Vaikutukset arvoihin ja asenteisiin

Tähän hankkeeseen kuuluvia sivuja	Hankkeen etusivu · Sisällysluettelo · Ohjeita kirjoittajille · Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa (tämän hankkeen tuottama lopullinen opas)
Muita kaivostoimintaan liittyviä sivuja	Minera-malli · Hyvä kaivos pohjoisessa · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa · Teemasivu:Kaivostoiminta
Sivun aiheeseen liittyviä muita sivuja

Mistä on kyse

Kaivostoiminnan sosiaalisen toimiluvan käsite kuvaa asenteiden ja arvojen merkitystä hankkeiden hyväksyttävyydelle. Sosiaalisella toimiluvalla tarkoitetaan paikkakuntalaisten hyväksyntää hankeelle. Se voidaan saavuttaa avoimella ja varhaisella vuorovaikutuksessa paikallistason sidosryhmien kanssa. Alkuperäiskansojen oikeuksien tunnistaminen ja ihmisten kokemisen arvon tunnustaminen sekä ympäröivän yhteiskunnan asenteiden ennakointi ovat sosiaalisen toimiluvan edellytyksiä (Kohl ym. 2013).

Joskus on sanottu, että hankkeen negatiiviset mielikuvat ovat suurin yksittäinen sosiaalinen vaikutus. Mielikuvat saattavat näkyä pelkoina ja hankkeen vastustamisena.

Arvoihin, asenteisiin ja mielikuviin kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään samoilla periaatteilla ja menetelmillä kuin edellisen luvun elämäntapaan ja yhteisöön kohdistuvien vaikutusten arviointi. Usein asenteet ja mielikuvat toimivat muiden ihmisiin kohdistuvien vaikutusten katalysaattoreina. Tärkeäksi koettujen asioiden katoaminen tuottaa todennäköisemmin negatiivisia vaikutuksia kuin sellaisten tekijöiden katoaminen, joilla ei ole eri väestöryhmille merkitystä.

Erot arvoissa johtavat ristiriitoihin. Ristiriitatilanteessa yleensä joku voittaa ja joku häviää. Erilaisia rahallisia korvausmenettelyjä on käytetty pitkään (Ketola ym. 2009), vähemmän on käytetty sosiaalista kompensaatiota.

Arvojen, asenteiden ja mielikuvien muutos ja niiden vaikutus

Kuten edellisessä luvussa on kuvattu, on tärkeää tunnistaa eri väestöryhmien erot. Erityisen tärkeää on saada erityisryhmien ääni kuuluviin. Enemmistön tai kovaäänisimmän väestöryhmän edustamat asenteet ja arvot eivät välttämättä ole koko yhteisön arvoja. Arvoihin ja asenteisiin liittyy tunne hankkeen hyväksyttävyydestä. Eri väestöryhmien tunne hankkeen suunnittelun ja toteuttamisen ja sen jälkeisen ajan oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta, kuten hyötyjen ja haittojen jakautumisesta, sekä tärkeäksi koettujen arvojen mukaisuudesta vaikuttavat vaikutusten kokemiseen.

Seuraavassa listassa on kuvattu arvoihin ja asenteisiin vaikuttavia tahoja, jotka luovat hankkeen hyväksyttävyyttä. Samat tahot toimivat myös asian tiedonlähteinä (muokattu Vehmas 2012):

Valtakunnallinen hankkeen hyväksyttävyys, julkinen mielipide:

Media
Valtakunnalliset ja alueelliset järjestöt,
Turistit, kansalaiset

Kunta/seutu

Muut kuntalaiset, teiden, luonnon, maan ja vesien käyttäjät
yrittäjäyhdistykset, elinkeinoelämä
viranomaiset ja niiden kaltaiset tahot

Hankkeen lähialue (yleisimmin haitan kärsijät)

