Liikenteen ilmastopäästöjen vähentäminen Suomessa
- Toimijat hakemuksessa
- THL koordinaattori, Jouni Tuomisto, Arja Asikainen
- Nordem, Mikko Pohjola
- Syke, Lasse Peltonen?
- Vatt, Juha Honkatukia?
Hankesuunnitelma
Hakemuksen tulee sisältää toteutettavan selvityksen tai tutkimuksen alustava, vapaamuotoinen hankesuunnitelma, jota voidaan täsmentää hankkeen alkuvaiheessa yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Suunnitelman tulee olla maksimissaan 10 sivun pituinen ja sen tulee noudattaa seuraavanlaista jäsentelyä:
Perustiedot
- 1. Hankkeen vastuullinen johtaja, hankkeen nimi, suorituspaikka ja hankkeen kesto kuukausina
Tausta
- 2. Tausta
- hankkeen merkittävyys kansallisesti ja/tai kansainvälisesti
- aiheeseen liittyvä aiempi tutkimus lyhyesti, sekä hankkeen liittyminen siihen
- hankkeen liittyminen sen vastuullisen johtajan tai tutkimusryhmän muuhun tutkimukseen
Tavoitteet
- 3. Tavoitteet
- hankkeen tavoitteet ja hypoteesit
- perustelut hankkeen sopivuudesta tähän hakuun ja sen tavoitteisiin
- aiheen käsittelytapa
Hakemuksessa arvioidaan ykköskysymystä eli liikenteen ilmasto-, talous- ja terveysvaikutuksia yhteiskunnan ja kansalaisen näkökulmasta ja tarkastellaan monipuolisesti erilaisia kunnan ja valtion toimintakeinoja. Hankkeessa tuotetaan suosituksia toisaalta eri toimenpiteiden priorisoinnista ja toisaalta erilaisten epävarmuuksien jatkoselvittelyjen hyödyistä. Lopputuloksena syntyy aiheen päätöksentekoa tukeva avoin nettisivusto, jonka keskeiset osat ovat a) katsaus olemassaolevaan aineistoon, b) vaikutusarviointia tukevat laskelmat ja mallit, joita pystyy ajamaan ja tarkastelemaan suoraan nettisivuilla, c) näiden pohjalta tehty suositukset sisältävä yhteenveto ja d) työn tiivistelmä raporttina, joka julkaistaaan myös painettuna. Hankkeen kohderyhmänä ovat liikenteestä ja kaavoituksesta vastaavat tahot ministeriöissä, kunnissa ja maakunnissa. Kohderyhmälle järjestetään tiedotusta ja kommentointimahdollisuus työn kuluessa ja loppuseminaari touko-kesäkuun vaihteessa 2015.
Menetelmät
- 4. Tutkimusmenetelmät, aineisto ja eettiset kysymykset
- käytettävät tutkimusmenetelmät kuvattuna siten, että niistä käy ilmi, miten ne edistävät tutkimuskysymyksiin vastaamista/hypoteesien todentamista tai tukevat valittua näkökulmaa
- tutkimusaineisto ja tiedonhallintasuunnitelma (tutkimussuunnitelmassa lyhyesti, tarkempi selvitys annetaan erillisellä tiedonhallintasuunnitelma-lomakkeella)
- tutkimuksen eettiset näkökohdat (http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf)
Hanke toteutetaan avoimen pääätöksentekokäytännön mukaisesti. Tämä tarkoittaa että kohderyhmä sitoutetaan alusta asti tiiviisti muotoilemaan tavoitteita, joiden suhteen toimia sitten tarkastellaan. Lisäksi työ toteutetaan avoimesti niin että sitä voi kuka tahansa seurata ja kommentoida koko työn ajan.
Toteutus
- 5. Toteutus
- aikataulu ja työnjako
- hankkeen aikataulu
- selvitys hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden ja henkilöiden kompetenssista (aiempi toiminta ja referenssiluettelo)
- Erityisosaaminen
- Thl on suomen johtava asiantuntija liikenteen melu- ja pienhiukkaspäästöjen ja vaikutusten osalta.
- Thl on myös julkaissut liikennejärjestelmätarkasteluja ilmastonmuutokseen liittyen.
- Urgenche
- Jäsenyydet asiantuntijaryhmissä: ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaryhmä.
- Helsingin ilmastotiekartta.
- Syke on johtava asiantuntija ns. sormikaupunkimallissa, joka nimenomaan tarkastelee eri liikennemuotojen toimivuutta erilaisilla kaupunkialueilla.
- Nordem on avoimen päätöksentekokäytännön asiantuntija.
- Vatt on ilmastokysymysten talousvaikutusten asiantuntija.
- hankkeen työsuunnitelma (kuvaus toteutuksesta, aikataulusta, aineistoista ja menetelmistä)
- yhteistyökumppaneiden työnjako
- kuvaus mahdollisista muista yhteistyötahoista ja siitä miten hanke niistä hyötyy
- tutkimusinfrastruktuurin käyttö ja miten hanke siitä hyötyy
Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen TÄHÄN KESKEISIÄ TIETOLÄHTEITÄ? ja vaikutusarviointiin. Vaikutusarvioinnissa lasketaan liikennetoimien vaikutusta toisaalta kansallisesti ja toisaalta esimerkkikuntaan (Kuopio, Helsinki).
Toimenpidevaihtoehtoja tarkastellaan aluksi laajasti ja pyritään nopeaan laadulliseen tai semikvantitatiiviseen arvioon siitä, mitkä vaihtoehdoista ovat tarkemman tarkastelun arvoisia vaikuttavuuspotentiaaliltaan. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kulkumuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne, autoilu, uudet liikennemuodot kuten kutsuliikenne) osuuksien parantaminen yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja taloudellisten ohjauskeinojen kautta; kulkumuotojen energia- ja päästötehokkuuden parantaminen; ... Millaisia ovat liikenteen päästövähennysmahdollisuudet koskien liikenteen energiatehokkuutta parantavia toimia kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen; yhdyskuntarakenteen ratkaisut; liikenteen uudet palvelut; nopeusrajoitukset; liikenteen energiatehokkuussopimukset ja eri kuljetusmuotojen (tie-, raide- ja vesikuljetus) käyttöön vaikuttaminen?
Toimenpidevaihtoehtojen vaikutukset laaja-alaisesti tarkasteltuna? Miten liikenteen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet vaikuttavat liikenneturvallisuuteen, liikenteen aiheuttamaan meluun tai muihin haitallisiin ympäristövaikutuksiin ja kansanterveyteen? sekä niihin liittyvät kustannukset - kansantalouden, valtiontalouden ja kansalaisten näkökulmasta
Millainen työnjako kuntien ja valtion välillä olisi optimaalisin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäessä? Miten pitkälle riittävät kuntien toimet, esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen, kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen liittyvät ratkaisut? Miltä osin tarvitaan valtion toimia, esimerkiksi ajoneuvoteknologiaan, liikenteen käyttövoimiin tai liikenteen verotukseen vaikuttamista?
Erityisesti tarkastellaan ennakkoluulottomasti uusien ja nousevien liikenneratkaisujen kuten kutsuliikenteen ja sähköautojen vaikutuksia. Lisäksi arvioidaan kaavoituksen merkitystä tarkastelemalla kaupunkirakennemallilla erilaisia kävely-, pyöräily- ja autokaupunkiratkaisuja.
