostaa arvioiden alustavuutta ja sitä, että vaikutusarvioita tehtäessä saatavan lisätiedon myötä arviot voivat tarkentua. Tässä suhteessa arvioihin liittyvien epävarmuuksien esittäminen saattaa edesauttaa myös arvioiden alustavuuden ymmärtämistä. Arviointiprosessin alkuvaiheessa on myös syytä muistaa, että vaihtoehdot voivat myös olla vasta alustavia, ja arviointiprosessin kuluessa saatavan tarkemman kokonaisnäkemyksen myötä voidaan usein luoda uusia parempia vaihtoehtoja.


Tyypillisesti vertailu tehdään arvioimalla kukin vaihtoehto erikseen kunkin vaikutuksen suhteen. Vertailun yhteenvetona voidaan esittää koostetaulukko vaikutuksista vaihtoehdoittain, jolloin ei määritellä sitä, kuinka tärkeinä eri vaikutukset koetaan. Toisaalta kokonaisarvion tekemiseen tarvitaan päätös siitä, kuinka eri vaikutuksia arvostetaan suhteessa toisiinsa. Arvostukset vaihtelevat suuresti ihmisten välillä, joten tarkasteluissa on erittäin tärkeää tuoda esiin se, mikä osa arvioista on objektiivista asiantuntija-arvioita ja mikä osa subjektiivisia näkemyksiä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että arviot vaihtoehtojen yksittäisistä vaikutuksista tekevät asiantuntija, mutta vaikutusten väliset arvostukset riippuvat näkökulmasta. Poikkeuksiakin on, sillä esimerkiksi maisemavaikutuksissa myös arvio vaikutuksen suunnasta ja suuruudesta voi riippua arvioijasta.