Keskustelu:Kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys
- Kokonaisarkkitehtuurin investointiesitys on järjestelmäinvestointi, jota haetaan THL:n investointirahoista 18.4.2012 mennessä. Tarkoituksena on tukea kokonaisarkkitehtuurin kehitystyötä sekä ympäristöterveydenhuollon (ensisijaisesti) mutta myös THL:n ja kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurien osalta (vaikka YMALilla ei ole niissä virallista asemaa). Investointi toteutetaan avoimena työnä hankintailmoitusmenettelyn kautta.
Avoin työ on uudenlainen toteutustapa, jossa kilpailutuksen arvo sidotaan etukäteen ja työ jaetaan osatarjouksien esittäjille, jotka voivat vapaasti toteutaa omia osiaan alihankintana. Poikkeavaa järjestelyssä on se, että
- yksittäisen tarjoajan kanssa sovitaan vain työn koko sisällöstä ja toiminnallisista tavoitteista, ei siitä, mitä tarjoaja siinä tekee ja mitä hänelle maksetaan,
- tarjoaja voi vapaasti tehdä mitä osia työstä haluaa missä järjestyksessä haluaa,
- työn sisältöä ja laatua evaluoidaan jatkuvan evaluaation periaatteella tieteellisen laadun ja käyttökelpoisuuden kriteereillä avoimesti eli niin, että kuka tahansa saa evaluoida,
- työn valmistuttua evaluoidaan myös se, kuinka paljon lisäarvoa kenenkin osallistuminen tuotti kokonaisuudelle. Tämäkin toteutetaan jatkuvan evaluaation periaatteella ja tarjoajien keskinäisin, verkossa julkaistavin keskusteluin,
- jatkuvan evaluaation lopputulos toimii perusteena sille, mitä kokonaispotista jaetaan kenellekin,
- myös aiemmat kontribuutiot ovat osana evaluaatiota siten, että jos joku työ työhön jonkin valmiin palikan, hän saa pisteitä palikan tuomisesta, mutta pisteet itse palikasta menevät sille, joka sen alunperin teki. Tämä on itse asiassa erittäin motivoiva menettely tiedon avaamiseen, koska tiliä saattaa päästä tekemään myös sellaisista projekteista, joita ei ollut olemassa työtä tehtäessä.
⇤#: On tarkistettava, onko tämä hankintalain mukainen. laki asetus --Jouni Tuomisto 14. huhtikuuta 2012 kello 08.34 (EEST)
Ekspertin performance = calibration * informativeness siten, että verrataan ekspertin antamaa todennäköisyysjakaumaa kultaiseen standardiin (tunnettuun faktaan), joka on piste. Entä jos tehtäisiin sama mutta siten, että jatkuva evaluaattori antaakin piste-estimaatin siitä, mikä tulee olemaan yhteisön evaluaation jakauma(n odotusarvo)? Tässä on useita ongelmia:
- Arvioidaanko senhetkistä tuotosta? Kyllä kai. Mutta miten saadaan yhteisön kokonaisevaluaatio, jos tuotos muuttuu jatkuvasti? Ilmeisesti yksittäisten evaluaatioiden painoarvo laskee sitä mukaa kuin tuotos päivittyy. Jos näin tehdään, seuraa se, ettei tuotoksia juuri kannata evaluoida ennen kuin ne ovat vakiintuneet, koska evaluaatioiden vaikutus on pieni ennen sitä.
- Evaluaattoreita itseään evaluoidaan sen perusteella, kuinka lähelle he osuvat yhteisön odotusarvoa. Johtaako tämä laumakäyttäytymiseen niin, ettei arvioidakaan sisältöä vaan sitä mitä muut luulevat muiden ajattelevan sisällöstä? Sama ongelma kyllä on pörssissäkin, ja silti sitä harrastetaan.