Maanomistajat, alueen käyttäjät, asukkaat
Alueella toimivat järjestöt, yrittäjät ja yritykset

Lyhyt arvojen ja mielikuvien arviointiprosessi

Määrittele vaikutuksen kohteena olevien väestöryhmien nykyiset arvot ja mielikuvat ympäristöstä ja hankkeesta. Vaikutuksen kohteena voi olla lähialueen, seudun tai valtakunnalliset tahot.
Kuvaa miten hanke muuttaa arvokkaina pidettyjä asioita.
Arvioi, onko muutos merkittävä ja millainen vaikutus arvojen muutoksella on vaikutuksen kohteena oleviin.

Sama arviointiprosessi kuvattuna matriisimuodossa:

	arvot nyt	muutos	muutoksen vaikutus -> muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin
lähialue
kunta/seutu
valtakunta

Nostoboksi: Hyvässä arvioinnissa selviää:

Mikä ihmisryhmä pitää arvokkaana mitä asiaa
Miksi miksi tätä asiaa pidetään arvokkaana
Miten hanke voi muuttaa arvokkaana pidettyä asiaa (lisää tai vähentää arvoa)
Voiko arvonmuutokseen jotenkin vaikuttaa (vähentää arvonlaskua, korvata arvonlaskua, tukea arvonnousua)

Muista ettei arvo välttämättä ole rahassa mitattavaa

Pelot

Eri tahojen merkittäviksi kuvaamat vaikutukset saattavat paljastaa pelkoja sekä vääriä tietoja ja mielikuvia kaivoshankkeesta. Saattaa olla, että pelot muodostavat merkittävimmän hankkeen aiheuttaman sosiaalisen vaikutuksen. Pelot näkyvät esimerkiksi NIMBY-ilmiönä (”ei minun takapihalleni -ilmiönä), jossa periaatteessa ei vastusteta hanketta vaan sen sijoittumista itseään lähelle.

Osa pelosta voi olla aiheellisia. Avoin ja vuorovaikutteinen arviointi- ja suunnitteluprosessi on paras keino aiheettomien pelkojen lieventämiseksi. Näin YVA voi itsessään toimia pelosta aiheutuvien negatiivisten vaikutusten vähentäjänä.

Esimerkiksi Anttonen ym. (2010, 54, 63) raportoivat Soklin kaivoksen yhteydessä käydystä uraanikeskustelusta, joka osoittaa selkeästi, miten keskeinen haaste on löytää keinoja erilaisten, epämääräistenkin, pelkojen käsittelyyn ja hallintaan. Tässä tapauksessa asiantuntijatahojen, kuten esimerkiksi STUKin, tulee selkeyttää asukkaille, miten kaivostoimintaa hallitaan ja miten siihen liittyviin riskeihin on varauduttu. Lisäksi on pyrittävä kertomaan maallikkojen ymmärrettävällä tavalla ja esimerkkien huolen suhteellisuutta ja käytännön merkityksiä. Lopuksi arvioinnin tekijät muistuttavat, että on myös hyväksyttävä, puolin ja toisin, että uraanin suhteen pelko voi olla kuin lentopelko, johon tieto ja todennäköisyydet eivät auta.

Katso toinen esimerkki tiedottamisen merkityksestä epätietoisuuden ja epäluuloisuuden vähentäjänä (Lapin Vesitutkimus OY 2005; 243).

Ristiriidat

YVA-hankkeissa ristiriidat ovat yleensä yhden väestöryhmän sisällä hyötyjen ja haittojen välisiä, eri arvoja edustavien väestöryhmien välisiä, usein hyötyjen ja haittojen epätasaisesta jakautumisesta aiheutuvia. Kun kyse on hyötyjen epätasainen jakautumisesta, kuten että

haitat kasaantuvat tietyille väestöryhmille, hyödyt toiselle
maanmenetys, elinkeinon menetys, luonnon tuhoutuminen, voitto, työllistyminen

Ristiriitojen käsittelyn voi aloittaa tunnistamalla ja kuvaamalla kuka hankkeessa voittaa ja kuka häviää.