----#: . Pitäisikö laskennallisten ilmastopäästövaikutusten vertailun lisäksi tarkastella myös toimeenpantavuutta ja sitä kautta päätösvaihtoehtojen vaikutuspotentiaalia. Esim. millä keinoin olisi helpointa/vaikeinta saada teoriassa olemassa olevat suotuisat vaikutukset toteutumaan? --Mikko Pohjola (keskustelu) 9. lokakuuta 2014 kello 06.11 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
Tulokset
- 6. Odotettavat tulokset, niiden hyödyntäminen ja mahdolliset riskit
- hankkeen odotetut avaintulokset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
- tulosten sovellettavuus ja hyödyntämismahdollisuudet
- hankkeen onnistumisen kannalta kriittiset kohdat ja vaihtoehtoiset toteutustavat
Hakemus
Hakemus Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahat Hakemus vuodelle Dnro 1. Haettava määräraha Painopistealue Kärkiteema 2. Hankkeen nimi 3. Hankkeen toteuttajat Hakijan nimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköposti Hankkeen vastuullinen johtaja Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Muut hankkeen toteuttajatahot (organisaatio ja yhteyshenkilö) VNK/ 4. Hankkeen hinta ja aikataulu Hinta (+alv) (tarkempi erittely myöhemmin tässä lomakkeessa) Hanke alkaa (kk/vvvv) Hanke päättyy (kk/vvvv) 5. Hankesuunnitelman tiivistelmä tausta, tavoitteet, menetelmät, hankkeen toteuttajat, aikataulu ja työnjako sekä odotettu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. 6. Palkkaerittely ja hankkeen vaatima työpanos osatehtävittäin eriteltynä Tehtävä hankkeessa Palkattavan nimi, ammattinimike ja oppiarvo (tähän kohtaan vain tällä rahoituksella palkattavat henkilöt) Työ-panos htkk Palkka/kk ilman hlö-sivukuluja Henkilö-sivukulut euroa/kk Yhteensä euroa Yhteensä 7. Hankkeen kustannusarvio 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Yhteensä Palkkakustannukset Henkilösivukulut Yleiskustannukset Kotimaan matkakulut Ulkomaan matkakulut Ostopalvelut Tarvikkeet ja aineistot Viestintäkulut Arvonlisävero Mahdolliset tulot Yhteensä 8. Lisätietoja 9. Allekirjoitukset Hakemukset liitteineen ovat julkisia asiakirjoja. Julkisuus perustuu lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Mikäli olemme katsoneet, että lähettämämme asiakirjat eivät ole julkisia, olemme eritelleet kohdittain, miltä osin ne eivät ole julkisia sekä yksilöineet, millä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain salassapitoperusteen nojalla katsomme, että asiakirjat tai niiden kohdat eivät ole julkisia. Esittämämme kannanotto ei estä valtioneuvoston kansliaa tekemästä ratkaisua asiakirjojen julkisuudesta. Rahoituspäätökset käynnistettävistä selvitys- ja tutkimushankkeista tehdään marraskuussa 2014. Päätöksistä tiedotetaan valtioneuvoston verkkosivulla osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/toiminta/tutkimus-ja-selvitys/fi.jsp. Mikäli hakemamme rahoitus myönnetään, sitoudumme käyttämään sen esitettyyn hankkeeseen ja antamaan ohjeiden mukaiset selvitykset varojen käytöstä, hankkeen edistymisestä sekä tuloksista. Paikka ja aika Allekirjoitus (vastuullinen johtaja)
Tiedonhallintasuunnitelma
(2 sivua)
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahat 1. Hankkeen nimi 2. Aineisto Mitä aineistoa kerätään? Miten aineisto kerätään? 3. Oikeudet Mitkä ovat tutkimusaineiston omistus-, hallinta- ja tekijänoikeudet? Kuka antaa käyttöoikeudet aineistoon? Miten tutkittavia informoidaan? 4. Aineiston tallennus ja prosessointi Mitä ohjelmistoja käytetään aineiston tallentamiseen ja prosessointiin? Miten varmistetaan aineiston tekninen laatu? Mitä tiedostoformaatteja ja tallennusmedioita käytetään? Minkälaiset oikeudet eri käyttäjäryhmillä on tiedostojen lukemiseen ja käsittelyyn? Miten hoidetaan varmuuskopiointi? 5. Aineiston käsittelyn ja metadatan tallennus Miten aineiston käsittely dokumentoidaan? Miten tallennetaan aineiston keruuta ja sisältöä kuvaava tieto (metadata)? 6. Tietosuoja ja tietoturva Miten varmistetaan tietosuoja? Miten huolehditaan tietoturvasta? 7. Projektin päättyminen Mitä aineistolle tapahtuu projektin päätyttyä?
Viestintäsuunnitelma
Viestintäsuunnitelma (2 sivua)
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahat 1. Hankkeen nimi 2. Tavoite Mikä on hankkeen keskeisin sisältö, jota viestinnällä tuetaan? 3. Kohderyhmät Kenelle viestitään? Keiden on (tilaajan lisäksi) tärkeää saada tietoa hankkeen aikana? 4. Pääviestit Mikä viesti halutaan välittää? 5. Viestinnän välineet, työkalut ja resurssit Miten, missä vaiheessa, missä tilaisuuksissa ja millä medioilla viestitään? 6. Mahdollinen yhteistyö Keiden kanssa tehdään hankkeen aikana viestintäyhteistyötä?