YVAR Pohjavesiin liittyvä terveysriski

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 29. syyskuuta 2015 kello 09.55 – tehnyt Opashknet (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa
Tämän raportin osat Kaivoshankkeen elinkaari · Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset · Kaivoshankkeen kuvaaminen ja ympäristöön kohdistuvat paineet · Selvitys kaivosympäristön nykytilasta · Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen · Kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan · Kaivostoiminnan vaikutukset eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen · Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi · Kaivostoiminnan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset · Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi
Muuta kaivostoimintaan liittyvää Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Kauppila T, Kauppila PM, Räisänen ML, Makkonen H, Jantunen J, Komulainen H, Törmä H, Kauppinen T, Leppänen MT, Tornivaara A, Pasanen A, Kemppainen E, Liukko U-M, Raunio A, Marttunen M, Mustajoki J, Huttula T, Kauppi S, Ekholm P, Tran-Nguyen E, Vormisto J, Karjalainen N, Tuomela P, Hietala J: Hyviä käytäntöjä kaivohankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Opasnet 2015. Viite: Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 2015. [[1] Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden YVAssa TR222] Viitattu 04.02.2026.





Pohjavesiin liittyvä terveysriski

Hannu Komulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto


Kaivoksen ympäristössä olisi selvitettävä, vaikuttaako kaivostoiminta pohjaveden laatuun ja siten alueen kaivovesien laatuun. Muuttuuko veden laatu ja liittyykö sen muutoksiin terveysriskejä. Arvio on erityisesti syytä tehdä, jos pohjavettä käytetään kaivoksen lähiympäristössä talous- tai juomavetenä (kaivot) tai juomaveden valmistukseen (vesilaitosten raakavesilähde). Arvio on tehtävä kaivokohtaisena.


Kaivoksen suunnitteluvaiheessa, ensimmäiseen YVA-arvioon, tulisi tehdä parametreiltaan kattava perustilaselvitys suunnitellun kaivosalueen ja sen lähiympäristön pohjaveden laadusta (kemialliset muuttujat, mahdollisesti mikrobiologinen laatu) lähtötiedoksi mahdollisten kaivostoimintaan liittyvien muutosten havaitsemiseksi. Tuloksista tuolisi arvioida lähtötilanteen veden laatuun liittyvä terveysriski. Pohjaveden laatu, alueen mineralogiasta johtuen voi luonnostaan olla jo poikkeava. Vedessä voi olla esimeriksi nikkeliä, mangaania tai rautaa enemmän kuin muilla alueilla.


Arvioon tulisi kartoittaa ja valita kaivot, joita asia koskee, niiden

  • sijainti (koordinaatit)
  • kaivotyyppi (porakaivo, rengaskaivo, lähde)
  • kaivon käyttö (käytössä/ei käytössä)


Jos mahdollista, alueen pohjaveden virtaus- ja mallitustietojen perusteella tulisi ennustaa YVA-arvioon suunnat, joissa pohjaveden laadun muutoksia voi tapahtua.


Vedestä on suotavaa analysoida kattava patteri vedenlaadun parametrejä. Esimerkki kaivokohtaisesta veden laadun selvityksestä ja arviosta on viitteessä Karppinen ym. (2012) ja sen liitteissä. Juomavettä koskeva terveysriskinarvio on suositeltavaa jakaa kemiallisten aineiden aiheuttamaan terveysriskiin ja mikrobiologiseen riskinarvioon.