Ristiriitojen ratkaisemisessa vuorovaikutus ja osallistuminen ovat ensiarvoisia. Vaikuttamisen mahdollisuuden rinnalla ristiriitoja vähentää erilaiset negatiivisten vaikutusten lieventämiskeinot (kuten rahallinen lunastus) ja sosiaalinen kompensaatio. ----#: . Voisiko oppaassa tuoda esille mahdollisuutta yhteistyöelimen perustamiseen eri intressitahojen kesken? Tämä voisi olla keino nopeaan "riitojenratkaisuun" ja niiden ennaltaehkäisyyn. --Leena MTK (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 06.12 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Sosiaalinen kompensaatio

Sosiaalisella (ihmisiin/yhteisöihin kohdistuvalla) kompensaatiolla ymmärretään ihmisiin tai yhteisöihin kohdistuvien haittojen korvaamista sellaisin toimenpitein, että kohderyhmä kokee haitan tulleen korvatuksi (Nyrölä ym 2011). Sosiaaliset kompensaatiot (Vehmas 2012):

Voivat lisätä hankkeen hyväksyttävyyttä merkittävästi
Suunnitellaan yhdessä niiden kanssa, joihin haitalliset vaikutukset kohdistuvat
Vuoropuhelu on tärkeää

Kompensaation hyötyinä on pidetty sen mahdollisuutta nopeuttaa hankkeen aikataulua vähentämällä valituksia ja muistutuksia sekä lisäämällä hankkeen laatua.

Sosiaaliset kompensaatiot voivat Nyrölän (ym. 2011) mukaan toimia myös ristiriitojen hallinnan keinona. Jos hanke on konfliktiherkkä tai heti suunnittelun alussa nähdään konfliktin mahdollisuus, kompensaatiot voivat ehkäistä tai vähentää konflikteja. Etsimällä konfliktin osapuolten kanssa yhteisesti hyväksyttäviä ratkaisuja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi eri osapuolten näkemykset voivat lähentyä. Osalliset saavat kokemuksen, että heidät huomioidaan ja heidän kokemuksensa otetaan tosissaan. ----#: . Tässä on ehkä vähän vähättelevä sävy. Lisäksi näkisin, että kompensaatiotakin tärkeämpää on haitan ennaltaehkäisy ja välitön eliminointi. Alla on lausuttu, että kompensaatio on yhteydessä haittojen vähentämiseen. Tekstiä voisi napakoittaa. --Leena MTK (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 06.18 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Kompensaatio on yhteydessä haittojen vähentämiseen ja lieventämiseen. Yhteys luonnonkompensaatioihin on usein suora: maisemaa tai kalaistutuksia tai eläinten siirrot toimivat myös ihmisen elinympäristöä parantavina ratkaisuina.

Kompensaatioita voivat esimerkiksi olla (Ketola ym. 2009, Nyrölä ym. 2011):

Melun, tärinän ja pölyn lisääntyminen kompensoidaan parantamalla lähialueiden viihtyisyyttä erilaisin yhteisesti määritellyin toimenpitein kuten lisäämällä valaistusta, parantamalla virkistysalueita tai rakentamalla kevyen liikenteen reittejä.
Menetettävät kiinteistöt kompensoidaan vastikemaalla.
Matkailuarvojen ja virkistysreittien väheneminen kompensoidaan rakenteiden kunnostuksella ja saavutettavuuden parantamisella.
Maisemalliset menetykset kompensoidaan ulkoilu- ja virkistysreittien ja -alueiden (uimarannat, urheilu- kentät, leikkikentät jne.) parantamisella tai uusien rakentamisella.