- Jos evaluaattori on ahkera, hänen performanssinsa laskee, koska on vaikea olla aina oikeassa, ja virheet kostautuvat pahasti erityisesti kalibraation osalta. Pitäisi siis ehkä olla p-arvon sijasta jokin muu mittari, joka ei ole niin herkkä virheille vaan lähestyisi asymptoottisesti jotain performanssiarvoa eikä aina nollaa. Silloin kun kaikki evaluaattorit tekevät yhtä monta evaluaatiota, tätä ongelmaa ei kai tule, koska vertailu on aina suhteellinen. Jospa yrittäisi semmoista, että lasketaan kaikkien evaluaattorien performanssien keskiarvo n evaluaation kohdalla, ja tällä luvulla suhteutetaan jokaisen oma evaluaatio. Saadaan absoluuttisesta performanssista suhteellinen.
- Poistaako tämä lähestymistapa sen tarpeen, että pitäisi tarkastella toisaalta omaa mielipidettä, toisaalta arviota yhteisön yleisestä mielipiteestä? Ensimmäisen ongelma on edustavan otoksen saaminen, jälkimmäisen se, että se on epäsuora mittari siitä mikä oikeasti kiinnostaa. Kultainen standardihan tässä on, että jokaiselta yhteisön jäseneltä kysytään hänen oma henkilökohtainen evaluaationsa asiasta.
Investoinnin kuvaus
Investoinnin kohteena on tietojärjestelmä, joka toteuttaa avoimen puoliskon ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista alempana kuvattavalla tavalla.
Kokonaisarkkitehtuuri itsessään ei ole tietojärjestelmä vaan johtamisjärjestelmä, joka kytkee yhdeksi kokonaisuudeksi toiminnan, toiminnan tarvitseman tiedon, tiedon tarvitsemat tietojärjestelmät ja tietojärjestelmien tarvitsemat teknologiat. Kokonaisuuden kolme muuta osaa siis palvelevat viime kädessä toiminnan parantamista.
Kokonaisarkkitehtuuri voidaan jakaa kahteen puoliskoon, avoimeen ja suljettuun. Avoin puolisko on tärkeämpi, ja se käsittelee sitä tietoa ja tiedon käyttöä, joka on avointa ja vapaasti kaikkien yhteiskunnan toimijoiden käytössä. Vähäisempään, suljettuun puoliskoon kuuluvat
- ne toiminnat, jossa toiminta itsessään pitää salata maanpuolustuksellisista, rikostutkinnallisista tai muista syistä (on huomattava, että esim. sairaanhoito ei ole luonteeltaan salaista; ainoastaan jotkin työssä käytettävät tiedot kuten henkilötiedot ovat),
- ne tiedot, jotka ovat henkilösuoja-, liikesalaisuus- tai tekijänoikeussyistä tai julkisuuslain perusteella salaisia tai rajoitetusti käytettävissä,
- ne tietojärjestelmät, jotka eivät voi olla rakenteeltaan avoimia (esimerkiksi tietomurtojen ehkäisemiseksi) ja sisältävät suljettua tietoa,
- ne teknologiat, jotka liikesalaisuus- tai tekijänoikeussyistä eivät ole avoimesti käytettävissä ja/tai kuvattavissa ja joiden korvaamiseksi ei ole tarjolla avoimia teknologioita.
On syytä huomata, että tällä hetkellä suljettuun puoliskoon kuuluu paljon sellaistakin tietoa ja järjestelmiä, jotka luonteensa puolesta olisivat avoimia mutta jotka historiallisista tai muista tällä hetkellä epärelevanteista syistä ovat päätyneet suljettuun puoliskoon. Esimerkkinä voi mainita kunnan virkamiehen, joka viranomaispäätöksen tehtyään tallentaa asiakirjan Word-dokumenttina (suljettu teknologia) kunnan intranetiin (suljettu tietojärjestelmä) ja lähettää sen sähköpostina tai kirjeenä vain asianosaisille (suljettu tieto), mikä mahdollistaa päätöksen kohteena olevan toiminnan ilman, että kansalaiset tulisivat asiasta tietoisiksi (suljettu toiminta). Mitään asiaperustetta ei ole siihen, etteikö virkamies voisi tallentaa asiakirjan html-nettisivuna (avoin teknologia) kaupungin internet-sivuille (avoin tietojärjestelmä), jolloin tieto tulisi avoimena asianosaisten ja kaikkien muidenkin tietoon (avoin tieto) ja antaisi mahdollisuuden avoimeen toimintaan. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamisessa on olennaista erottaa avoin ja suljettu puolisko toisistaan, jonka jälkeen voidaan ruveta käymään keskustelua siitä, mitkä toiminnat, tiedot, järjestelmät ja teknologiat kuuluvat mihinkin puoliskoon ja miksi. Lopullisena työn tavoitteena on, että eri asiat ovat perustellusti oikeassa paikassa.
