Tietoon perustuva päätöksenteon tuki Kuopiossa

Tämä sivu on tutkimus. Sivutunniste: Op_fi2930
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2930}}

Tietoon perustuva päätöksenteon tuki Kuopiossa on THL:n ja Kuopion kaupungin yhteishanke, jossa kehitetään paremmin tietoon perustuvia kunnallisen päätöksenteon menetelmiä vuosina 2012 ja mahdollisesti 2013-2014. Tämä osahanke kuuluu laajempaan Tekaisu-hankkeeseen, joka on STM:n rahoittama.

Tekaisun viitekehys

Alla oleva teksti on kopioitu suoraan Tekaisun toimintasuunnitelmasta. Tarkoitus on räätälöidä siitä nimenomaan tätä osahanketta koskeva teksti.

Ensimmäinen vaihe (2012)

Ensimmäisessä vaiheessa kuvataan sekä teoriaan että käytännön selvitystyöhön perustuen tietoa tehokkaasti hyödyntävän päätöksenteon ja sen evaluoinnin yleiset periaatteet, joita sovelletaan tapauskohtaisesti käytännön päätöksentekotilanteissa vaiheissa 2 ja 3.

Työpaketissa tehtävä työ rakentuu viiden toisiinsa kytkeytyvän teoriaa ja käytäntöä yhdistelevän tehtävän ympärille:

1. Katsaus yleisesti sovellettujen ympäristöterveysarvioinnin lähestymistapojen kykyyn vastata tiedon käyttäjien tarpeisiin. (1-3/2012)
2. Tietoa tehokkaasti hyödyntävän päätöksenteon ja sen evaluoinnin yleisen menetelmän kehitys (5/2012 →)
3. Kunnallisen päätöksenteon selvitys käytännön esimerkkitapaukseen perustuen (5-6/2012)
   • prosessien ja toimintatapojen kuvaus
   • tiedon ja tietotuen tarpeen kartoitus (yhteistyössä TP3:n kanssa)
4. Uusien päätöksenteon ja sen evaluoinnin käytäntöjen yhteiskehitys ja -kuvaus (9/2012 →)
5. Tulosten julkaisu

Ensimmäinen tehtävä tarkastelee terveysvaikutusarvioinnin ja päätöksenteon välisiä yhteyksiä perustuen alan kirjallisuuteen. Toisessa tehtävässä sovelletaan avoimen arviointiin (mm. Properties of good assessment, dimensions of openness), ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin (mm. vaikuttavuuden viitekehys) sekä Innokylä-projektiin (mm. Relational evaluation approach, REA) kehitettyjä menetelmiä yhteiskunnallisen päätöksenteon viitekehyksessä. Kolmannessa tehtävässä tarkastellaan käytännön päätöksentekoa ympäristöä ja terveyttä koskevissa asioissa yhteistyössä Kuopion kaupungin virkamiesten ja päätöksentekijöiden kanssa. Tarkastelun kohteeksi otetaan TP3:ssa tehtävä terveysvaikutusarvioinnin tapaus liittyen Haapaniemen voimalan polttoainevalintaan sekä toinen soveltuva todennäköisesti alueiden suunnitteluun liittyvä esimerkkitapaus. Neljäs tehtävä käsittää edellisten tehtävien tuotosten konkretisoinnin Innokylän REA-työkalulla tehtävinä päätöksenteon ja päätöksenteon evaluoinnin käytäntökuvauksina yhteiskehityksenä Kuopion kaupungin kanssa. Kehitettäväksi/kuvattavaksi voidaan ottaa joko joku jo toteutunut tai meneillään oleva päätöksenteon esimerkkitapaus (esim. sama kuin tehtävässä 3) tai vaihtoehtoisesti 2. ja 3. vaiheessa tapaustutkimukseen valittava päätöstapaus.