----#: . Miten pölyhaitta kompensoidaan metsänomistajille ja viljelijöille? --Leena MTK (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 06.18 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Esimerkki kompensaatiosta: Soklin kaivoksen yhteydessä on suunniteltu, että kaivoksen suojavyöhykkeen sisään jäävälle kylälle kaavoitettaisi uusi alue suojavyöhykkeen ulkopuolelle ja että asukkaiden sukutilat jäisivät käyttöön niiltä osin, kun ne eivät ole kaivosalueen sisällä. Tilat vuokrattaisiin ja metsä saisi jatkaa kasvuaan. Uusien kiinteistöjen rakentamista selvitetään, mutta esimerkiksi vesi- ja sähköliittymissä on suunniteltu hyvitystä. (Vehmas 2012, Nordland 2013.)

Kompensaatio suunnitellaan osallisten kanssa vuorovaikutuksessa. Vaikutuksen kohteena olevien osallistuminen on erittäin tärkeää. Koko prosessin tavoitteena on, että kaikki osalliset pitävät toimia riittävinä ja oikeudenmukaisina. Kompensaation haasteena on määrittää ja rajata ihmisiin----#: . ja elinkeinoihin --Leena MTK (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 06.18 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) kohdistuva haitta ja haittaa vastaavan kompensaation määrä. Nyrölä (ym. 2011) painottaakin, että, osallisten täytyy kokea, että sosiaalisten kompensaatiot eivät ole pyrkimys heidän hyväksyntänsä ostamiselle. Hankkeen hyväksyttävyys ei ole sosiaalisen kompensaation merkittävin peruste, vaan kompensaatio on aina ennen kaikkea haitan korvaamista ja hyvää asiakaspalvelua. Kompensaatiota voi pitää myös yrityksen sosiaalisen vastuun ilmentymänä.

Lisää tietoa

Ketola, M., Malin, K., Nyrölä, L. & Suvantola, L. (2009) Kompensaation mahdollisuudet liikennehankkeissa. Suomen ympäristö 18/2009. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38028/SY18_2009_Kompensaation_mahdollisuudet_liikennehankkeissa.pdf?sequence=1

Kohl, J., Wessberg, N., Kauppi, S., Myllyoja, J., & Wessman-Jääskeläinen, H. (2013) Kestävä ja hyväksyttävä kaivannaisteollisuus 2030 : Visio ja roadmap. VTT Technology 145. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T145.pdf

Kokko Kai ym. (2014) Hyvä kaivos pohjoisessa - opaskirja ympäristösääntelyyn ja sosiaalista kestävyyttä tukeviin parhaisiin käytäntöihin. http://www.ulapland.fi/Suomeksi/Yksikot/Oikeustieteiden-tiedekunta/Tutkimus-ja-jatko-opinnot/Projekteja/DILACOMI

Lapin vesitutkimus OY (2005) Terveysvaikutusten riskin aiheuttamat sosiaaliset vaikutukset Teoksessa Talvivaara Projekti Oy : Talvivaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=118527&lan=fi (pdf XX Kt)

Northland (2013). Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi. KESKUSTELUTILAISUUS kiinteistön- ja maanomistajat 9.9.2013 klo 18-20 Kellokas. Viimeki päivitetty 15.10. 2013 Ramboll. http://www.hannukaisenkaivos.fi/aineisto/20130909_Kiinteistonomistajat.pdf. Lainattu 13.11.2013.

Nyrölä, L., Teerihalme, H., Erävuori, L., Junnilainen, L., Järvitalo, A. & Väre, S. (2011) Kompensaation reunaehdot tie- ja rautatiehankkeissa. Liikennevirasto, väylätekniikkaosasto. Helsinki 2011. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 52/2011 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2011-52_kompensaation_toteuttamisen_web.pdf

Vehmas, A. (2012) Vuoropuhelukokemuksia –haittojen lieventäminen vai korvaaminen. Luento YVA-päivät 22.3.2012. http://yvary.fi/userfiles/Vehmas_vuoropuhelu.pdf