Kokonaisarkkitehtuurin suljettu puolisko ei kuulu tämän investoinnin piiriin. Sen sijaan investoinnin piiriin kuuluu avoin puolisko sekä ne kokonaisarkkitehtuurin osat, jotka voisivat olla avoimia mutta eivät (vielä) ole.
Investoinnin olennaiset osat ovat
- kokonaisarkkitehtuurin kuvaustyökalu, joka noudattaa QPR- ja ArchiMate 1.0-käytäntöjä,
- kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen tarvittavat tietojärjestelmät ja niiden väliset rajapinnat:
- toiminta: tietovarasto ja arviointityökalu, joka on räätälöity päätöksenteon, viranomaistoiminnan, tutkimuksen ja asiantuntijatyön tukemiseen.
- tieto: tiedontuotannon ja -jalostuksen varastot ja ohjeet,
- tietojärjestelmä: erittäin joustava ja laajentuva tietokanta tiedon varastointiin,
- teknologia: avoimen lähdekoodin rajapinta kokonaisarkkitehtuurin QPR-kuvaamiseen osana itse tiedontuotantoa.
(perustele investointiesitys seuraavista näkökulmista)
Investoinnin pakollisuus
(lakisääteinen viranomaistehtävä ja/tai THL:n uuden vastuun alkaminen edellyttää investointia)
- Hankinta perustuu Tietohallintolakiin [1], joka edellyttää kokonaisarkkitehtuurin kuvaamista ja toteuttamista koko valtionhallinnossa ja sen alaisessa hallinnossa.
- Ympäristöterveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin tekemisen STM on määrännyt YMTO/YMALille uutena tehtävänä vuonna 2012.
- Investointi tukee myös kahta muuta kokonaisarkkitehtuuria eli THL:n omaa ja kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuria.
- Lisäksi hankinta on välttämätön Tekaisu-hankkeen toisen vaiheen (2013-2014) hankkeen onnistumiselle. Tekaisu on hallitusohjelman perusteella STM:n uutena tehtävänä vuonna 2012 THL/YMALille määräämä hanke, joka kehittää päätöksentekoa ympäristöterveysarviointeja parantamalla.
Investoinnin strateginen merkitys
Investointi tuottaa tietojärjestelmän, jonka avulla kunnat ja muut yhteiskunnalliset toimijat voivat
- kuvata omaa kokonaisarkkitehtuuriaan (toimintaansa, tietojaan, tietojärjestelmään ja teknologioitaan) ja
- toteuttaa puolet kokonaisarkkitehtuuristaan eli kerätä, jäsentää, täydentää ja käyttää päätöksentekonsa kannalta tärkeitä tietoja järjestelmässä.
Investoinnin suhde toiminnan jatkuvuuteen
ja kriittisyys perusinfran ylläpitoon
Käytön laajuus ja käyttötiheys
Kustannusten aleneminen tai toiminnan tehostuminen
(vapaa teksti sekä kannattavuuslaskelma, jossa kustannussäästö vähennetään hankintahinnasta ja vuosittaisista käyttökustannuksista viiden vuoden ajalta)
Toiminnan laadun tai palvelukyvyn paraneminen
Allekirjoitukset
puolto kommentti pvm allekirjoitus Yksikönpäällikkö Osaston johtaja Ylijohtaja/hallintojohtaja/strategiajohtaja Investointiryhmä