Helsingin energiapäätös 2015
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
THL tekee kesän 2015 aikana terveys- ja ympäristövaikutusten arvioinnin Helsingin energiapäätöksestä. Työ tehdään avoimesti, jotta mahdollisimman moni pääsee osallistumaan ja tuomaan omat tietonsa ja näkemyksensä yhteiseksi hyödyksi. Työssä sovelletaan avointa arviointia ja tavoitellaan jaettua ymmärrystä.
Kysymys
Mitä energiantuotannon vaihtoehtoja Helsingin kaupungilla on ja kuinka hyviä eri vaihtoehdot ovat seuraavien kriteerien suhteen:
- ilmastonmuutoksen hillitseminen
- tuotannon vakaus
- kustannukset kaupungille ja kansalaisille
- ympäristövaikutukset
- terveysvaikutukset
- biopolttoaineiden määrä
- energiaomavaraisuus
- kotimaisuus
Oletettu käyttö ja käyttäjät
Helsingin kaupunginvaltuusto tekee syyskuussa 2015 päätöksen koskien kaupungin energiapolitiikkaa. Vaihtoehtoina ovat vanhojen voimalaitoksien remontointi, uuden voimalaitoksen rakentaminen Vuosaareen sekä muut, sekalaiset vaihtoehdot, jotka ehkä poistavat uuden voimalaitoksen tarpeen.
Osallistujat
THL vastaa arvioinnista ja työn koordinoinnista. Kyseessä ei ole tilaustutkimus vaan se on osa THL:n tehtävää tuottaa omalta alaltaan tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.
Jotta saisimme kerättyä kaiken tarpeellisen tiedon, toivomme saavamme ainakin nämä tahot osallistumaan ja tuottamaan tietoa ja kuvaamaan arvoja vaikutusarviointiin.
- THL,
- Helsingin kaupunki,
- Helen,
- Jorma Jokiniemi (päästökerroinasiantuntija),
- Osmo Soininvaara (poliitikko),
- Peter Lund (energia-asiantuntija, Aalto-yliopisto),
- Niko Karvosenoja (päästöasiantuntija, SYKE),
- Sanna Syri (energia-asiantuntija, SYKE),
- Sanni Väisänen (kasvihuonekaasujen päästökerrointen asiantuntija),
- Matti Jantunen (ympäristöterveyden, altistuksen ja energian asiantuntija),
- Satu Taavitsainen (kansanedustaja, Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja [1]),
- Maria Kopsakangas-Savolainen (energiakustannusten asiantuntija, SYKE [2]).
Rajaus
- Aika: vuodet 2015-2060.
- Energiantarve arvioitu Helsingin kaupungille.
- Päähuomio paikallisessa kaukolämmön ja sähkön tarpeessa.
- Terveysvaikutukset arvioidaan lähiympäristölle (300 km säteellä).
- Erikseen arvioitu vaikutus kansalaiselle, kaupungille, Helenille ja Suomelle.
- Kuljetuksen aiheuttamia vaikutuksia ja kuluja ei oteta huomioon.
Vaihtoehdot
Virallinen päätösvalmistelu tarkastelee pääasiassa kahta vaihtoehtoa: A) Vuosaari + Hanasaaren purku tai B) Hanasaari 40 bio + Salmisaari 40 bio. Kuitenkin päätöstilanne voidaan ajatella koostuvaksi useammasta osapäätöksestä, joita voi yhdistellä myös eri tavoilla; lisäksi on valmistelun aikana esitetty erilaisia ratkaisuja, jotka ovat jääneet selvityksissä vähälle huomiolle. Tässä arvioinnissa pyritään katsomaan useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä kattavasti ja sulkemaan pois vaihtoehtoja vain ääneen lausuttujen, vaikutusarviointiin perustuvien syiden takia.
- Tätä menoa: Tehdään vain välttämättömät korjaukset nykyvoimaloihin ja jatketaan hiilen ja kaasun polttamista voimaloiden elinkaaren loppuun.
- Vuosaari: Vuosaareen rakennetaan uusi voimalaitos, joka voi käyttää 100% puuperäistä polttoainetta.
- Hanasaaren purku: Hanasaaren voimalaitos puretaan ja alueelle rakennetaan asuintaloja.
- Hanasaari 40 bio: Hanasaaren voimalaitos uudistetaan niin, että se voi käyttää 40% puuperäistä polttoainetta.
- Salmisaari 40 bio: Salmisaaren voimalaitos uudistetaan niin, että se voi käyttää 40% puuperäistä polttoainetta.
- Biolämpölaitokset: Salmisaaren öljylämpölaitos suljetaan ja Salmisaareen ja Vuosaareen rakennetaan uudet biolämpölaitokset.
- Loviisan ydinkaukolämpö: Kaukolämpöä uudesta Loviisa 3 -ydinvoimalasta.
- Nesteen hukkalämpö: Nesteen Porvoon-jalostamolta tuotetaan hukkalämpöä Helsinkiin, jossa siitä tehdään kaukolämpöä.
- Hajautettu energiantuotanto: Lisätään hajautettua energiantuotantoa niin paljon kuin mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa aurinkopaneelien, maalämmön, puun pienpolton ja ehkä myös tuulimyllyjen rakentamista.
