Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset
| Moderaattori:Tiia (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
--2: Liekö tarpeen pilkkoa viljelyn, jatropaöljyn tuotannon ja jalostuksen vaikutuksiin? --Mikko Pohjola 22. heinäkuuta 2011 kello 14.57 (EEST)
Kysymys
Kuinka jatropan viljely vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä jatropan viljely ja käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)?
Vastaus
- Fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna biopolttoaineet kuormittavat huomattavasti vähemmän ympäristöä hiilidioksidipäästöillään. Siinä missä 5000 litraa jatropaöljyä tuottaa 13 tonnia hiilidioksidipäästöjä, tuottaa tuhat litraa rikitöntä petrolia 200 tonnia päästöjä. Biopolttoaineden valmistusprosessissa päästöjä syntyy kuitenkin myös kasvatus- ja jalostusvaiheissa, mikä täytyy ottaa huomioon kokonaispäästömäärää laskettaessa. Seuraavassa taulukossa vertaillaan jatropa- ja palmuöjyviljelmien päästötietoja.
| Obs | Viljelyalue | tuotanto | CO2-päästö | muut päästöt |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Jatropaviljelmä | 1 - 5 | -7 | PUUTTUU |
| 2 | Palmuöljyviljelmä | 4.752 | - 3-8/+12 | 10 |
Tuotantotiedot muutettu litroista kilogrammoihin: yhden öljylitran oletetaan painavan 1 kg.
Perustelut
- Suurin osa (73%) Jatropanviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä liittyvät typpilannoitteen käyttöön, jos ei oteta huomioon maankäytön muutoksista aiheutuvia päästöjä. Tästä noin puolet aiheutuvat typpilannoitteiden tuotannosta ja toinen puoli lannoitetun maan tuottamista dityppioksidipäästöistä. Toinen merkittävä kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava vaihe on biodieselin valmistuksen transesterifikaatio prosessi. Kuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat merkittäväksi mitä pidemmälle raaka-ainetta joudutaan kuljettamaan, ja mitä kauempana toisistaan tuotannon eri vaiheet sijaitsevat.[1]
- 25 vuoden laskentakaudella, joka vastaa yhtä öljypalmuplantaasin viljelykiertoa, syntyy luonnonmetsiä korvatessa ylimääräinen vuotuinen 12 tonnin ilmastotaakka,[2] Jos laskennassa taas käytetään sadan vuoden oletusta, muuttuu ilmastotaakka ilmastohyödyksi, noin 3-8 tonnia vuodessa.[2]
- Palmuöljyn plantaasitoiminnan kasvihuonepäästöt on n. 140t/ha/v. Kun tästä vähennetään hiilitase 130 t/ha/v, saadaan 10t/ha/v.[2]
- Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. [3]
- Jatropa toimii siis niin sanottuna hiilinieluna, sillä sen hiilitase on negatiivinen, eli sen sitoman hiilidioksidin määrä on suurempi kuin jatropaöljyn aiheuttamat päästöt. Myös palmuöljyviljelmä voi tietyilla oletuksilla toimia hiilinieluna. On kuitenkin otettava huomioon, että niin jatropan kuin palmuöljyn tuottamiin lopullisiin päästöihin vaikuttaa se millaisella maaperällä viljelmät sijaitsevat ja kuinka paljon kastelua ja ravinteita ne tarvitsevat.
- Mosambikissa ja Thaimaassa tehtyjen tutkimusten mukaan Jatropan käyttö biopolttoaineena säästää 39-77 % kasvihuonekasvupäästöjä fossiilisten polttoaineiden käyttöön verrattuna. Jatropadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esteröintiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Näissä tutkimuksissa maankäytön muutokset oletettiin merkityksettömiksi. Maankäytön muutoksilla voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia tuotannon ilmastopäästöihin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä. Maankäytön muutoksilla voi olla positiivisia vaikutuksia Jatropan käytön hiilitaseeseen, jos alueella ennen Jatropan viljelyä kasvoi sitä vähemmän hiiltä sitovia kasveja, kuten ruohikkoa tai tupakkaa. Jos alueella oli aikaisemmin hiiltä voimakkaammin sitovia kasvustoja, kuten pensaikkoa tai metsää, voivat muutoksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ylittää Jatropan käytöllä saavutettavat hyödyt. [4] [1]
- Jatropanviljelyn kasvihuonekaasupäästöt maankäytön muutokset huomioon ottaen [1] :
| Obs | Aikaisempi maankäyttö | Uusi maankäyttö | CO2-päästöt | KHK-vähenemä |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Jatropanviljely | Jatropanviljely | 43 | 48% |
| 2 | Tupakanviljely | Jatropanviljely | -234 | 380% |
| 3 | Nurmisavanni | Jatropanviljely | -35 | 141 |
| 4 | Metsä (peittävyys <30%) | Jatropanviljely | 133 | -59% |
| 5 | Pensaikko | Jatropanviljely | 238 | -184% |
| 6 | Metsä (peittävyys >30%) | Jatropanviljely | 1040 | -1142% |
Tässä kasvihuonekaasupäästöihin on laskettu mukaan tuotannon, kuljetuksen, maankäytön muutosten ja käytön päästöt. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on laskettu verrattuna fossiilisen dieselin käyttöön.
Riippuvuudet
- Jatropaöljyn tuotanto maailmassa
- Biodieselin saanto jatropaöljystä
- Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet
- Jatropan mahdolliset viljelyalueet
Avainsanat
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa
Katso myös
- Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [1]
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials | |
| Tuotantomuuttujat:
Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä | |
| Vaikutukset:
Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset | |
| Vaikutuskaavion ulkopuoliset:
Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset |