Valtion tutkimuslaitosten uudelleenorganisointi
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kysymys
Miksi eri tutkimuslaitoksia pitäisi yhdistää Suomessa? (Miten?)
Vastaus
Perustelut
Suomen tieteen tila ja taso 2009 -raportin mukaan suomalaisen tutkimuksen yleinen rakenteellinen ongelmana on järjestelmän pirstaleisuus. Tutkimuksen fragmentoituminen voi olla merkittävä este sille, että tutkimusympäristöt voisivat hyödyntää riittävän monipuolisesti ja hedelmällisesti erityyppistä asiantuntemusta ja erilaisia lähestymistapoja tutkimuksessaan. Kansallisesti merkittävät tutkimusinfrastruktuurit ovat osin vanhentumassa ja fragmentoituneina, eikä niitä hyödynnetä riittävän laajassa yhteistyössä. Niiden uusimiseksi ja uusien kansallisen tason hankkeiden rahoittamiseksi ei ole keskitettyä ja koordinoitua rahoitusjärjestelmää.
Tutkimuslaitosten rakenteita tulee uudistaa laitosten toiminta ja tehtävät huomioiden. Tutkimuslaitoksissa on laitoksia, jotka tulisi yhdistää keskenään tutkimuslaitosten toiminnallisen ja taloudellisen perustan sekä monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden vahvistamiseksi. Osa tutkimuslaitoksista voidaan parhaimmin yhdistää yliopistoon. Kolmanneksi on sellaisia tutkimuslaitoksia, jotka on säilytettävä erillisinä valtion tutkimus- ja kehittämiskeskuksina niiden erityisen tehtävän perusteella.
- Vuonna 2014 fuusioidaan
- Ilmatieteen laitos ja Suomen Ympäristökeskus Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
- Geodeettinen laitos, maanmittaushallituksen paikkatieto- ja ilmakuva-oiminnot, Suomen ympäristökeskuksen paikkatietotutkimus ja geo informatiikka sekä mahdollisesti Puolustusvoimien topografiatoiminnot Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
- VTT Teknologian tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Mittatekniikan keskus Moniteknologiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi, sekä
- Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä mahdollisesti Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi.
- Vuonna 2014 Helsingin yliopistoon fuusioidaan
- Kuluttajatutkimuskeskus, ja
- Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus.
- Itsenäisinä laitoksina säilytetään
- Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA,
- Kotimaisten kielten keskus KOTUS,
- Säteilyturvakeskus STUK, ja
- Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. [1]
Tutkimuslaitosten tilanteen korjaamiseksi on aiemmin ehdotettu:
- tutkimuslaitosten rahoituksen ja ohjauksen vahvistamista valtioneuvoston tasolla,
- tilaaja-tuottajamallin kehittämistä ja valtioneuvoston ja sen ministeriöiden sitomattomien tutkimusvarojen lisäämistä,
- tutkimuslaitosten kokoamista aihekokonaisuuksiksi tai konsortioiksi, jotka vastaavat yhteiskunnan laajoja osaamis- ja tiedontarpeita nykyisten hallinnonalojen sijasta,
- hallinnonalojen välittömiä tiedontarpeita tyydyttävän tutkimuksen siirtämistä yliopistoista tutkimuslaitoksiin ja vastaavasti perustutkimuksen siirtämistä sektoritutkimuslaitoksista yliopistoihin.[1]