Edellisten lisäksi tutkimustyön tuloksia on tarkoitus julkaista eri tavoin. Ensinnäkin, tehtävien toteuttamisen myötä syntyy kokoelma sivuja työtilana käytettävälle avoimelle Opasnet-sivustolle (http://fi.opasnet.org) sekä käytäntökuvauksia Innokylän REA-työkaluun. Tuloksia pyritään julkaisemaan myös perinteisemmissä muodoissa. Ensimmäisen tehtävän selvitystä tarjotaan julkaistavaksi lukuna kirjassa Comprehensive Materials Processing: Health, safety and environmental issues in manufacturing. Tehtävien 2-4 tuloksista kirjoitetaan yksi käsikirjoitus julkaistavaksi soveltuvassa kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä sekä yksi-kaksi käsikirjoitusta julkaistavaksi Ympäristö & terveys -lehden ympäristöriskit-teemanumerossa vuoden 2012 lopulla.

Toinen ja kolmas vaihe (2013-2014)

Toisessa ja kolmannessa vaiheessa vuosina 2013-2014 toteutetaan ja arvioidaan käytännön päätöksenteon ja sen tukemisen tapaustutkimuksia. Tarkoitusta varten haetaan rahoitusta Kaste2-ohjemasta. Yksi tapaustutkimuksista toteutetaan Kuopiossa todennäköisesti kaupunkitason ilmastopoliittiseen päätöksentekoon liittyen. Toinen tapaustutkimuksista saatetaan toteuttaa Mikkelissä Satamalahden alueen suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyen. Myös muut tapaukset ovat mahdollisia. Tapaustutkimusten toteutuksessa oleellista on mm. että 1) niissä kokeiltavat uudet päätöksenteon toimintatavat kehitetään yhteistyössä päätöksentekoon osallistuvien tahojen kanssa ja 2) niissä käsitellään todellisia päätöstilanteita. Uusien päätöksenteon käytäntöjen yhteiskehityksen tukena ja perustana käytetään 1. vaiheessa kehitettyjä menetelmiä ja välineitä. TP3 tarjoaa kyseisiin päätösprosesseihin tietotukea terveysvaikutusarvioinnein. Tapaustutkimuksiin sisältyy myös oleellisena osana uusien toimintatapojen evaluointi, jonka pohjalta pyritään muotoilemaan yleisempiä suuntaviivoja kunnallistason päätöksenteon toimintatapojen kehittämiselle. Toisen ja kolmannen vaiheen tehtävät ja aikataulutus täsmentyvät kun tarkasteltavat tapaukset valikoituvat ja Kaste2-hakuja valmistellaan kumppanien kanssa vuoden 2012 aikana.

Pilottiaiheita

Tekaisussa tehdään muutamia pilottihankkeita eri tarkoituksiin. Haapaniemen voimalan polttoainevalinta on ensimmäinen, ja se toteutetaan kevään ja kesän 2012 aikana. 12.4.2012 pidettävässä kokouksessa pitäisi miettiä, mitä muita aiheita otetaan käsittelyyn, ja miten niihin haetaan Kaste-rahoitusta syyskuussa 2012.

Haapaniemen voimalan polttoainevalinta

Haapaniemen CHP-voimalan polttoainevalinnalla voidaan vaikuttaa suuresti kaupungin kasvihuonekaasutaseeseen. Aihe liittyy Urgenche-hankkeeseen. Tarkoituksena on tukea päätöksentekoa vaikutusarvioinnin keinoin ja samalla oppia siitä, mitä tukea tarvitaan ja miten sitä voi antaa. Toteutus: 2012.

Kaupungin hyvinvointipolitiikat

Kaupungin hyvinvointipolitiikkoja ollaan parhaillaan kehittämässä, ja hyvinvointikertomus (tai suunnitelma) valmistuu vuoden 2012 aikana. Tämä työ voitaisiin kytkeä osaksi Tekaisua. Mitä konkreettisia yhtymäkohtia olisi?

Kaavoitus

Kaavoitus on olennainen kaupungin päätöksenteon alue. Se on myös tärkeimpiä kansalaisen terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä alueita, joissa kaupungilla on vahva päätösvalta. Mitä konkreettisia yhtymäkohtia olisi tällä alueella? Onko jokin ajankohtainen kaavoituskysymys, jota olisi syytä tarkastella?

• Linja-autoaseman ympäristö?
• Niiralan monttu?
• Kaupunkien liikennevyöhykkeet (jalankulkukeskusta, pyörilykaupunki, joukkoliikennekaupunki, autokaupunki)? Leo Kososella ja SYKEn Mika Ristimäellä olisi tästä taustatietoa ja näkemystä. Erkki Pärjälä selvittää.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>