- Suuret lämpöpumput: Rakennetaan suuria lämpöpumppuja, jotka ottavat lämpönsä merivedestä tai erittäin syvistä porarei'istä ja tuottavat kaukolämpöä.
- Energiansäästö: Energiansäästökampanja valtavalla skaalalla esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta parantaen. Tavoitteena energiankulutuksen voimakas vähentäminen.
Aikataulu
Arviointi alkoi toukokuussa 2015. Ensimmäiset, alustavat tulokset ennen juhannusta 2015. Lopulliset tulokset ovat valmiina 15.9.2015 mennessä.
Vastaus
Työ on alussa eikä kokonaista vastausta vielä ole. Olemme kuitenkin alustavasti katsoneet kahta päätöstä verrattuna tätä menoa -vaihtoehtoon (business-as-usual, BAU) rakennuskannan energiankulutuksen osalta:
- Hanasaaren ja Salmisaaren hiilenkäytöstä 40 % korvataan puupohjaisella polttoaineella vuodesta 2020 alkaen. (bio40)
- Rakennusten energiankäyttöä tehostetaan remontoimalla 2 % vuodessa (tätä menoa: 1 % vuodessa) ja tiukentamalla uusien rakennusten energiatehokkuutta.
Tästä arvioinnista nousee muutama päätelmä:
- Päätöksillä ei ole juuri vaikutusta terveyteen, koska keskitetyn energiantuotannon pienhiukkaspäästöt ovat jo alkujaan melko pienet eivätkä polttoainevalinnat juuri vaikuta päästöihin.
- Hiilidioksidipäästöt vähenevät vajaan neljänneksen puupolttoaineella, jos oletetaan että puun hiilidioksidi sitoutuu metsien kasvuun toisaalla.
- Absoluuttiset hiilidioksidipäästöt kuitenkin suurenevat kummastakin päätöksestä huolimatta, koska rakennuskannan kasvu syö energiatehokkuuden hyödyt.
Alustavat tulokset on esitetty suppeammassa arvioinnissa Climate change policies in Helsinki. Laajempi arviointi on vasta tekeillä, mutta sen työstämistä voit seurata sivulla Helsinki energy decision 2015. Arviointi rakennetaan käyttämällä suppeampaa arviointia pohjana ja lisäämällä siihen uusia osioita ja näkökulmia. Arviointisivuilta on linkkejä useisiin rakennuskantaa, energiankulutusta, päästöjä ja terveysvaikutuksia kuvaileviin sivuihin ja tietoaineistoihin. Voit tutustua niihin näistä arvioinneista riippumatta ja rakentaa vaikka oman arviointisi niiden varaan.
Perustelut
Matemaattinen malli
Arvioinnin tueksi on luotu matemaattinen malli. Mallia kehitetään avoimesti Opasnetissä ja sen on tarkoitus olla työkalu, jolla helposti tarkastella erilaisten energiapäätösten pitkäaikaisia vaikutuksia. Malli on kuvattuna yksinkertaistettuna viereisessä kaaviossa.
Rakennuskanta tarkoittaa tietokantaa kaikista Helsingin rakennuksista. Käytännössä kyseessä on valtava taulukko, josta ilmenee mm. rakennuksen käyttötarkoitus, pinta-ala, energiatehokkuus ja lämmitystapa. Tätä dataa käytetään laskelmien lähtökohtana.
Energiankulutus lasketaan päivitetyn rakennuskannan perusteella. Kaupungin rakennuskanta muuttuu jatkuvasti, mitä kuvataan syötteellä Korjaus ja rakentaminen. Malliin syötetään arvio siitä, kuinka suuri osa vanhoista rakennuksista korjataan energiatehokkaammiksi vuosittain sekä kuinka energiatehokkaita uusia rakennuksia valmistuu vuosittain.
Päästöt ja kulut lasketaan energiankulutuksesta haluttujen tuotantotapojen arvojen perusteella. Malliin syötetään arvio siitä, kuinka suuri osa energian tarpeesta tuotetaan milläkin tavalla.
Terveys- ja ilmastovaikutukset lasketaan päästöistä jokaiselle päästölle ominaisen altistusvasteen avulla.
Katso myös
- Suomen energiantuotannon terveysvaikutusten arviointi
- Energiaremontti 2015 -Facebook-ryhmä
- Uusi energiapolitiikka -Facebook-sivu
- Ekorem-rakennusten energiamalli englanniksi suomeksi
- Smart energy system design for large clean power schemes in urban areas. By Lund, Mikkola, Ypyä
- Helsingin Sanomat: Energiavallankumous horjuttaa Helsingin jättivoimalahanketta – miljardin euron päätöstä saatetaan lykätä jälleen
- Ohjauskeinoja asumisen, henkilöliikenteen ja ruoan ilmastovaikutusten hillintään – yksityiskohtaiset ohjauskeinokuvaukset. Heiskanen, Eva; Perrels, Adriaan; Nissinen, Ari; Berghäll, Elina; Liesimaa, Virpi; Mattinen, Maija.
- Carbon footprint calculators for public procurement. Mattinen, Maija; Nissinen, Ari
- Ekorem-malli
- Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila. Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa Tampereen teknillinen yliopisto 2005:4